Suomalaisten uni on huonompaa kuin koskaan – yksi yhtälö on unohtunut monelta täysin

Väsynyt ihminen ei usein enää edes tunnista omaa tilaansa.

Hyvä uni on tärkeää, koska aivoilla ja elimistöllä täytyy olla mahdollisuus kunnon lepoon.

Suomalaiset nukkuvat vähemmän ja huonommin kuin koskaan, sanoo unihäiriöpotilaita hoitava lääkäri, dosentti Henri Tuomilehto.

Ilmiö tulee esiin myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viimevuotisessa FinTerveys 2017 -tutkimuksessa, jonka mukaan joka neljäs nainen ja joka viides mies ei nuku mielestään tarpeeksi.

Tutkimuksessa myös havaittiin, että niiden osuus, jotka eivät mielestään nuku tarpeeksi, oli noussut naisilla 5 ja miehillä 6 prosenttiyksikköä vuosien 2011 ja 2017 välillä.

THL:n arvion mukaan huonosta nukkumisesta aiheutuvat haitat ovatkin todennäköisesti yleistymässä.

Kuormittavuus on lisääntynyt

Tuomilehto kertoo, että huonon unen trendi on kansainvälinen.

– Ilmiö ei suinkaan kosketa vain meitä suomalaisia, vaan kyse on isommasta kuviosta. Kuormittavuus on lisääntynyt, ja elämäämme on tullut todella paljon lisää sellaista, jota vielä 10–15 vuotta sitten ei ollut.

Työnteko on muuttunut haastavammaksi ja nopeatempoisemmaksi, ja sen lisäksi myös vapaa-ajasta on tullut tavoitteellisempaa. Sosiaalinen media vie huomiota ja aiheuttaa keskeytyksiä.

– Jos elämässä on enemmän rasitusta ja kuormitusta, sitä pitäisi tasapainottaa keskittymällä palautumiseen ja nukkumiseen.

Hyvä uni ei tarkoita vain nukuttuja tunteja

Juuri tämä yhtälö on Tuomilehdon mukaan unohtunut monelta täysin.

– Tasapainottamisen sijaan olemme ruvenneet nipistämään yöunesta. Nukutaan hiukan vähemmän ja aiheutetaan aika paljon itse unen laadun huononemista sillä, että yömyöhään touhutaan kaikenlaista, mikä aktivoi aivoja.

Tuomilehto muistuttaa, että hyvä uni ei tarkoita vain nukuttuja tunteja, vaan myös unen laadulla on merkitystä.

– Aivoja ei pitäisi aktivoida illalla, koska helposti käy niin, että fyysisesti väsynyt ihminen nukahtaa, mutta aivotoiminta jatkuukin.

Jos aivot vielä alkuyöstä käyvät kierroksilla, kahdeksan tunnin yöunesta voi olla palauttavaa unta vain puolet.

Väsynyt ihminen ei usein tunnista omaa tilaansa

Tyypillistä Tuomilehdon mukaan on, ettei väsynyt ihminen enää edes tunnista omaa tilaansa.

Hän kehottaa pohtimaan unen riittävyyttä ja laatua siinä vaiheessa, jos aina haet huonolle voinnillesi ulkoista syytä.

– Oma huonovointisuus ulkoistetaan herkästi. Syytetään täysikuuta tai naapurin haukkuvaa koiraa huonoista yöunista. Mieti, voisiko syy kuitenkin olla hiukan lähempänä.

Huonosti nukkuva ihminen ei voi hyvin eikä säteile hyvinvointia muillekaan, sanoo lääkäri Henri Tuomilehto.

Jokainen pystyy parantamaan nukkumistaan

Jos tuntuu, että omassa unessa on kohennettavaa, Tuomilehto neuvoo varmistamaan, että aivoilla ja elimistöllä on mahdollisuus kunnolliseen lepoon. Oma päivä pitäisi rytmittää niin, että ilta olisi rauhallista aikaa eikä ennen nukkumaanmenoa enää luettaisi sähköpostia tai roikuttaisi somessa.

– Jokainen pystyy parantamaan omaa nukkumistaan, jos haluaa. Se vain vaatii pientä vaivannäköä: päivä pitää organisoida ja asiat priorisoida uudella tavalla.

Unen kohentaminen kannattaa, koska muutokset vointiin ovat kokonaisvaltaisia.

– Huonosti nukkuva ihminen ei voi hyvin eikä säteile hyvinvointia muillekaan.

Hyvä uni taas voi olla motivaattori muihinkin terveellisiin elämäntapamuutoksiin, koska tunne virkeästä mielestä ja energian lisääntymisestä on konkreettinen.

– Kun nukkumista alkaa systemaattisesti parantaa, palkinnon saa aika nopeasti, Tuomilehto lupaa.

Unilääkäri Henri Tuomilehto neuvoo 5 keinoa parempaan nukkumiseen:

1. Rytmitä vuorokausi

Ruokaile ja liiku säännöllisesti, äläkä jätä illaksi ylimääräisiä hoidettavia asioita.

– Tällainen oman elämän organisointi antaa mahdollisuuden hyvään uneen, Henri Tuomilehto sanoo.

– Jos ennen nukkumaanmenoa peset pyykkiä, suunnittelet asuntolainan ottamista ja vastailet työsähköpostiin, mahdollisuus rauhalliseen nukkumiseen on melko olematon.

2. Tee illasta vuorokauden mukavin hetki

Illan rauhoittaminen kohentaa unta.

– Mieti, mitkä ovat niitä asioita, jotka toimivat itselläsi. Näe sen verran vaivaa, että kokeilet, miten esimerkiksi liikunta aiemmin päivällä vaikuttaa iltaan.

3. Luo hyvistä tavoista rutiini

Terveellisten valintojen pitäisi olla jatkuva elämäntapa.

– Se ei riitä, että yhtenä iltana viikossa menet ajoissa nukkumaan.

4. Älä tee asioista liian vaikeita

Tuomilehto korostaa, että kyse on lopulta hyvin arkipäiväisistä asioista.

– Kun kyse on unen huollosta, moni alkaa ylisuorittaa ja koko elämä rupeaa pyörimään unen ympärillä – vaikka tarkoitus on, että pitäisi löytää elämäntapa, joka palvelee paitsi nukkumista myös muuta terveyttä.

5. Hae apua unihäiriöihin

Mikäli nukkumisessa on ollut ongelmia jo pitkään, kyse voi olla unihäiriöstä.

– Jos teet elämäntapoihisi suotuisia muutoksia, eikä 2–3 kuukaudessa ala tulla palkintoa, täytyy pitää mielessä unihäiriön mahdollisuus. Tilanteeseen kannattaa hakea apua, sillä unihäiriötkin ovat hyvin hoidettavissa.

Artikkeli on julkaistu Ilta-Sanomissa alun perin 29.1.2019.

Näin puutteellinen uni vaikuttaa

  • Tyypin 2 diabeteksen riski kasvaa.

  • Sydänsairastavuus lisääntyy.

  • Elimistön stressimekanismit aktivoituvat.

  • Sokeri- ja rasva-aineenvaihdunta heikkenee.

  • Elimistön vastustuskyky huonontuu.

  • Ruokahalu kasvaa.

  • Mieliala ja motivaatio laskevat.

  • Vammojen ja onnettomuuksien riski nousee.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?