Stressi, tuo modernin ajan vitsaus. Itsessään ei huono asia, mutta liika on liikaa.
Tämän tietää myös Stressitohtori-kirjan kirjoittanut Sanna Leino (S&S).
– Vuosia sitten siirtelin paperipinoja työpöydälläni paikasta toiseen, ja järjestelin pöydältä löytyviä tavaroita. Työt odottivat, mutta ne tuntuivat isoilta vuorilta, joille kiipeämiseen voimani eivät riittäneet. Kaikki tuntui vaikealta, ja olo oli levoton ja ahdistunut. Kotona nukkumaan mennessä tuli jokailtainen itku. Uni antoi odottaa itseään, Leino kuvailee.
Kuulostaako tutulta? Esimerkiksi levottomuus, keskittymiskyvyn puute ja tunteiden ailahtelu voivat kertoa siitä, että stressikuorma on kasvanut liian suureksi.
– Kun opit tunnistamaan stressin merkkejä itsessäsi, voit jo ajoissa madaltaa stressitasojasi, Leino sanoo.
Avainsana stressin hallinnassa on sen tunnistaminen ja säätely. Säätelytaitoja ovat esimerkiksi omien ajatusten ja tunteiden tiedostaminen sekä kehon ja mielen palautumisesta huolehtiminen.
Mistä tiedän, onko stressiä liikaa?
Leino kehottaa tekemään esimerkiksi tämän lyhyen testin. Mitä useampi kohta kuvaa sinua, sitä todennäköisemmin olet stressaantunut.
Minun on vaikea nukahtaa iltaisin tai herään yöllä kesken unien.
Hermostun hitaaseen liikenteeseen, hitaisiin puhujiin ja ärsyynnyn, jos asiat eivät tapahdu nopeasti.
Saatan purskahtaa itkuun herkästi tilanteissa, jotka eivät aikaisemmin ole itkettäneet.
Pinnani on usein kireällä, ja menetän malttini helposti.
Rintaani puristaa tai tunnen sydämentykytyksiä rinnassa.
Selän lihakseni ovat kireät ja jumissa.
Minun on vaikea keskittyä.
Käyn ylikierroksilla.
Joudun pinnistelemään saadakseni jotain aikaiseksi.
Minun on vaikea iloita asioista, ja mieleni on apea.
Tuntuu, että en saa otetta elämään.
Stressiä voi myös mitata kehosta esimerkiksi sykevälivaihtelua hyödyntävällä laitteella.
Rentoutuminen ja palautuminen, riittävä uni ja liikunta ovat niin ikään stressinhallinnassa tärkeitä.
Voit aina tehdä jotain
Leinolla on lohduttava viesti: stressille voi aina tehdä jotain. Yksi keino on opetella tunnistamaan vaikeita tunteita, kuten jännitystä ja pelkoa sekä yksinkertaisesti hyväksyä ne. Myös oman temperamenttisi ymmärtäminen on arvokasta.
Temperamentti on yksilöllinen taipumus, valmius tai tyyli reagoida ympäristöön sekä sisäisiin tuntemuksiin kuten väsymykseen tai nälkään.
– Olen melko järjestelmällinen ja arkeni rullaa parhaiten, kun asiat päässäni ja esineet kotonani ovat järjestyksessä ja saan syödä ja nukkua päivittäin samassa rytmissä. Väsyisin nopeasti kolmivuorotyössä, Leino kertoo.
Kun tunnet itsesi, sinun on helpompaa säädellä myös stressiä. Sinulla on esimerkiksi täysi oikeus jättää hakematta jotain työpaikkaa, jos se tuntuu liian stressaavalta – riippumatta siitä, mitä muut mahtavat asiasta sanoa.
Entä onko sinun tapana puhua itsellesi kielteiseen sävyyn? Sisäinen kriitikko on ehkä olemassa, mutta mitäs jos etsit sen puheille vaihtoehtoisia näkemyksiä? Löysäisit vähän?
Leino purskahti lopulta tavallisessa työpalaverissa katkeamattomaan itkuun, ja esimies ohjasi hänet ”lempeästi mutta päättäväisesti” työterveyslääkärille. Hänenkin oli aika käsitellä tunteitaan ja asioita, jotka olivat jääneet painamaan mieltä.
