Mies näppäili hätänumeron, lysähti lattialle ja antoi puhelimen Emilialle: ”Hävetti sanoa, että minua pahoinpidellään kotona” - Hyvä olo - Ilta-Sanomat

Mies näppäili hätänumeron, lysähti lattialle ja antoi puhelimen Emilialle: ”Hävetti sanoa, että minua pahoinpidellään kotona”

Tutkija, aktivisti Emilia Lahti väittelee syksyllä Aalto-yliopistossa. Aiheena on sisu.

Tutkija, aktivisti Emilia Lahti väittelee syksyllä Aalto-yliopistossa. Aiheena on sisu.

Julkaistu: 16.11. 12:16

Emilia Lahti juoksi Uuden-Seelannin halki lähisuhdeväkivaltaa vastaan ja löysi itsestään lempeyden.

Mies näppäili hätäkeskuksen numeron puhelimeen ja antoi sen Emilialle. Soita poliisit, jos tämä on kerran niin vaikeaa, hän sanoi.

Emilia otti puhelimen käteensä. Hetki oli absurdi. Hän oli hiljattain muuttanut ulkomailla vieraaseen kaupunkiin eikä ollut koskaan elämässään soittanut hätänumeroon.

– Hävetti sanoa, että minua pahoinpidellään kotona. Mikä minussa voi olla vialla, että olen tällaisessa tilanteessa, Emilia Lahti kertoo ajatelleensa.

Hän painoi nappia. Mies istui lattialle, taisi olla itsekin itseensä väsynyt.

Tästä illasta alkoi Emilian toipumismatka lähisuhdeväkivallasta. Matka, joka on ollut myös syväsukellus itseen.

Yksi isoimpia askeleita oli se, kun Emilia uskaltautui puhumaan kokemuksistaan.

Ensimmäisen kerran hän kertoi asiasta ensiavussa, jonne poliisit olivat hänet tuona merkityksellisenä iltana ohjanneet. Ensiapuun oli saapunut lähisuhdeväkivallan parissa vapaaehtoisena työskentelevä nainen.

– Puhuin neljä tuntia. Välillä jouduin oksentamaan, reaktio oli niin kehollinen, Emilia kertoo.

Välillä hän ihmetteli, kenen elämästä hän oikein kertoo. Tosiaanko omastaan?

Ensimmäinen lyönti oli shokki

Väkivallan merkkejä oli ollut ilmassa, mutta Emilia ei ollut osannut huomioida niitä. Fyysistä väkivaltaa edelsi henkinen väkivalta, joka ilmeni mitätöintinä ja pienentämisenä. Mies sai välillä raivonpurkauksia ja mesosi Emilian läsnäollessa.

– Jossain tapahtumassa hän heitti pöydän ympäri. Siitä olisi voinut jotain päätellä, mutta rupesin selittelemään, että kaikillahan joskus palaa käämit.

Nimittelystä tuli arkipäivää, ja lopulta mies löi Emiliaa kasvoihin.

– Se oli kauhea shokki. Ei minua kukaan ollut koskaan lyönyt. Suhde olisi voinut jäädä siihen, ellei hän olisi ollut niin ylitsevuotavan pahoillaan.

Emilia halusi uskoa, että vihanhallintaterapiaan suostunut mies muuttuisi. Muutosta ei kuitenkaan koskaan tullut. Tuli vain lisää mustelmia, joita Emilia peitteli. Kunnes koitti ilta, jolloin poliisit tulivat.

”Minussa heräsi aktivisti”

Vasta suhteen päättymisen jälkeen Emilia alkoi hahmottaa, mitä oli tapahtunut, ja kuinka montaa ihmistä lähisuhdeväkivalta koskee.

– Minussa heräsi sisäinen aktivisti, kun tajusin asian maailmanlaajuisen mittakaavan. Se ei käynyt minulle!

Emilia luki, ajatteli ja alkoi ymmärtää, miksi hän monen muun tapaan yritti sinnitellä suhteessaan.

– Jos väkivaltaa kokeva ei ole yhteydessä itseensä, hän antaa helpommin tietynlaisen tarinan toteutua. Hän haluaa onnellisen lopun.

Epänormaalista tulee silloin normaalia, ja väkivaltaa kokenut etsii itse syitä itsestään.

