Kuinka kauan pysyt pystyssä yhdellä jalalla? Tämän tuloksesi kertoo ja tässä kohtaa pitää huolestua - Hyvä olo - Ilta-Sanomat

Kuinka kauan pysyt pystyssä yhdellä jalalla? Tämän tuloksesi kertoo ja tässä kohtaa pitää huolestua

Passiivinen elämäntapa heikentää lihaskuntoa ja vaikuttaa sitä myötä tasapainokykyyn.

2.12.2020 15:38

Tiedätkö, onko tasapainosi hyvä?

Asian voi testata helposti kotona. Nääsville ry:n fysioterapeutti Esa Gustafsson kertoo, että perusterveen kolmekymppisen pitäisi pystyä seisomaan yhdellä jalalla vähintään 15 sekuntia.

  • Artikkelin yllä olevalla videolla personal trainer Maikki Marjaniemi esittelee tasapainotestin sekä tasapainoharjoitteita.

Työterveyslaitoksen mukaan 0–29 sekuntia tarkoittaa keskimääräistä huonompaa tulosta, 30–50 sekuntia keskimääräistä tulosta ja 51–60 sekuntia keskimääräistä parempaa tulosta. Mitä pidempään, sen parempi!

Iäkkäämmät voivat testata tasapainoaan kolmen liikkeen sarjassa:

  1. Aseta jalat aivan vieretysten. Jos pystyssä pysyminen on hankalaa, tasapaino on huono.

  2. Edellisestä liikkeestä hiukan vaikeampi on niin sanottu puolitandem-seisonta. Kun jalat ovat vierekkäin, siirrä toista jalkaa sen verran eteenpäin, että sen kantapää tulee toisen jalan varpaiden vierelle. Yritä olla horjahtamatta.

  3. Kolmas ja hankalin harjoitus on asetella jalat peräkkäin tandem-seisontaan eli jalkaterät peräkkäin samassa linjassa.

Ihmisten tasapaino alkanut heikentyä

Esa Gustafsson kertoo työssään huomanneensa, että ihmisten tasapaino on alkanut heikentyä. Samaa sanovat alan tuoreet tutkimukset.

Maailmanlaajuisesti kaatumisten aiheuttamien kuolemien ja vakavien loukkaantumisten määrä on kasvanut aina vuodesta 1990 alkaen, kertoo British Medical Journal -tiedelehdessä viime vuonna julkaistu tutkimus.

Vuonna 2017 kaatumiset aiheuttivat maailmanlaajuisesti lähes kaksi kertaa niin paljon kuolemia ja vakavia loukkaantumisia kuin vuonna 1990. Myös Suomessa kaatumiset ja putoamiset ovat yleisin kuolemaan tai sairaalahoitoon johtanut tapaturmatyyppi, ilmenee sosiaali- ja terveysministeriön tuoreesta julkaisusta. Vuosittain noin 600–700 miestä ja 500–600 naista kuolee kaatumisen takia. Valtaosa kuolemaan johtavista kaatumisista tapahtuu ikäihmisille.

Lapsilla, nuorilla ja työikäisillä kaatumiset ja putoamiset ovat puolestaan tapaturmaisista syistä yleisin syy joutua sairaalan vuodeosastolle.

– Kaatumiset ja putoamiset ovat todella iso kansanterveysongelma, summaa THL:n kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti.

Nastakengät auttavat liukkaissa paikoissa, mutta myös omalla tasapainokyvyllä on merkitystä.

Tutkimuksissa todetaan, että kaatumisia voidaan vähentää parantamalla elinympäristöä, kuten hiekoittamalla pihoja ja kohentamalla valaistusta sekä kiinnittämällä huomiota kodin ja harrastustilojen vaaranpaikkoihin. Suomessa liukkaaseen vuodenaikaan myös nastat ja liukuestekengät auttavat vähentämään kaatumisia.

