Työpäivän jälkeen väsyttää, mutta mitä sille pitäisi tehdä? Näin kehosi kertoo, kannattaako liikkua vai levätä - Hyvä olo - Ilta-Sanomat

Työpäivän jälkeen väsyttää, mutta mitä sille pitäisi tehdä? Näin kehosi kertoo, kannattaako liikkua vai levätä

Milloin liikkumaan on syytä lähteä, vaikka se ei kauheasti innostaisi? Mitä on kehon kuuntelu? Valmentaja Kiirakirsikka vastaa.

”Välillä sohva vetäisi puoleensa, mutta tiedän, että pienenkin liikunnan jälkeen fiilis kohoaa”, Kiirakirsikka sanoo.­

14.1. 16:38

Työpäivän jälkeen ei meinaa jaksaa mitään. Pää tuntuu sumuiselta, ja olo on nahkea muutenkin.

Mistä voi tietää, milloin laiskottaa ja fiksuinta olisi lähteä vaikka ulos kävelemään? Entä milloin olisi syytä levätä?

Valmentaja Kiirakirsikalla, 30, on tähän käypä kikka. Sen avulla Kiirakirsikka on itse oppinut tunnistamaan, onko hän aidosti väsynyt vaiko laiskanpuoleinen.

– Tsemppaan itseni ylös ja lähden liikkeelle. Jos liikunnan aloittaminen ei nosta vireystilaa noin 10–30 minuutin kuluessa, saatan keskeyttää liikkumisen ja palata lepäämään. Yleensä vireystila nousee, hän sanoo.

Liikkumisessa alkuun pääseminen on useimmille se vaikein pala purtavaksi.

Suunnittele ja luo rauhassa rutiinit

Jos liikunta ei aiemmin ole kuulunut elämään laisinkaan, alkuun pääsemisessä auttaa suunnitelmallisuus. Se helpottaa tekemistä.

Yksinkertaisimmillaan suunnittelu voi tarkoittaa sitä, että kävelylenkitkin merkitsee kalenteriin. Silloin ne tulevat todennäköisemmin tehtyä.

Aloittaminen kannattaa purkaa osiin ja opetella rauhassa uusia rutiineja.

– Eikä tehdä liikunnasta hirveän isoa numeroa tai asettaa liian isoja tavoitteita. Silloin liikkumisesta voi tulla ylitsepääsemättömän vaikeaa.

Kokeile esimerkiksi tätä:

  • Merkkaa ensimmäisellä viikolla kalenteriin, että nouset noin kolme kertaa viikossa ylös sohvalta ja puet päällesi urheilutamineet.

  • Tee seuraavalla viikolla valitseminasi päivinä lisäksi 5 kyykkyä.

  • Toimi kolmannella viikolla samoin ja lähde myös kävelemään. Vaikka 15 minuuttia riittää.

  • Lisää tätä seuraavilla viikoilla aikaa tai liikunnan tehoa. Kävele siis pidempään tai reippaammin.

Onnistumisen kokemus saa sinut melko todennäköisesti lähtemään liikkeelle uudestaan ja uudestaan. Samoin liikunnan tuottama hyvä olo.

Se tiedetään, että liikunnalla on suuret vaikutukset esimerkiksi vireystilaan, unen laatuun, vatsan ja suoliston toimintaan sekä mielialaan.

– Kaikki saavat liikunnasta eri asioista, mutta fakta on se, että terveyshyötyjä saavat kaikki. Haluan kannustaa liikkumaan, koska jokainen on hyvinvoinnin arvoinen.

Usein käy niin, että vireystila nousee, kunhan vain saa itsensä ensin liikkeelle.­

Älä stressaa liikkumisesta

Liikkumiskynnystä voi madaltaa muutenkin.

– Itseään ei kannata verrata muihin, vaan muistaa, että kaikki ovat aloittaneet jostain.

Juoksulenkin ei tarvitse olla tunnin mittainen ollakseen jonkin arvoinen, eikä kuntosalille ole pakko mennä, jos se ei tunnu mielekkäältä.

– Joskus kun makoilen kotona ja silmät jo lumpsuvat, päätän, että nousen ylös, laitan lempparibiisini soimaan ja alan tanssia. Energiatasot nousevat ja äkkiä huomaan, että on tullut hiki ja olen tanssinut jo parikymmentä minuuttia, Kiirakirsikka sanoo.

