Töissä tylsistyminen uhkaa terveyttä – boreout vahingoittaa hyvinvointia jopa enemmän kuin burnout - Hyvä olo - Ilta-Sanomat

Töissä tylsistyminen uhkaa terveyttä – boreout vahingoittaa hyvinvointia jopa enemmän kuin burnout

Merkityksellisyyden puute töissä voi äityä vakavaksi terveyshaitaksi. Tylsyyttä ei pidä kuitenkaan pelätä, sillä siinä piilee myös luovuuden lähde.

Merkityksellisyyden puute töissä voi äityä vakavaksi terveyshaitaksi. Tylsyyttä ei pidä kuitenkaan pelätä, sillä siinä piilee myös luovuuden lähde.

Julkaistu: 1.12. 17:12

Boreout muistuttaa oireiltaan burnoutia eli uupumista, mutta johtuu pikemminkin haasteiden puutteesta kuin liiallisesta työstä.

Ajatus siitä, että töitä ei työnnetä syliin jatkuvalla syötöllä, kuulostaa monille unelmalliselta. Mutta jos työt eivät tarjoa riittävästi haastetta, seurauksena voi olla voimakas tylsistymiseen työssä, boreout. Se muistuttaa oireiltaan burnoutia eli uupumista, mutta johtuu pikemminkin haasteiden puutteesta kuin liiallisesta työstä.

Boreoutissa työntekijä saattaa hoitaa työt muutamassa tunnissa, jolloin suurin osa työntekijän ”työpanoksesta” hukkuu ajantappamiseen, kuten näennäisiin palavereihin tai tietokonepeleihin tai sosiaalisessa mediassa roikkumiseen.

Tämän vuoksi on päädytty jopa oikeuteen asti: vuonna 2016 ranskalaisen hajustefirman työntekijä Frédéric Desnard vaati työnantajaltaan 360 000 euron korvauksia väittäen, että hän ei saanut stimuloivia ja riittävän haastavia töitä. Desnardin mukaan tämä aiheutti hänelle vakavia mielen- ja fyysisen terveyden ongelmia.

Boreoutista kärsivät työntekijät ovat keskimääräistä vähemmän tyytyväisiä työssään, he suoriutuvat työssään heikommin ja he tekevät enemmän virheitä. Lisäksi kyllästyneillä henkilöillä on enemmän poissaoloja, jotta he välttäisivät ikävystymisen aiheuttajaa.

Tylsistyminen aiheuttaa stressiä

Tutkimusten mukaan boreout vahingoittaa yhtä paljon tai jopa enemmän hyvinvointia kuin burnout. International Journal of Epidemiology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin yli 7 500:aa brittiläistä virkamiestä, selvisi, että useasti kyllästymisestä kärsivät henkilöt kuolivat kaksi–kolme kertaa todennäköisemmin sydän- ja verisuonitauteihin. Samanlaisia tuloksia on saatu myös muilla yksitoikkoista työtä tekevillä.

Kyse voi olla tehtävien puutteesta tai kykyjen alikäytöstä, mutta ehkä vieläkin enemmän kyse on siitä, että työstä puuttuu merkityksellisyys.

Tutkijoiden mukaan olennainen selitys tuloksille voi olla tylsistymisen aiheuttama stressi, mutta vieläkin enemmän kyse on heidän mukaansa epäterveellisistä tottumuksista: tylsistynyt ajautuu helpommin epäterveellisiin tottumuksiin, kuten humalahakuiseen juomiseen. Sitä kautta pyritään kohottamaan mielialaa ja tekemään elämästään mielenkiintoisempaa.

Tylsistymisen kokemusten myötä kasvaa riski myös rahapeliriippuvuudelle, josta kärsii Suomessa jo 130 000 ihmistä. Lisäksi voimakkaasti tylsistyneillä ihmisillä on suurempi riski esimerkiksi masennukseen sekä ahdistus- ja syömishäiriöön.

Työpsykologi Lotta Harjun mukaan boreoutin osalta voidaan puhua suomeksi ”leipääntymisestä”, jolloin tylsistyminen on jäänyt päälle. Harjun vuonna 2017 julkaistu tutkimus osoitti, että kokemus ei kosketa pelkästään suorittavan työn tekijöitä, vaan sitä esiintyy eri työtehtävissä ja eri aloilla.

– Kyse voi olla tehtävien puutteesta tai kykyjen alikäytöstä, mutta ehkä vieläkin enemmän kyse on siitä, että työstä puuttuu merkityksellisyys, Harju toteaa.

Eikö töihin meneminen kiinnosta?

Työnantaja saattaa antaa hyvinkin haastavia tehtäviä, mutta jos ei koe niitä ollenkaan mielekkääksi, voi silloin päätyä boreoutin partaalle.

