”Normaalia” alakuloa vai masennusta? Psykoterapeutti kertoo, missä menee raja - Hyvä olo - Ilta-Sanomat

”Normaalia” alakuloa vai masennusta? Psykoterapeutti kertoo, missä menee raja

Masennus voi näyttäytyä myös puuhakkuutena ja vaikeutena pysähtyä.

Apua ei ole koskaan liian aikaista hakea, sanoo psykoterapeutti Emilia Kujala.­

19.10. 14:25

Mikään ei innosta eikä sängystä tee mieli nousta. Hakeutuminen ihmisten seuraan ahdistaa. Koko ajan väsyttää, mutta uni ei auta.

Pienikin ponnistelu tuntuu raskaalta, ja palautuminen voi viedä tavallista pidempään. Normaalisti mielihyvää tuottavat asiat eivät tunnu oikein missään.

Jos tällaiset päivät ja viikot alkavat toistaa itseään kyseessä voi olla masennus.

Taustalla saattaa olla esimerkiksi uupumus. Kun uupumus pitkittyy, stressitila voi johtaa masennukseen.

Kaikilla on päiviä, jolloin veto on ihan poissa eikä oikein mikään huvita. Normaalin alavireisyyden erottaa masennuksesta sen kesto, sanoo psykoterapeutti Emilia Kujala.

– Masennuksessa perusvire on pitkään alakuloinen, ja itsestä, toisista ja maailmasta on kielteinen käsitys, Kujala sanoo.

Jos alakuloa jatkuu viikkoja ja kuukausia, asiaa kannattaa lähteä selvittämään.

Reipas ja aikaansaavakin voi olla masentunut

Masennus voi hiipiä elämään pikku hiljaa ja oireet voivat olla salakavalia. Arkiaskareet alkavat tuntua koko ajan raskaammilta, itsestä huolehtiminen unohtuu. Töihin tai opintoihin on vaikea keskittyä. Iloa katoaa elämästä.

Oireiden keston lisäksi haitta toimintakyvylle on Kujalan mukaan yksi tapa arvioida, onko kyseessä masennus.

Toimeliaisuuden puute, vaikeus ryhtyä tekemään asioita, vaikeus kokea mielihyvää ja se, että pienikin ponnistelu vaatii pitkän palautumisajan voivat olla merkkejä masennuksesta.

– On hyvä muistaa myös se, että joillakin masennus näyttäytyy ulospäin puuhakkuutena, itsen pitämisenä kiireisenä, Kujala sanoo.

Se aina iloinen ja aikaansaava tyyppi, joka ennättää harrastaa, kehittää itseään ja tavata ystäviä saattaa hyvinkin kärsiä masennuksesta. Muiden voi olla tätä joskus vaikea uskoa.

He ovat juuri niitä ihmisiä, joita tässä ajassa ihaillaan ja joiden kaltaisiksi moni pyrkii. Se, että hoitelee sujuvasti montaa velvollisuutta yhtä aikaa, kehittää itseään työssä ja vapaa-ajalla, haastaa jatkuvasti itseään mukavuusalueensa ulkopuolelle ja elää ”täyttä elämää” ei suinkaan aina tee hyvää vaan päinvastoin. Pahimmillaan masennuksesta kärsivä kokee, ettei kerta kaikkiaan voi pysähtyä.

Näin Kujala kirjoitti hiljattain Instagram-postauksessaan.

Apua ajoissa

Avun hakemista ei koskaan kannata arastella. Tosiasia on myös se, että esimerkiksi terapiaan pääseminen voi kestää.

– Koskaan ei ole liian aikaista hakea apua, Kujala painottaa.

Mitä nopeammin mielenterveysongelmiin tarttuu, sitä paremmin niitä kyetään hoitamaan. Masennusta hoidetaan tyypillisesti psykoterapiaa ja lääkehoitoa yhdistämällä.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?