Mariska uskoo yllättävän hoidon saaneen hänet raskaaksi ja kertoi siitä tv:ssä, vaikka saisi lokaa niskaan – kun lasta ei kuulu, näin hoidot aloitetaan - Hyvä olo - Ilta-Sanomat

Mariska uskoo yllättävän hoidon saaneen hänet raskaaksi ja kertoi siitä tv:ssä, vaikka saisi lokaa niskaan – kun lasta ei kuulu, näin hoidot aloitetaan

Mariska kertoi Vain elämää -ohjelmassa uskovansa saaneensa apua akupunktiosta. Lapsettomuushoidoissa akupunktiosta on asiantuntijoiden mukaan ”ristiriitaista” tutkimusnäyttöä.

Mariska halusi vinkata kokemuksestaan tv:ssä, jos ”yksikin saisi apua”.­

27.11.2020 15:50

Kerroimme aiemmin jutussamme, että laulaja-lauluntekijä Mariska uskoo akupunktion olevan perimmäinen syy siihen, miksi hän lopulta tuli raskaaksi.

Mariska on pienen lapsen äiti, mutta eli aiemmin sen tiedon varassa, ettei voi saada lasta. Hän kertoi Vain elämää -ohjelmassa, mistä hän itse uskoi lopulta saaneensa apua: akupunktiosta.

– Ihan vain vinkkinä, jotka yrittää, että ehkä sekin kivi kannattaa kääntää, hän kertoi Vain elämää -ohjelman oman päivän jaksossaan.

Akupunktio on kiinalaisen lääketieteen hoitomenetelmä, jossa potilasta pistellään neuloilla tarkoin määriteltyihin pisteisiin. Sitä on käytetty länsimaissa muun muassa kivunlievitykseen.

Lapsettomuushoitojen tukena akupunktiosta on asiantuntijoiden mukaan ”ristiriitaista” tutkimusnäyttöä.

Useita syitä, monia hoitoja

Lapsettomien naisten osuus on Suomessa noussut viime vuosina.

Sitä ei tiedetä tarkkaan, mistä tämä johtuu; onko lasten hankkimatta jättäminen kenties enemmän suunnitelmallista vai tahatonta.

– Lapsettomuushoidoissa kaikki lähtee siitä, että ensin selvitetään, mikä on lapsettomuuden taustalla, sanoo osastonylilääkäri Hanna Savolainen-Peltonen HUSin lisääntymislääketieteen yksiköstä.

Lapsettomuus voi johtua esimerkiksi ovulaatiohäiriöistä, munanjohdinviasta, kohdun rakenneviasta tai endometrioosista sekä siittiöiden määrään ja laatuun liittyvistä ongelmista. Tarkkaa syytä ei aina saada selville.

Lapsettomuushoitoa valittaessa mietitään, onko jokin tietty asia, johon hoidot voi kohdistaa.

Hoitoja on monenlaisia. Ovulaatiohäiriöitä voidaan hoitaa lääkkeillä, endometrioosi vaatii joskus kirurgista hoitoa.

Iso osa hoidoista on hedelmöityshoitoja. Niitä ovat muun muassa koeputkihedelmöitys ja inseminaatio eli keinohedelmöitys sekä lahjasukusoluhoidot.

”Emme suhtaudu akupunktioon kielteisesti”

Keskeinen lapsettomuuden hoitokeino on koeputkihedelmöitys (IVF), joko omilla tai luovutetuilla sukusoluilla.

Koeputkihedelmöityksessä pyritään saamaan useita munasoluja kypsymään samanaikaisesti, joten munasarjoja stimuloidaan hormonilääkkeillä. Munasolut kerätään stimulaation jälkeen talteen.

Hedelmöitystä varten munasolujen joukkoon lisätään pesukäsiteltyjä siittiöitä, jotta ne voivat hedelmöittää munasolut. Paras alkio siirretään kohtuun.

– Näyttää siltä, että akupunktio, joka tehdään etenkin alkion siirtovaiheessa saattaa vaikuttaa positiivisesti, kertoo lapsettomuuslääkäri, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Marika Mikola Pihlajalinnan Dextra Lapsettomuusklinikalta.

Dextra tekee yhteistyötä akupunktion ja kiinalaisen lääketieteen asiantuntijan kanssa.

– Emme käytä akupunktiota aktiivisesti hoitojen osana. Jotkut kysyvät asiasta, ja silloin käymme läpi, mitä asiasta tutkimusten pohjalta tiedetään. Useimmiten potilaat hakeutuvat omatoimisesti akupunktiohoitajan vastaanotolle. Toisaalta emme myöskään suhtaudu akupunktion käyttöön kielteisesti, Mikola sanoo.