– Ja vaikka työ itsessään olisi mielekästä tekijälleen, siinä voi silti leipääntyä, jos esimerkiksi ylimääräisen byrokratian, keskeytysten tai sosiaalisten hankausten takia ei voi tehdä töitä sillä tavalla, mikä tuntuu itsestä järkevältä tai mielekkäältä.

Joskus kyse on siitä, ettei itse tehtäviä tarvitse muuttaa, vaan ennemmin niiden tekemisen olosuhteita, esimerkiksi lisäämällä työntekijän mahdollisuuksia itse päättää, miten ja missä tehtävänsä hoitaa.

Usein boreoutista kärsivät työntekijät kuvaavat, että heitä ei innosta mennä töihin ja että heidän on vaikea tarttua töihin, vaikka niitä olisi kuinka vähän. Monet alkavat myös kokea fyysisiä oireita, kuten väsymystä ja jopa päänsärkyä. Lisäksi työpaikan vaihtoaikeet nousevat normaalia enemmän esille.

Harju huomauttaa, että merkityksellinen työ ei tule vain ylhäältä päin annettuna, vaan työntekijän tulee itse luoda mielekäs suhde työhönsä.

– Yksilöiden tulisi ottaa entistä enemmän vastuuta omasta työhyvinvoinnistaan ja organisaatioiden mahdollistaa työntekijälähtöistä toimintaa.

Tylsyyden sietäminen voi tuntua jopa kivuliaalta

Ylipäänsä olisi hyvä välillä kartoittaa, mikä itseä kiinnostaa.

– Useinhan nämä saattavat muuttua työelämän saatossa. Joskus kyse on siitä, ettei itse tehtäviä tarvitse muuttaa, vaan ennemmin niiden tekemisen olosuhteita, esimerkiksi lisäämällä työntekijän mahdollisuuksia itse päättää, miten ja missä tehtävänsä hoitaa.

– Tällaiset toki vaativat usein myös jonkinlaista keskustelua esimiehen kanssa.

Jos tuntuu, ettei voi tehdä mitään leipääntymiselle nykyisessä työssä, voi olla aika katsella muita vaihtoehtoehtoja, Harju tähdentää.

Merkityksellinen työ ei tule vain ylhäältä päin annettuna, vaan työntekijä voi myös itse luoda mielekkään suhteen työhönsä.

Merkityksellinen työ ei tule vain ylhäältä päin annettuna, vaan työntekijä voi myös itse luoda mielekkään suhteen työhönsä.

On hyvä myös tarkastella omaa tylsyyden sietoaan. Yllättävän usein se koetaan jopa kivuliaana tilana. Esimerkiksi Science-lehden julkaisemassa tutkimuksessa ilmeni, että koehenkilöt ottivat mieluummin lieviä sähköiskuja kuin olivat yksin omien tylsien ajatustensa kanssa 15 minuuttia.

Toisaalta tylsyys ruokkii luovuutta

Tylsyyttä ei tulisi kuitenkaan jatkuvasti paeta, sillä tutkimusten mukaan ikävystymisellä on valoisa puoli: se tukee parhaimmillaan luovuutta ja ongelmanratkaisua. Tätä selittää se, että tylsistyneellä mielellä on mahdollisuus vaeltaa ja unelmoida.

Tänä vuonna julkaistussa Lancashiren yliopiston tutkimuksessa koehenkilöt suorittivat lopen pitkästyttävää tehtävää lajittelemalla kulhoihin papuja värien mukaan, yksitellen. Toinen ryhmä puolestaan sai tehtäväkseen mielenkiintoisia käsitöitä.

Myöhemmin koehenkilöt saivat tehtäväksi laatia tekosyitä myöhästymiselle siten, että se ei asettaisi ketään huonoon valoon. Tylsistyneet ihmiset pärjäsivät verrokkiryhmää paremmin sekä ideoiden määrän että laadun suhteen.

”Yritämme pyyhkäistä tylsyyttä pois”

Aiemmassa Creativity Research Journal -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa ilmeni, että tylsistyneet koehenkilöt keksivät huomattavasti enemmän käyttötarkoituksia esimerkiksi muovipikareille verrattuna verrokkihenkilöihin, jotka eivät olleet tylsistyneitä.

Nykyisin varsinkin älylaitteet tarjoavat helpon pakotien arjen yksitoikkoisuudesta, mutta ne muodostuvat helposti osaksi ongelmaa.

– Yritämme pyyhkäistä tylsyyttä pois, mutta tekemällä näin me olemme itse asiassa alttiimpia tylsyydelle, koska joka kerta kun otamme puhelimen esiin, emme anna mielemme vaeltaa ja ratkaista omia ikävystymisen ongelmiamme, toteaa Time-lehdessä Lancashiren yliopiston tutkimuksia johtanut psykologi Sandi Mann.