Makeanhimosta on täysin mahdollista päästä eroon – ota avuksi tarkistuslista, joka paljastaa sudenkuoppasi perusteellisesti - Hyvä olo - Ilta-Sanomat

Makeanhimosta on täysin mahdollista päästä eroon – ota avuksi tarkistuslista, joka paljastaa sudenkuoppasi perusteellisesti

Makeanhimo ja liiallinen napostelu ovat yleinen ongelma.

Julkaistu: 13.7. 11:02

Miksi koko ajan tekee ihan vimmatusti mieli makeaa? Tässä 13 syytä ja ratkaisua sokerihimoon.

Makeanhimo on ihmiselle luontaista, mutta toisilla se tuntuu lähtevän käsistä. Sokeripitoisia herkkuja tekisi mieli napsia jatkuvasti, ja kun karkkipussin tai suklaalevyn avaa, se tulee takuuvarmasti syötyä saman tien kokonaan.

Kuulostaako tutulta? Ravitsemusterapeutti Petteri Lindblad kertoo, että vaikka makeanhimo on yksillä luonnostaan suurempi kuin toisilla, sitä voi vähentää.

– Toisten tekee enemmän mieli suolaisia ja rasvaisia herkkuja, kun taas toisilla kolottaa sokerihammasta. Lisäksi tottumus vaikuttaa, eli jos perheessä syödään paljon makeaa, siitä tulee helposti tapa.

Vähentämisen avainasia on järkevä ruokailu. Lindbladin mukaan moni syö tietämättään liian vähän etenkin aamulla ja aamupäivällä, mistä seuraa, että iltapäivällä ja illalla makeanhimo tuntuu ylivoimaiselta.

– Ruokavalio, ruokarytmi ja riittävä uni nivoutuvat yhteen. Kun ne ovat kunnossa, varmasti myös makeanhimosta tulee aiempaa maltillisempaa, Lindblad lupaa.

13 syytä ja ratkaisua makeanhimoon

Seuraava tarkistuslista on laadittu yhteistyössä Petteri Lindbladin kanssa. Sen avulla voit pohtia omaa sokerinhimoasi ja sen vähentämistä.

1. Syötkö tarpeeksi päivän aikana?

Yllättävän moni syö liian vähän aamupalalla ja lounaalla, jotkut muutenkin. Etenkin, jos paino pyrkii nousuun tai on jo ylipainoa, kannattaa ensin panna aamupala ja lounas kuntoon.

Pelkkä kaurapuuro aamulla ja salaattilounas eivät yleensä ole tarpeeksi. Jos päivä alkaa liian kevyellä syömisellä, se kostautuu yleensä jo iltapäivällä.

2. Ovatko ateriasi yksipuolisia?

Jokaisella aterialla tulisi olla mukana hiilihydraatteja, kuituja, proteiinia, rasvoja ja myös jotain tuoretta. Esimerkiksi puuroaamiaiseen voi lisätä kourallisen pähkinöitä tai siemeniä, avokadoa tai kananmunaa sekä sokeroimatonta rahkaa tai vastaavaa kasvipohjaista tuotetta.

Lounaalla kasvikset ovat hyvä pohja, jonka kaveriksi lorautetaan öljyä tai salaatinkastiketta, hiilihydraateiksi esimerkiksi perunaa, bataattia, tattaria tai muuta kuitupitoista ja neljäsosalle lautasesta proteiininlähteeksi esimerkiksi kalaa tai kanaa. Ruokajuoma, leipä ja marjajälkiruoka takaavat, että nälkä lähtee ja energiaa tulee sopivasti.

Esimerkiksi stressi voi kasvattaa makeanhimon suhteettomaksi.

3. Jätätkö aterioita väliin?

Jos skippaat mielelläsi välipalan tai lounaan, nälkä ajaa herkästi iltapäivällä mielitekoihin. Samoin illalla tulee sitten syötyä liikaa, jos on koko päivän ensin syömättä.

4. Onko elämäsi säännöllistä?

Useimmille 3–4 tunnin ateriaväli on sopiva. Epäsäännöllinen elämänrytmi vaikeuttaa makeanhimoa sotkemalla ruokarytmin lisäksi unta.

5. Saatko nukuttua riittävän hyvin?

Uni on kaiken hyvinvoinnin perusta. Jos nukkuu huonosti, se lisää makeanhimoa. Väsyneenä ei jaksa keskittyä terveelliseen syömiseen samalla tavoin kuin levänneenä. Kahdeksan tuntia yöunta on useimmille sopiva määrä.

6. Onko stressiä?

Stressi vaikuttaa monella tavalla hyvinvointiimme, eivätkä ruokavalinnatkaan ole siltä turvassa. Nälän tunne ja makeanhimo voi olla stressaantuneella suhteeton, eikä se tunnu menevän pois. Kaikkea stressiä ei voi eikä pidäkään välttää. Sen hallintaan on kuitenkin keinoja, joita voi opetella.

7. Onko elämässäsi vaikea vaihe?

Hankala elämänvaihe voi aiheuttaa stressiä, mutta se voi myös tehdä järkevästä ruokailusta hankalaa. Ruoka ei ehkä ole ensimmäisenä tärkeysjärjestyksessäsi. Mieti kuitenkin, miten paljon helpompaa hankaluuksista on selvitä, jos pystyt kohtaamaan ne mahdollisimman hyvissä voimissa. Pitää syödä hyvin, että jaksaa.

8. Syötkö suruusi?

Lohtusyöminen liitetään usein makeisiin ruokiin. Sokerista tulee hetkeksi hyvä olo, ja siksi siihen on helppo turvautua. Mieti, miksi haet sokerista lohtua. Puhutaan suruun syömisestä, mutta kyse saattaa olla myös esimerkiksi yksinäisyydestä, hylätyksi tulemisen tunteesta tai selvittämättä jääneestä tunteesta. Näiden tunteiden käsittelyyn voi hakea ammattilaisen apua.

9. Ahdistaako sinua?

Jos elämä ei tunnu mielekkäältä, olo on alakuloinen ja kaikki merkityksetöntä, on vaikea vastustaa sokerinhimoa. Toisaalta ruokavaliolla ja terveillä elämäntavoilla on merkitystä myös masennuksen hoidossa. Hae apua ja keskustele myös ruokatottumuksistasi ja makeanhimosta.

10. Syötkö tavan vuoksi?

Jos sinulla on aina ollut tapana ottaa jälkiruoaksi jäätelöä ja ostaa viikonloppuna iso karkkipussi, et ehkä ole pysähtynyt miettimään, tarvitsetko sitä oikeasti. Joskus mieliteko on vain tapa, eikä makeaa oikeastaan edes niin tee mieli. Kokeile odottaa ruoan jälkeen 15 minuuttia ja katso, tuleeko mielitekoa uudelleen. Voit myös kokeilla ostaa pienemmän suklaapatukan tai karkkipussin kuin ennen. Se saattaakin riittää sinulle.

11. Liikutko tarpeeksi?

Riittävä, mutta maltillinen liikunta auttaa hillitsemään sokerinhimoa.

12. Rääkkäätkö kehoasi liikaa?

Nääntymykseen ja uupumukseen ajava liikunta voi pikemminkin lisätä makeanhimoa kuin vähentää sitä. Vastaavasti liian vähäinen syöminen johtaa nälkävelkaan, joka voi purkautua ahmimisena. Silloin makeat herkut houkuttelevat monia.

13. Muistatko myös relata?

Jos syömisen on oltava koko ajan täydellistä, eikä herkkuja sallita, niistä tulee entistä houkuttelevampi kielletty hedelmä. Makea herkku silloin tällöin ei tuhoa terveyttäsi, kun pääosin syöt järkevästi ja monipuolisesti.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?