”Sillä voi olla tekemistä myös stressaavan tilanteen lievittämisessä”

Tieteelliset tutkimustulokset akupunktion tehokkuudesta lapsettomuuden hoidossa ovat ”ristiriitaisia” – siksikin, että akupunktiota on Mikolan mukaan haastava tutkia.

Joissain tutkimuksissa ne ryhmät, joita on pistetty – eli kontrolliryhmä ja ”valeakupunktiota” saanut ryhmä – ovat saaneet paremmat tulokset kuin ryhmä, joita ei ole pistetty lainkaan.

Mikolan mukaan on vaikea sanoa, mikä akupunktiossa tarkalleen voi auttaa.

– Sillä voi olla tekemistä myös stressaavan tilanteen lievittämisessä.

Samankaltaista arviota akupunktiosta tekee myös HUSin Savolainen-Peltonen. Hänellä ei ole omakohtaista kokemusta akupunktiosta lapsettomuushoitojen osana.

– Selkeää tutkimusnäyttöä sen hyödystä ei ole, vaan tulokset ovat ristiriitaisia. Herää ajatus, että siitä ei ehkä ole hyötyä, mutta ei haittaakaan. Lapsettomuushoidot voivat olla rankkoja, ja ne voivat aiheuttaa stressiä ja psyykkistä painetta. On myönteistä, jos löytää asioita, jotka saavat voimaan hyvin.

 Emme käytä akupunktiota aktiivisesti hoitojen osana. Toisaalta emme myöskään suhtaudu akupunktion käyttöön kielteisesti. – lapsettomuuslääkäri Marika Mikola, Dextra

Hoidon tukena

Akupunktion ideana on tukea lapsettomuuden lääkkeellistä hoitoa, sanoo Eiran sairaalassa työskentelevä akupunktion ja kiinalaisen lääketieteen asiantuntija Sari Tjurin-Zeiger. Hän tekee yhteistyötä Dextran kanssa.

Akupunktiolla pyritään esimerkiksi lisäämään verenkiertoa munasarjoissa, vaikuttamaan suotuisasti hormonitoimintaan sekä lievittämään stressiä.

– Kun nainen on lääkkeellisessä hoidossa, tilanne voi olla stressaava. Akupunktiolla voidaan vaikuttaa siihen, Tjurin-Zeiger sanoo.

Akuneuloja pistetään yleensä vatsaan, käsiin ja jalkoihin.­

Akuneuloja pistetään yleensä vatsaan, käsiin ja jalkoihin. Hoitomuoto on Tjurin-Zeigerin mukaan turvallinen, kunhan sen tekee koulutettu ja rekisteröity akupunktiohoitaja.

Tjurin-Zeiger on perehtynyt akupunktioon yli kymmenen vuoden ajan, ja työskennellyt sen parissa kansainvälisesti.

Akupunktiota tutkitaan yhä enemmän, mikä on Tjurin-Zeigerin mukaan positiivista. Tutkimuksen teko ei kuitenkaan ole yksiselitteisen helppoa.

– On helpompaa katsoa vaikka että kumpi auttaa enemmän, oikea lääke vai lumelääke. Mutta kun kehoon pistetään neula oikeaan ja väärään paikkaan, se ei tarkoita, että väärä piste on täysin mitätön.

Hoitosuunnitelma on Tjurin-Zeigerin mukaan tarpeen sopia yhdessä lääkärin kanssa.

– Yhteistyönä voimme antaa parasta mahdollista hoitoa.

Lapsettomuutta ei voi hoitaa rajattomasti

Lapsettomuuden taustasyynä näyttää entistä useammin olevan ikä.

– Minulla on tunne siitä, että hedelmöityshoitojen tarve on kasvanut ja hoidossa olevien ikä on noussut, Savolainen-Peltonen sanoo.

Kun munasolureservi on pienentynyt ikääntymisen myötä, raskauden alkaminen käy hankalammaksi.

– Jos lasten hankkiminen ajoitetaan lähemmäs 40 vuoden ikää, nainen ei välttämättä enää tule niin helposti raskaaksi. Harva onnistuu tulemaan raskaaksi 42 ikävuoden jälkeen edes hoidoilla, Marika Mikola sanoo.

Suurin osa niistä, jotka jossain vaiheessa kärsivät lapsettomuudesta ja hakeutuvat hoitoon, tulevat Mikolan mukaan raskaaksi.

– Polku voi olla pidempi tai lyhyempi, mutta useamman kohdalla lopputulos on toivottu.

Savolainen-Peltonen toivoo, että naiset tiedostaisivat iän vaikuttavan heidän hedelmällisyyteensä. Hedelmöityshoidoilla ei voi korjata iän vaikutusta.

– Gynekologit ovat huolissaan siitä, että aiheesta ei puhuta tarpeeksi esimerkiksi kouluissa. Ehkäisystä puhutaan kyllä, mutta ei hedelmällisyydestä. Lääkärit eivät voi rajattomasti hoitaa lapsettomuutta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?