Luulitko, ettei makeanhimoosi tehoa mikään? Ravitsemusterapeutti kertoo, miten pääset siitä eroon hämmästyttävän nopeasti - Hyvä olo - Ilta-Sanomat

Luulitko, ettei makeanhimoosi tehoa mikään? Ravitsemusterapeutti kertoo, miten pääset siitä eroon hämmästyttävän nopeasti

Vaikka makean syöminen olisi ollut hallitsematonta jo vuosikymmeniä, sen voi saada talttumaan.

Liika herkuttelu on yksi yleisimmistä ravitsemusterapeutin vastaanotolla esiin nousevista asioista.­

20.9. 15:03

Harva tulee ravitsemusterapeutin vastaanotolle pelkästään makeanhimon takia, mutta kun syömiseen liittyviä ongelmia aletaan ratkoa, liika herkuttelu on yksi yleisimmistä esiin nousevista asioista.

Asiasta kertoo tietokirjailija ja ravitsemusterapeutti Pirjo Saarnia tällä viikolla julkaistussa kirjassaan Suuri ravintohuijaus – 25 ravintoväittämää, jotka eivät pidä paikkaansa (WSOY).

Saarnia kertoo kirjassaan, että moni koettaa ratkaista ongelman joko aloittamalla totaalisen sokerilakon tai nappaamalla purkista kromiravintolisää.

Nämä eivät kuitenkaan ole tehokkain ja pysyvin ratkaisu, sillä totaalilakko taltuttaa sokerinhimon tyypillisesti vain väliaikaisesti.

Kromilisästäkään saadaan harvoin merkittävää apua – etenkään jos tilannetta ei korjata muussa ruokailussa ja ateriarytmissä.

– Yksittäisten ravintoainepuutosten sijaan makeanhimon taustalla on muita tekijöitä. Näistä tärkein on päivän aikana vallitseva verensokeritasapaino, johon ei vaikuteta kromilisällä, vaan yksittäisen aterian koostamisella ja ateriarytmillä, Saarnia kirjoittaa.

Makeanhimosta voi päästä eroon parissa viikossa

Pirjo Saarnia kertoo tapaavansa vastaanotollaan usein ihmisiä, jotka ovat kärsineet hallitsemattomasta makeansyömisestä jo vuosikymmeniä. Monelle tulee yllätyksenä, miten nopeasti ongelma voikin alkaa helpottaa.

– He ovat hyvin hämmästyneitä päästessään eroon makeanhimosta jo parin viikon sisällä ruokailumuutosten aloittamisesta.

Kirjan mukaan makeanhimo on pääasiassa seurausta liian pitkistä ateriaväleistä ja heittelevästä verensokeritasosta.

Makeanhimo alkaa sammua, kun ateriarytmi on säännöllinen ja ateriat on koostettu niin, että kuidun, proteiinin ja hyvälaatuisen rasvan määrä on riittävä.

Huolehdi lounaan proteiinimäärästä

Saarnia kertoo, että tutkimusten mukaan lounaan proteiinimäärällä on erittäin suuri merkitys loppupäivän jaksamiselle ja makeanhimon estämiselle.

– Jos lounaan proteiinimäärä jää liian niukaksi, on sillä haitallinen vaikutus aterianjälkeiseen verensokeritasoon.

Ravitsemusterapeutin mukaan kevyttä työtä tekevällä lounaan sopiva määrä proteiinia on yleensä noin 25–30 grammaa. Käytännössä tällainen määrä saadaan esimerkiksi silloin, jos lounaaseen kuuluu 80–100 grammaa broileri-, kala- tai lihafilettä, ja proteiinia tulee hiukan myös muusta ruoasta.

Proteiinin lisäksi Saarnia neuvoo kiinnittämään huomiota lounaan kuitumäärään ja rasvan laatuun.

– Kuidun lähteenä pala täysjyväleipää on usein parempi valinta kuin peruna, riisi tai pasta.

– Myös hyvä rasvan laatu auttaa hallitsemaan makeanhimoa. Tutkimuksista tiedetään, että pehmeä, tyydyttymätön rasva parantaa sokeri- ja insuliiniaineenvaihduntaa. Kova, tyydyttynyt rasva ei ole yhtä hyödyllistä.

Myös päivän muut ateriat vaikuttavat makeanhimoon

Lounaan lisäksi makeanhimoon vaikuttavat myös päivän muut ateriat.

Aamupalasta kannattaa huolehtia, sillä jos se on liian niukka tai jää kokonaan väliin, lounaalla tulee helposti otettua liian suuri annos.

– Lounaaseen mennessä verensokeritaso on painunut matalalle, ja liian suuren lounaan jälkeen se taas nousee hetkellisesti liian korkealle. Tästä aiheutuu usein väsymystä ja hyvin pian myös makeanhimoa.

Loppuillan tyypillinen ongelma on liian pitkä ateriaväli, mikä saa verensokeritason jälleen painumaan liian matalalle – josta seuraa hallitsematonta syömistä ja makeanhimoa.

Ilmiö voitaisiin tehokkaasti estää syömällä iltapäivällä järkevä välipala, vaikka ei vielä tuntisikaan itseään nälkäiseksi.

– Jos näläntunne on jo selvä, silloin ollaan yleensä jo myöhässä tasaisen verensokeritason suhteen.

Mikä on makeanhimoa?

  • On hyvä ymmärtää, mitä makeanhimolla oikeasti tarkoitetaan, ravitsemusterapeutti Pirjo Saarnia muistuttaa.

  • Jos haluaa syödä palan suklaata tai pari salmiakkia lounaan tai päivällisen jälkeen, ei kyseessä ole makeanhimo vaan pikemminkin opittu tapa – joka kuitenkin on hallittua makeansyömistä.

  • Ei ole tavatonta tai huolestuttavaa, jos haluaa herkutella suklaapalalla ruoan jälkeen kahvin kera.

  • Jos taas määrät eivät pysy hallinnassa, ja parin palan sijaan menee usein koko levy tai iso karkkipussi, on kyse hallitsemattomasta makeanhimosta.

Lähde: Pirjo Saarnia: Suuri ravintohuijaus – 25 ravintoväittämää, jotka eivät pidä paikkaansa, WSOY (2020).

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?