Näin kateus näkyy ihmisessä, psykoterapeutti Emilia Kujala kertoo – aihe on ”sitkeä tabu” - Hyvä olo - Ilta-Sanomat

Näin kateus näkyy ihmisessä, psykoterapeutti Emilia Kujala kertoo – aihe on ”sitkeä tabu”

Kateus on inhimillinen tunne, jonka voi myös kanavoida itsetutkiskelun välineeksi, psykoterapeutti Emilia Kujala sanoo.

Kateudesta tietokirjan tehnyt pyskoterapeutti Emilia Kujala tunnustaa itse kadehtineensa muita somevaikuttajia sekä tunteneensa ammatillista kateutta.­

20.8. 13:16

Selailin aikani kuluksi somea ja taas alkoi ahdistaa. Tuntuu, että kaikilla muilla on enemmän seuraajia ja he saavat sisällölleen enemmän tykkäyksiä. Omasta lomakuvastani tykkäsi ehkä viisi ihmistä, mutta kaverini lomakuva sai satoja tykkäyksiä.

Ahdistus vaan lisääntyi, kun huomasin että fiidi oli taas täynnä täydellisiä kuvia ja täydellistä elämää. Siinä kuvatekstinä sitten joku kliseinen sanonta, vaikka”Good vibes only”. Tiedätkö sellaisia kuvia, joissa on viimeisen päälle mietitty kuvakulma, meikit, valot ja vaatteet. Tuntuu ettei se sisältö ole yhtään todellista. Jos saman tyypin näkisi ruokakaupassa verkkareissa niin ei tunnistaisi. Jengi tajuaa, että se on feikkiä, mutta tykkää niistä kuvista silti. Tavallista sisältöä ei huomaa kukaan.

Näin kertoo 27-vuotias nainen psykoterapeutti Emilia Kujalan kirjassa Kateus (Otava).

Kateus – ja sen puheeksi ottaminen – on sitkeä tabu, vaikka kateus onkin inhimillinen ja yleismaailmallinen tunne, kirjassa kerrotaan.

Kateudesta puhumista väistellään viimeiseen saakka. Siitä vaietaan, koska moni kokee sen yhdeksi häpeällisimmistä tunteista, Emilia Kujala kirjoittaa.

Se syntyy vertailun tuloksena.

– On luonnollista, että vertaamme itseämme muihin, joten on hieman hämmentävää, että kateudesta ei puhuta, Kujala, 34, sanoo.

Kateuden merkit

Mielenkiintoista kyllä, kateus ei välttämättä näy lainkaan kasvoilmeistä, toisin kuin vaikka suru ja ilo.

– Kulttuurista riippumatta ihmiset pystyvät päättelemään kasvonilmeistä ja eleistä, mitä toiset tuntevat. Kateudessa tätä ei ole. Vasta kun sosiaalinen kontakti jatkuu pidempään, voidaan oppia päättelemään, että joku toinen on kateellinen.

Kateuden merkki voi olla esimerkiksi se, että joku on toistuvasti ilkeä tai puhuu pahaa selän takana.

Kateus lymyää siellä, missä on jotakin meille tärkeää ja mitä janoamme itsellemme. Joskus kateus on myös siellä, missä olemme kieltäneet itseltämme jotain parempaa, Kujalan kirjassa kuvaillaan.

Toista painetaan alas

Kateus – kuten muutkin hankalat ja ikävältä tuntuvat tunteet – esimerkiksi ahdistus ja pelko, alkavat herkästi leimata ihmisiä.

Toisaalta olemassa on sekä hyödyllistä että haitallista kateutta.

– Huono kateus on katkeransekaista kateutta, joka motivoi suoraan tai epäsuoraan aggressiiviseen käytökseen. Toista painetaan alas, jotta itse noustaisi ylös.

Taustalla on usein häpeää ja riittämättömyyden tunnetta.

– Hyödyllinen kateus inspiroi. Minäkin pystyisin! Siinä on usein mukana myös ihailua.

Kateuden kohteena

Entä millaista on olla kateuden kohteena? Itsetuntoon se voi ainakin iskeä ja kovaa, Kujala havaitsi kirjaansa tehdessään. Hän haastatteli teokseen myös kateuden kohteeksi joutuneita.