Liikunta voi olla mitä vaan.

Paineita liikkumisesta ei kannata ottaa, eikä ajatella, että pitäisi esimerkiksi mennä mukaan siihen kuumimpaan kuntoilutrendiin. Mikäli jokin uusi lajibuumi tuntuu aidosti innostavalta ja motivoivalta, silloin sen imussa kannattaa toki mennä.

– Välttäisin suorituskeskeisyyttä ja tekisin asioita hyvällä fiiliksellä.

Ennen liikunnallisemman elämän aloittamista kannattaa miettiä myös omia arvojaan. Haluaako aidosti, että oma terveys ja hyvinvointi kuuluvat niihin?

Arvot kannattaa kirjoittaa muistiin, ja silmäillä niitä väsymyksen tai laiskotuksen iskiessä. Se voi auttaa eteenpäin.

Näin opit kuuntelemaan itseäsi

Oma keho osaa usein kertoa, milloin kannattaa ottaa hiukan hitaammin. Kunhan kehoa kuuntelee, kuten sanonta kuuluu.

– Kehon kuuntelu tarkoittaa itsensä tuntemista ja lukutaitoa.

Taitoa voi opetella, kuten ihan mitä tahansa muutakin asiaa.

– Yksi keino on pysähtyminen ja rauhoittuminen. Oman elämän ja arjen tarkastelu ja reflektointi. Moni sykkii ihan hirveällä tahdilla koko ajan, ja silloin on vaikea lukea kehon signaaleja.

Kuten sitä, että kropassa on esimerkiksi ollut jo jonkin aikaa kireyksiä ja kolotuksia. Tai että väsyttää koko ajan.

Nukutko hyvin ja riittävästi? Miten ruoka maistuu? Kuinka onnelliseksi itsesi tunnet? Saatko mielihyvää vai onko koko päivä hampaat irvessä menemistä? Nouseeko syke helposti korkealle? Onko hengitys pinnallista?

Nämä kaikki ovat hyviä kysymyksiä, joiden avulla voi pohtia, olisiko elämäntapoihin syytä tehdä muutoksia. Jo yksistään se, että hengittää pinnallisesti, voi notkauttaa vireystilaa.

Suolistovaivat voivat puolestaan olla merkki siitä, että elämäntapa on turhan passiivinen. Suolistokin kaipaa liikettä toimintansa tueksi.

Oman itsen äärellä hiljentyen voi pohtia myös sitä, miltä elämä tuntui aikaisemmin, ja miltä se tuntuu nyt. Tai onko elämässä kenties tapahtunut muutoksia, ja miten ne omassa olossa tuntuvat.

– Jos omaan elämään ja oloon haluaa muutoksia, niiden pitää lähteä itsestä. Ihminen on hyvä keksimään tekosyitä tai etsimään ratkaisua itsensä ulkopuolelta.

Ainakin alkuun kannattaakin miettiä järjellä asioita. Sysätä itseään lempeästi eteenpäin.

– Itsekin teen ajoittain ratkaisuja järkipohjalta enkä fiilispohjalta. Välillä sohva vetäisi puoleensa, mutta tiedän, että pienenkin liikunnan jälkeen fiilis kohoaa, eikä yhtäkkiä teekään mieli mennä sohvalle makoilemaan.

Jos olet niin kiireinen ja stressaantunut, ettet ehdi harrastaa liikuntaa, silloin sinun todennäköisesti juuri olisi hyvä liikkua, Kiirakirsikka sanoo.­

Milloin pitää hidastaa?

Moni puskee menemään ja joskus treenaakin turhan kovalla tahdilla. Milloin voisi olla syytä hidastaa?

– Peilaa edellisiä päiviäsi. Onko sinulla ollut raskasta töissä tai yksityiselämässä? Jos on, ota iisimmin.

Täyslevon sijaan liikunta voi virkistää enemmän. Liikunta lievittää stressiä, ja töissäkin jaksaa usein keskittyä paremmin.

– Valitsisin aina liikunnan. Se voi olla rauhallista, palauttavaa ja eheyttävää.

Oleellista on se, että liikunta on stressaantuneessa kehon ja mielentilassa sopivan kevyttä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?