Mitä masennuslääkkeiden käytöstä on hyvä tietää – yhden asian lääkäri ja psykoterapeutti mainitsevat heti - Hyvä olo - Ilta-Sanomat

Mitä masennuslääkkeiden käytöstä on hyvä tietää – yhden asian lääkäri ja psykoterapeutti mainitsevat heti

”Itku meinasi päästä kun hävetti niin paljon”, psyykenlääkkeet apteekista hakenut nainen kertoo. Mitään häpeämistä asiassa ei kuitenkaan ole, painottavat lääkäri ja psykoterapeutti.

Lievistä masennusoireista kärsii noin 10–15 prosenttia aikuisista, diagnoosiin yltävistä masennustiloista noin 5–7 prosenttia.­

29.10. 11:01

Kävin juuri eilen hakemasta apteekista lääkkeet, jotka lääkäri määräsi viime viikolla. Se oli ensimmäinen kerta. Itku meinasi päästä, kun hävetti niin paljon. Selvisin siitä, mutta päässä pyöri pitkään, että mitäköhän minusta ajateltiin. En voisi kuvitellakaan kertovani asiasta, jos joku minulta sitä kysyisi. En tiedä mikä siinä hävettää ja pelottaa.

Näin kommentoi eräs nainen psykoterapeutti Emilia Kujalan Instagram-postausta.

Nainen haki apteekista psyykenlääkkeitä.

– Psyykenlääkkeiden käyttö tuntuu olevan yksi mielenterveysongelmiin liittyvä tabu, Kujala sanoo.

Kujala kohtaa viikoittain ihmisiä, jotka kokevat olevansa ”heikkoja ja epäonnistuneita”, koska eivät pärjää ilman lääkkeitä. Kaikki eivät tohdi kertoa lääkkeistä edes omalle puolisolleen.

Taustalla voi olla se, että nykyaika ihannoi alati jaksavaa, pärjäävää ja tehokasta ihmistä.

Psyykenlääkkeiden käyttöön liittyy Kujalan havainnon mukaan myös erheellisiä käsityksiä ja perusteettomia pelkoja esimerkiksi lääkkeiden mahdollisista vaikutuksista ihmisen persoonallisuuteen.

Kujala toivookin psyykenlääkkeistä laajempaa ja syvällisempää keskustelua.

– Ilmiö koskettaa vahvasti terapiatyötä ja terapiassa käyvien kokemuksia. Häpeän asiantuntijana en voi olla aiheesta hiljaa, hän sanoo.

Kun Kujala kirjoitti aiheesta Instagramissa, lukuisat ihmiset avautuivat omista tuntemuksistaan. Useat kertovat saaneensa lääkkeistä merkittävän avun.

Itse jouduin käymään kovan keskustelun itseni kanssa silloin, kun minulle tarjottiin lääkettä ahdistukseen. Tuolloin huomasi, kuinka vahvoja ennakkoluuloja sekä häpeän tunteita asiaan liittyy. Itselleni lääkkeistä on ollut iso apu, kertoo eräs mies.

Kujala kertoo tuntevansa monia, joille terapian aloittaminen tai terapiasta hyötyminen ei olisi ollut mahdollista ilman lääkkeiden tukea.

– Terapia on kuin uimaan tai surffaamaan opettelua. Kun terapia alkaa, aallonkorkeus voi olla valtava. Silloin uimaan opettelu voi olla vaikeaa. Parhaimmillaan lääkkeet voivat vaikeissa ja keskivaikeissa oireissa olla kuin kellukkeet.

Masennuslääkkeet tyypillisimpiä

Terveyskirjaston mukaan noin 700 000 suomalaista käyttää joka vuosi ainakin lyhyen aikaa jotakin psyykenlääkettä. Noin joka kymmenes aikuinen käyttää jotakin psyykenlääkettä vuosittain säännöllisesti.

Psyykenlääkkeitä määrätään psykiatristen sairauksien, kuten masennuksen tai skitsofrenian hoitoon sekä lievittämään erilaisia psyykkisiä oireita, esimerkiksi univaikeuksia.

– Lääkehoidon suositeltavuus on hyvin erilainen eri mielenterveyshäiriöiden hoidossa, kertoo ylilääkäri, psykiatri Kari Raaska HUSista.