– Heitä oli painettu alas tai sanottu, että olet päässyt eteenpäin pärstäkertoimella. Moni oli alkanut uskoa, että ei ole mitään.

Ikävät kommentit voivat myös kirvoittaa niin ankaraan todisteluun omasta arvosta, että edessä on uupumus.

Sosiaalisessa mediassa kateus voi näyttäytyä vihapostina, juoruiluna tai seuraamisen lopettamisena.

Salakavala some

Kateus on yksi isommista sosiaalisen median käyttöön liittyvistä pulmista. Sitä ei tosin välttämättä huomaa, sillä sosiaalinen media voi tuottaa salakavalasti epämääräistä riittämättömyyden tunnetta ja pahaa oloa.

Jos fiilis on ikävä, someen saattaa suunnata surffailemaan entistäkin herkemmin.

– Itsekin huomaan, että sosiaalinen media aukeaa heti kun kaipaan jotain muuta ajateltavaa, ja kaipaan jotain mukavaa.

Selailun vaikutus voi ollakin päinvastainen. Some tekee kateellisuuden tuntemisen vaivattomaksi: se näyttää, mitä muut tekevät ja kuinka paljon tykkäyksiä he saavat.

Kujala tunnustaa itse kadehtineensa muita somevaikuttajia sekä tunteneensa ammatillista kateutta. Kirjailijana hän on verrannut itseään muihin, ja puntaroinut teosten vastaanottoa.

Tähän tilanteeseen Kujalalla on kuitenkin vastalääke.

– Kyseenalaistan tietoisesti ajatuksiani. Sanon itselleni, että kyse ei ole piirakasta, josta lohkotaan palasia, ja jonkun muun pala on minulta pois.

Aktiivisuutta somenkäyttöön

Vielä vuosi kaksi sitten Kujala käytti somea melko passiivisesti.

– Selasin stooreja ja tein niistä johtopäätöksiä. Esimerkiksi, että pitäisi olla "somejulkkis", jotta ihmiset alkaisivat seurata sisältöäni Ajattelin, että olen suossa, jos alan aktiivisesti tuottaa sisältöä.

Passiivisuus oli kuin keino suojella itseä.

Kirjaa tehdessään Kujala teki täyskäännöksen.

– Tutkimusten mukaan se, että saa somessa oman äänen kuuluviin, verkostoituu, keskustelee ja tuottaa sisältöä tekee hyvää mielenterveydelle.

Sen Kujalakin on huomannut.

– Olen tutustunut moniin upeisiin tyyppeihin, joista on sittemmin tullut kollegoitani tai yhteistyökumppaneitani sekä saanut tosi kannustavaa palautetta tavastani tehdä somea ja olla tällainen "uuden sukupolven psykoterapeutti".

Jokaisella on toki lupa käyttää sosiaalista mediaa omaan tyyliinsä.

– Se voi olla vaikka vain sitä, että käy kommentoimassa keskusteluja ja verkostoituu. Toisten tsemppaaminenkin on aktiivisuutta. Ei sisältöä välttämättä tarvitse tuottaa itse.

Kateuden tunteen voi kääntää itsetutkiskelun välineeksi.

– Raota sen pintaa, lähde tutkimaan. Kateuden taustalta voi löytyä vaikka se, että haluaisit tehdä jotain sellaista, mitä joku toinen jo tekee.

Pieni selviytymisopas

  1. Tunnista kateus. Voi olla helpompaa sanoa, että ärsyttää, mutta kyse voi ollakin kateudesta.

  2. Hyväksy kateus. Kaikki kokevat sitä.

  3. Kyseenalaista omaa ajatteluasi. Jonkun toisen hyvä ei ole sinulta pois.

  4. Kanavoi kateus itsetuntemuksen välineeksi. Anna sen opettaa, mikä on sinulle tärkeää.

  5. Valitse, keitä seuraat sosiaalisessa ja milloin. Passiivinen fiidin selailu voi vain lisätä ahdistusta, kateutta ja ulkopuolisuuden kokemusta. Käytä sen sijaan sosiaalista mediaa aktiivisesti, omalla tyylilläsi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?