Kuitenkin myös oma terveys ja lihaskunto vaikuttavat kaatumisriskiin.

– Jos liikkuminen vähenee eikä liikunnallinen elämäntapa tule tavaksi nuoresta asti, liikkumisen taidot jäävät heikoiksi, Korpilahti sanoo.

– Kaikissa ikäryhmissä liikkumisen määrään vaikuttaa elektroniikka: nykyisin vietetään enemmän paikallaan aikaa erilaisten koneiden ääressä. Se vie aikaa liikkumiselta. Lisäksi lapsilla ja nuorilla asiaan vaikuttaa kiireinen elämänrytmi ja se, että kuljetaan aina autolla, jolloin hyötyliikunta ei ole niin suuressa roolissa kuin aiemmin.

Passiivinen elämäntapa heikentää lihaskuntoa, jolloin myös tasapaino heikkenee. Tutkimusten mukaan vain alle kolmasosa suomalaislapsista liikkuu suositusten mukaan.

Toisaalta lapsilla ja nuorilla kaatumistapaturmiin vaikuttaa myös se, että ohjatun harrastustoiminnan määrä on lisääntynyt, jolloin myös mahdollisuuksia tapaturmille on enemmän.

– Siksi harrastustoiminnassakin pitää huomioida turvallisuusasiat, ja esimerkiksi alkuverryttelyn tarpeellisuus korostuu.

Huomaatko näitä salakavalia merkkejä arjessasi?

UKK-instituutin projektipäällikkö, erikoistutkija Saija Karinkanta kertoo, että tasapaino heikkenee yleensä salakavalasti. Siinä vaiheessa, kun esimerkiksi huomaa tarkkailevansa maastoa aiempaa tarkemmin, nojailevansa seiniin kenkiä laittaessa tai havaitsee, että on vaikeaa laittaa sukkaa jalkaan seisaaltaan tai kurottaa asioita, on hyvä hetki alkaa tehdä tasapainoharjoituksia.

– Paras on tietenkin se, että on koko ikänsä liikkuvainen, jolloin tasapainoa tulee harjoiteltua samalla. Mutta tasapainoa on hyödyllistä alkaa harjoitella viimeistään keski-iästä lähtien, kun lihaskunto alkaa heikentyä, Karinkanta sanoo.

Keinoja on monia. Kotona voi vaikkapa tehdä jutun alussa mainittuja harjoituksia tai kokeilla asettaa jalat peräkkäin ja lähteä kävelemään eteen tai taakse päin ikään kuin kävelisi nuoran päällä.

– Tasapainoa kannattaa lähteä haastamaan myös luontopoluille tai metsään tai muulle epätasaiselle pinnalle. Siinä havaitsee kehittymisensäkin nopeasti, kun huomaa, ettei pian tarvitse koko aikaa tuijotella varpaisiinsa kävellessä, Karinkanta vinkkaa.

Tärkeää on, että tilanne haastaa: jos harjoitus tuntuu liian helpota, ei tasapaino kehity.

Esimerkiksi luistelu ja hiihto kehittävät tasapainoa ja sitä myötä ehkäisevät riskiä kaatua.

Kun ulkona on liukasta, hyvä tasapaino voi pelastaa jopa hengen.

– Tasapaino ja reagointikyky vaikuttavat siihen, pystyykö horjahtamisen korjaamaan. Jos on hyvä tasapaino, voi horjahdella kadulla ja astua tyhjään, mutta pysyä silti pystyssä. Jos tasapaino ja reagointikyky ovat heikkoja, ei tarvita isoakaan liukastumista, kun kaatuu, Esa Gustafsson sanoo.

– Sanomme asiakkaille aina sitä, että kenelläkään ei ole liian hyvä tasapaino. Oli minkä ikäinen tahansa, se voisi aina olla parempikin.

Nuoremmille yhden jalan seisonta on hyvä tapa testata tasapainoa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?