Mies erehtyi menemään työhaastatteluun kostean baari-illan jälkeen – ja sehän kostautui aika lailla heti

Julkaistu:

Työelämä
Joskus kohdalle sattuu sellainen moka, että tekisi mieli kirjaimellisesti vajota maan alle.
Sanoissa sekoilua, auki repsottava paita, harhautuminen väärään paikkaan. Kerroimme taannoin tyypillisistä mokailuista työpaikkahaastatteluissa.

Lukijoilla on hurjempiakin kokemuksia. Eräs kertoo kerrasta, jolloin hän meni työhaastatteluun kostean bileillan jälkeen.

– Minulla oli paha olo. Vastailin kysymyksiin yksitavuisesti. Oli vaikea ajatella selkeästi tai edes kuunnella niin että olisin ymmärtänyt. Olisin halunnut jaffaa, mutta tarjolla oli vain pahaa kahvia. Kesken haastattelun ryntäsin vessaan ja päästin jalat alta vievän huutoyrjön. Oven olin unohtanut auki, ja mukavuus oli haastattelupisteen vieressä. Palasin tuolilleni pyyhkien samalla ryyniä poskiltani.

Haastattelu loppui pian.

– En saanut paikkaa. Olikohan kravattini liian kirkuva? mies vitsailee.

Eläköön kurvit, toteaa toinen lukija.

– Minua haastatteli vanhempi mies ja ehkä 45-vuotias verevä nainen. Naisen asu aiheutti nielemisongelmaa, ja kun silmiä yritin pitää hänen silmissään, liikautti hän käsissään papereita, jolloin automaattinen katse tuli alas. Muodokas yläosa oli syvään uurrettu ja paidan kaksi ylintä kiinniolevaa nappia räjähtämispisteessä. Kun hän vaihtoi säären asentoa jalalta toiselle, kiristyi tiukka ja nahkahame nousi ylemmäksi paljastaen nylonsukkien sukanreunaa. Voi taivas! Yritin loppuajan katsoa vain miestä.

Paikka ei osunut kohdilleen.

Väärät paperit

Eräs nainen kertoo opiskeluaikana hakeneensa kesätöitä eräästä firmasta. Haastattelun alussa hän antoi todistuksensa haastattelijalle.

– Haastattelija alkoi todistuksia katsoessaan kysellä mielestäni omituisia kysymyksiä. Kauhukseni havaitsin, että olin ottanut isoveljeni todistusnipun mukaani. Sovimme, että tulen uudelleen omien todistusteni kanssa takaisin saman päivän aikana. Arvatkaapa kehtasinko enää mennä. Mietin vain näin jälkikäteen, että oli siinä alussa haastattelijalle miettimistä, kun olin nuori naisellinen neito, jonka nimi oli Raimo.

Toisen naisen haastattelu päättyi lopulta ilon kyyneleisiin.

– Menin lääkäriasemalle työhaastatteluun silmät mukamas hienosti meikattuina. Viereiseltä rakennustyömaalta lensi kivi silmään ja vettä tuli silmistä sekä nenästä! Haastattelija ylihoitaja teki välittömästi minulle silmähuuhtelun. Ajattelin, että mönkään meni totaalisesti. Seuraavana päivänä hän soitti ja kysyi milloin voin aloittaa? Olin kuulemma muista erottuva haastateltava.


Noloa!

– Jännitin kamalasti kun hain toimistoharjoittelijan paikkaan. Kun haastattelu päättyi, nousin tuolilta ylös ja lähdin poispäin. Sukkahousut, joita en aamulla löytänyt, tippuivat pikkuhiljaa toisesta lahkeesta pitkin lattiaa.

Paikka oli kuitenkin jo ansaittu.

– Ihmettelin outoa paukuraa takareidessä, unohdin sen, koska kiire. Matkasta a paikkaan b muistin paukuran, ja mikäs muu sieltä löytyi kuin eiliset sukkikset mytyssä.


Läheltä piti...

Eräs nainen kertoo hakeneensa vaikeassa erotilanteessa uutta työpaikkaa.

– Käytin CV:n tekemiseen ja lähettämiseen tulevan ex-mieheni tietsikkaa. CV oli valmis, siitä puuttui vain kuvani ja liitin sen mukaan. Onneksi tarkistin ennen lähettämistä eteenpäin: lataamani kuva ei ollutkaan minä vaan mieheni toinen nainen pikku stringeissään.

Hän sai kuitenkin paikan ”lohdutukseksi vaikeassa elämäntilanteessa”.

– Olin hakenut uutta duunia Ruotsissa. Eräänä päivänä kännykkäni soi kun olin suihkussa. Huusin miehelleni: ”Vastaa siihen!” Mieheni näki, että puhelu tulee Tukholmasta ja vastaa todella tiukalla äänellä: ”Nyt kuuntelen tarkkaan mitä asiaa sulla on!” Minua oli tavoitellut yötä päivää joku hemmetin puhelinmyyjä, ja mieheni luuli, että se on taas sama kiusanhenki. Tuleva pomoni soittikin duunista, jota olin hakenut, ja meni aivan hiljaiseksi. No, sain duunin ja täällä olen edelleen yhdeksän vuoden jälkeen.

Millainen oli sinun ikimuistoisin työhaastattelusi – hyvässä tai pahassa? Kerro se alla kommenteissa!

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt