Jatkuvalla kahvin kittaamisella yllättäviä haittoja – kuinka monta kuppia päivässä kannattaa juoda? - Hyvä olo - Ilta-Sanomat

Jatkuvalla kahvin kittaamisella yllättäviä haittoja – kuinka monta kuppia päivässä kannattaa juoda?

Kahvinjuonnilla voi olla sekä hyviä että ei niin hyviä vaikutuksia terveyteen.

Julkaistu: 12.2. 8:12

Suomalaiset kuluttavat eniten kahvia maailmassa, mutta litrakaupalla sitä ei kannata juoda.

– Hanat auki kun kahvi lähti kortilta! luonnehtii ravitsemusterapeutti Hanna Partanen suomalaisen kahvinjuonnin historiallista käännettä.

Kahvi meni sota-ajan säännöstelyn alkaessa kortille, ja säännöstely jatkui vielä sota-ajan päättymisen jälkeen.

Kun kahvi vapautettiin, sitä ryhdyttiin juomaan entisenkin edestä. Nykyisin suomalaiset ovat maailman ahkerimpia kahvinjuojia.

Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen mukaan Suomessa juodaan kahvia enemmän kuin missään muussa maassa, kun kahvin kulutus suhteutetaan väestön määrään. Keskimäärin kahvia juodaan 3–5 kuppia päivässä.

Hurjempiakin kertomuksia riittää: yrittäjä Kaisa Liski kertoi Olet mitä syöt -ohjelmassa viime viikolla juoneensa jopa 55 kuppia kahvia viikossa.

– Sietokyky on yksilöllinen, mutta yleensä pidän kohtuukäyttönä sitä, kun kahvia juodaan maksimissaan kuusi kupillista – eli ei suurta mukillista – päivässä, Partanen sanoo.

Kahvikupillinen tarkoittaa Partasen mukaan noin 1,5 desiä kahvia – ”ei niitä tolkuttomia ämpäreitä, joista moni nykyisin kahvinsa juo.”

Vaarana kofeiinimyrkytys

Hanna Partanen pitäisi kahvin kohtuukäytön ylärajana kuutta kupillista – ei mukillista – päivässä.

Kahvia käytetään maun lisäksi sen sisältämän kofeiinin piristävien vaikutusten takia. Liian kahvin­juonnin yksi vaara on kofeiini­myrkytys.

Yleisemmin myrkytys­oireita, kuten pahoin­vointia ja levottomuutta, voi alkaa esiintyä kun kofeiinin päivä­saanti menee yli 600 milli­gramman. Mukillisessa kahvia (2dl) kofeiinia on 90–160 milli­grammaa.

Myrkytys­oireita ilmaantuu, kun veren kofeiini­pitoisuus nousee suureksi esimerkiksi silloin, kun kofeiinia nautitaan paljon melko lyhyessä ajassa. Jos 400–600 milli­grammaa nautitaan tasaisesti päivän aikana, myrkytys­oireilta ei läheskään aina ilmaannu, sillä veren huippu­pitoisuudet jäävät pienemmiksi.

Osa ihmisistä on yliherkkiä kofeiinille, ja he saavat kahvista helposti paniikki­kohtauksen­omaisia oireita, kuten sydämentykytystä ja hermostuneisuuden tunnetta.

Kofeiinihanojen äkillinen sulkeminen saattaa myös aiheuttaa oireita.

– Moni saa vieroitusoireita, jos lopettaa kahvin juonnin täysin. Yleensä oireet, kuten päänsärky ja levottomuus kestävät pari päivää. On hyvin yksilöllistä, miten kofeiiniin reagoi.

 Joillekin suosittelen, että viimeiset kahvit tulisi nautittua lounaan yhteydessä.

Vaikutuksia kolesteroliin

Kahvinjuonnin potentiaalisia kääntöpuolia on muitakin.

– Pressopohjaisissa kahveissa kahvin kafestoli voi nostaa kolesterolia. Suodatinkahvissa tämä jää suodatinpussiin.

Suodattamattoman pannukahvin juominen voi niin ikään suurentaa veren huonoa LDL-kolesterolipitoisuutta.

– Ja toki jos runsas kahvin juonti jatkuvasti haittaa unen laatua, siitä voi tulla pitkällä aikavälillä terveyshaittoja. Joillakin kofeiinin puoliintumisaika elimistössä voi olla jopa 11 tuntia, jolloin kello 14–15:n aikaan nautittu iltapäiväkahvi voi heikentää yöunen laatua. Joillekin suosittelen, että viimeiset kahvit tulisi nautittua lounaan yhteydessä.

Kermavaahtoa, suklaata, sokeria... Erikoiskahvi voi sisältää salakavalan runsaasti energiaa.

Erikoiskahvissa kaloreita

Jos juot päivittäin useamman kupposen, kiinnitä huomiota kahvisi tuunaamiseen. Suositut erikoiskahvit voivat olla varsinaisia kaloripommeja.

Mustassa kahvissa ei ole juurikaan energiaa, mutta mikäli makeutat kahvin reippaasti sokerilla tai makusiirapilla, energiaa tulee helposti lisää. Päivittäinen kermalisä paisuttaa myös terveyden kannalta epäsuotuisan kovan rasvan määrää.

– Kahviloiden kermavaahtoa pursuavista ”kahviunelmista” voi saada helposti energiaa jopa 400–500 kilokaloria eli yhden terveellisen ruoka-annoksen verran.

Kahvinystävän kannattaa muistaa myös vedenjuonti, jotta kahvi ei jää ainoaksi nesteeksi.

Vaaleaa herkkävatsaiselle

Kahvi voi närästää tai saada herkkävatsaisen ravaamaan vessassa. Mikäli kärsit ärtyneestä suolesta ja mahasi on usein löysänä, vähennä tai jopa lopeta kahvinjuonti ainakin muutamaksi viikoksi. Närästyksestä kärsivälle vaaleapaahtoinen kahvi voi sopia tummaa paremmin.

Kahvi voi haitata myös raudan imeytymistä.

– Pohdinkin, voiko tämä olla yksi syy siihen, että monilla naisilla ferritiini on alakantissa, vaikka he olisivat sekasyöjiä. Ehkä he lipittävät kahvia pitkin päivää liikaa.

Kahvilla voi olla myös suotuisia terveysvaikutuksia. Tutkimuksissa on havaittu, että kahvinjuojat sairastuvat muita harvemmin tyypin 2 diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin. Maksasyövän ja dementiankin ehkäisyssä kahvi näyttäisi olevan suositeltava juoma.

Lähteitä: Terveyskirjasto, Sotaveteraanit.fi, Kahvi.fi

  1. Suomalaiset juovat paahdettua kahvia noin kymmenen kiloa henkeä kohden vuodessa.

  2. Suodatinkahvi on yhä ylivoimaisesti suosituin kahvi.

  3. Kahvin sisältämä kofeiini stimuloi keskushermostoa, mikä vaikuttaa piristävästi. Vaikutus näkyy 1–2 kahvikupillisen jälkeen.

  4. Kofeiini imeytyy ripeästi ja vaikuttaa siksi nopeasti. Vereen imeytyneen kofeiinin määrä puolittuu 3–6 tunnissa.

  5. Satunnaisesti kahvia nauttiva huomaa kofeiinin vaikutukset paljon juovia herkemmin.

  6. Kofeiini lisää haponeritystä mahassa, ja kahvinjuonti saattaa pahentaa muista syistä johtuvia vatsavaivoja, kuten närästystä.

  7. Runsas säännöllinen kofeiinin saanti voi johtaa kofeiiniriippuvuuteen, ja suuret määrät voivat aiheuttaa kofeiinimyrkytyksen.

  8. Sopivina annoksia kofeiini voi parantaa kestävyysurheilusuorituksia.

  9. Kahvin säännöllinen juonti pienentää mm. riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä maksasairauksiin.

  10. Kahvi on diureetti eli sillä on nestettä poistava vaikutus. Mikäli kahvia juo päivittäin, vaikutus kuitenkin heikkenee.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?