Esimerkiksi unettomuuden hoidossa lääkkeet eivät ole ensisijainen vaihtoehto tai niitä käytetään lyhytaikaisesti, kun taas kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa mielialaa tasaavia lääkkeitä käytetään masennus- ja maniajaksojen estohoitona silloinkin, kun oireita ei ole.

Masennusta on kutsuttu suorastaan kansanterveydelliseksi ongelmaksi, ja masennuslääkkeet ovat tyypillisimpiä määrättäviä psyykenlääkkeitä.

Masennuslääkkeitä käytetään sekä diagnoositason ylittävien masennustilojen että ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa. Lievien masennusoireiden hoitoon niitä ei ole tarkoitettu.

Lääkehoitoa ei ole syytä hävetä

– Psyykkiset sairaudet ovat sairauksia siinä missä muutkin. Silti niitä usein hävetään, ja sama koskee myös psyykenlääkkeiden käyttöä. Lääkehoitoa ei ole mitään syytä hävetä, Raaska sanoo.

Osa ihmisistä voi pitää itseään ”heikkona”, ja he voivat tuntea syyllisyyttä siitä, että he eivät pärjää ilman lääkehoitoa.

Lääkehoito on kuitenkin tarpeen etenkin keskivaikeissa ja vaikeissa masennustiloissa.

Vähänkin vakavammasta tai toistuvasta masennuksesta ei voi toipua vain ”ryhdistäytymällä”, vaan on tärkeä saada tehokkaaksi osoitettua hoitoa. Sitä ovat masennuslääkkeet ja eräät psykoterapiat.

Lääkärin tehtävänä on kertoa heti hoidon alussa, miksi lääke on tarpeellinen, mitä hoidolta voi odottaa ja millä aikavälillä sekä millaisia sivuvaikutuksia lääkkeisiin voi mahdollisesti liittyä.

Yksin ei siis tarvitse huolineen ja kysymyksineen olla.

Mahdollisia sivuvaikutuksia

Tavallisimpia masennuslääkkeitä ovat niin kutsutut selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät eli SSRI-lääkkeet. Niiden sivuvaikutuksia voivat olla muun muassa vatsavaivat ja seksuaaliset toimintahäiriöt.

– Haittavaikutukset, jos ne ovat tullakseen, ilmaantuvat tyypillisesti hoidon alussa. Tällöin voi tehdä sen erheellisen johtopäätöksen, että lääkkeet eivät sovi tai ne eivät tehoa itselle, Raaska sanoo.

On tavallista, että lääkkeet voivat alkaa tehota masennukseen vasta parin viikon viiveellä. Sivuvaikutukset puolestaan lieventyvät useimmiten hoidon jatkuessa.

– Masennuksen hoidon sudenkuoppa on sekin, että kun oireet häviävät tai masennus tuntuu muuten ratkenneen, voi ajatella, että lääkkeitä ei enää tarvitse. Lääkehoitoa olisi kuitenkin syytä jatkaa vielä noin puoli vuotta oireiden päättymisen jälkeen.

Jos lääkkeet lopettaa aiemmin, riskinä on oireiden palaaminen.

Ylipäänsä lääkehoidon päättäminen on viisainta tehdä yhdessä lääkärin kanssa. Hoidon lopettaminen äkillisesti omin päin voi johtaa myös vieroitusoireisiin.

– Osa kokee lääkkeiden haittavaikutuksena sen, että tunteet latistuvat normaalista.

Ihmisen persoonallisuutta lääkkeet eivät kuitenkaan muuta.

– Aina, jos lääkkeet aiheuttavat jotain, mikä on yllättävää tai ei tervetullutta, asia kannattaa ottaa puheeksi lääkärin kanssa, Raaska painottaa.

Lääkehoito ei ole vain reseptin kirjoittamista vaan se edellyttää myös seuraamaan hoidon vaikutuksia sekä antamaan tukea ja elämäntapaneuvontaa.

Tehokkaimmillaan hoito on silloin, kun lääkehoitoon yhdistetään psykoterapiaa.

Terapian järjestyminen ei silti ole itsestäänselvyys. Terapian saatavuus vaihtelee eri puolilla Suomea eivätkä kaikki psykoterapiasta mahdollisesti hyötyvät kykene maksamaan hoidostaan itse.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?