Sisua

Seurasi täysi urakäännös. Emilia lähti opiskelemaan sovellettua psykologiaa ja ryhtyi myöhemmin tutkimaan sisukkuutta.

Emilia oivalsi, että sisua on aina löytynyt myös hänestä itsestään. Yksi sisun ilmentymä oli sekin, kun Emilia jaksoi uskoa väkivaltaisen kumppaninsa muuttumiseen.

– Sisu on neutraali, liikkeelle työntävä voimavara. Suunta mihin se liikkuu, on yhteydessä siihen, kuinka hyvin ihminen tuntee itsensä, Emilia tarkentaa.

Omanarvontunto ja luottamus itseen ovat asioita, joita hän haluaisi jakaa kaikille.

Ultrajuoksumatka Uudessa-Seelannissa kesti 50 päivää ja mittaa sille tuli 2400 kilometriä. Emilialle se oli vielä jotain syvempää: hän oppi olemaan itselleen armollisempi.

Ultrajuoksumatka Uudessa-Seelannissa kesti 50 päivää ja mittaa sille tuli 2400 kilometriä. Emilialle se oli vielä jotain syvempää: hän oppi olemaan itselleen armollisempi.

2400 kilometriä, 50 päivässä!

Eräänä päivänä Emilia muisti unen, jonka hän oli nähnyt viikko suhteen päättymisen jälkeen.

– Näin unessa itseni juoksemassa vihreän vuoristoisen maan halki lippu kädessä. Tiesin unessani, että se oli Uusi-Seelanti.

Lippu oli niille, jotka ovat kokeneet lähisuhdeväkivaltaa.

Mikä voisikaan olla päräyttävämpää kuin juosta Uuden-Seelannin halki sen puolesta, että lähisuhdeväkivallasta ei enää vaiettaisi? Emilia ei heti edes tiennyt, kuinka pitkä matkasta tulisi, mutta hän tiesi haluavansa toteuttaa sen.

Syntyi kokonainen kampanja otsikolla Sisu Not Silence. Sisua, ei hiljaisuutta. Jotkut naureskelivat, monet lähtivät tukemaan.

Emilialle juoksumatka oli omien voimien ja rajallisuuden kohtaamista. Kun juokseminen oli hetkeksi pakko vaihtaa polkupyörään, Emilia tajusi jotain oleellista.

– On usein vaikeampaa olla itseään kohtaan lempeä kuin ankara.

Väkisin vääntämällä mistään ei tule hyvää.

Sisäistä rauhaa

Tätä nykyä Emiliaa puhuttelevat itämaiset kamppailulajit, etenkin aikido, jonka voi kääntää: ”tie rauhaan”. Lajissa korostetaan sisäistä tyyneyttä ja harmonia sekä energian kanavointia stressaavassa tilanteessa.

– Haaveilen, että 10 vuoden päästä minulla on musta vyö aikidossa ja opetan nuorille aikuisille aikidon rauhan filosofiaa. Haluan myös kertoa tarinoita, jakaa teemoja ja tutkia sitä, kuinka paljon jokaisessa onkaan sisäistä valoa ja voimaa.

Se ei vain aina tule esiin.

Emilia säteilee valoa myös ulospäin. Sormessa kiiltelee sormus, jonka hän on ostanut itselleen. Se muistuttaa Emiliaa siitä, että oman sisimmän tutkimisesta ei kannata hellittää.

  1. Toisen alas painaminen ei kuulu parisuhteeseen missään tilanteessa. Myös henkinen mitätöinti on väkivaltaa.

  2. Muistuta itseäsi, miltä tuntuu, kun on arvostettu ja hyväksytty sellaisena kuin on. Mikä on ensimmäinen askel jonka voit turvallisesti ottaa kohti vapautta?

  3. Muista, että häpeä väkivallasta ei kuulu sen kokijalle. Oma elämäni muuttui, kun kieltäydyin kantamasta häpeää, joka ei koskaan kuulunut minulle.

  4. Älä jää odottamaan tilanteen parantumista maagisesti. Ota asia heti puheeksi ammattilaisten ja luotettujen ystävien kanssa, joiden selvänäköisyyteen luotat. Älä jää yksin.