Syystalvi pahentaa monia iho-ongelmia – naiset paljastavat ihonsa ja kertovat, miltä näppylöiden ja raastavan kutinan kanssa tuntuu elää

Julkaistu:

Iho
Kylmenevä ja kuivempi ilma voi pahentaa iho-oireita.
Vuodenaika on vaihtunut ja se tuntuu myös iholla.

Viileä ilma sitoo ihoon vähemmän kosteutta ja lämmitetty sisäilma on kuivaa, joten sekä iho ja silmät voivat tuntua kireiltä ja kuivilta.

Moni saa ihottumaa, kun sää muuttuu, ja jotkin ihosairaudet saattavat pahentua. Esimerkiksi herkkä, kuiva ja usein myös kutiseva atooppinen iho ei ilahdu ilmojen viilenemisestä.

Herkän ja kuivan ihon rasvaaminen on ilmojen viiletessä tärkeää – jo ennen kuin iho-ongelmat ennättävät iskeä tai pahentua. Jos tulee ihottumaa tai jokin muu iho-ongelma, ihoa kannattaa aktiivisesti lääkitä, neuvoi ihotautilääkäri jutussamme.

Kun iho vaivaa toden teolla, se voi vaikuttaa koko elämään.


Akne: ”En halunnut tavata uusia ihmisiä”

Noora, 27, yritti pitkään peittää iho-ongelmiaan, huivien alla ja kotiin vetäytymällä. Hän myöskään halunnut puhua asiasta.

– En halunnut mainita sitä, jotta aknea ei huomattaisi.

Noora saattoi jopa myöhästyä koulusta, koska keskittyi meikkaamaan aknea piiloon. Akne vaikutti ihmissuhteisiinkin.

– En halunnut tavata uusia ihmisiä enkä halunnut edes ajatella, että ryhtyisin deittailemaan. Uskoin, etteivät ihmiset halua tavata tämän näköistä tyyppiä.

Pahinta oli se, kun tuntemattomat ihmiset tulivat kysymään, mitä Nooran kasvoille oli tapahtunut.

Valokuvakampanja auttoi Nooraa tulemaan enemmän sinuiksi ihonsa kanssa. Itsetunto on tullut vankemmaksi askel kerrallaan.

– Olen opetellut itse hyväksymään sen, miltä näytän ja toivon, että muutkin saman asian kanssa kamppailevat pystyisivät. Totta kai minullekin tulee vielä päiviä, jolloin on huono olo, mutta enää en peittele itseäni jatkuvasti.

Vaikuttaako talviaika akneen? Akne on tyypillisesti aaltoileva eli vuodenajat eivät yleensä näy akneiholla kovinkaan selkeästi. Rasvoittuvalla akneiholla kuivuus voi näkyä ensin näppyinä. Kun ilma kuivuu, iho pyrkii pysymään kosteana työntämällä pintaan talia. Huokoset supistuvat eikä tali pääse ulos.

Psoriasis: ”Välillä olen yhä väsynyt ihooni”

Psoriasis on krooninen ihosairaus, joka voi vaikuttaa huomattavasti niin elämänlaatuun kuin mielialaan. Yksi ikävimmistä oireista on ankara kutina.

– Joinain talvina olen pitänyt kotonakin pipoa päässä, jotta en raapisi tukkaa irti, kertoo parikymppinen Emmi.

Ensimmäinen kutiseva läiskä ilmestyi Emmin jalkaan kun hän oli avaamassa kaksi vuotta sitten omaa kauneushoitolaa. Samaan aikaan läheisellä todettiin vakava autoimmuunisairaus.

– Psoriasis pahenee, jos stressaan, Emmi tietää nyt.

Diagnoosin saaminen oli helpottavaa, koska iho-oireiden syy varmistui. Jonkin aikaa kuitenkin kesti, että Emmi hyväksyi sairautensa. Silti sairaus on päivittäin mielessä – joskus enemmän, joskus vähemmän.

– Välillä olen yhä tosi väsynyt ja ärtynyt ihooni.

Etenkin silloin kun psoriasis oireilee kasvoissa, Emmiä harmittaa. Nykyään hän pystyy kuitenkin jo vitsailemaankin läiskistään.

– En halua antaa psoriasiksen rajoittaa arkeani, vaan pyrin elämään ihan normaalisti.

Vaikuttaako talviaika psoriaasiin? Psoriasis oireilee tavallisesti eniten talvisin. Monet vaikeaa tai keskivaikeaa psoriasista sairastavat lähtevätkin silloin etelän aurinkoon. Psoriasis voi pysyä auringossa oleskelun jälkeen poissa useita kuukausia.

Atopia: ”Ihmiset eivät ymmärrä”

Ruokakauppaan on vaikea mennä, vaihtorahoja antava kassakin tuijottaa. Puoliso teippaa yöksi käsiin hanskat, jotta ei pystyisi raapimaan. Mutta hanskat saa yön aikana aina irti, jotta ihon voi kynsiä vereslihalle.

Atopia eli allerginen ihottuma saapui nelikymppisen Kariittan elämään parisenkymmentä vuotta sitten. Iho on usein rutikuiva, kipeä, kutiseva ja punaisena helottava.

Pahimpina aikoina Kariitta pysytteli mieluiten neljän seinän sisällä. Oma ulkonäkö nolotti. Lisäksi tulehtunut iho sai palelemaan eikä se kestänyt vettä. Välillä Kariittan oli oltava sairauslomalla.

Pahinta oli silti kutinan aiheuttama unettomuus, jota hän yritti lievittää voiderumballa.

– Mieheni rasvasi minut ennen nukkumaanmeno päästä varpaisiin. Yöpukuja pestiin jatkuvasti, koska ne olivat rasvasta tönkköinä.

Rasvan päälle puoliso teippasi hanskat tai sujautti pohkeita suojaavat säärystimet. Säärystimetkin lähtivät silti yön aikana pois – ihoa oli vain pakko raapia.

Kariitta toivoo, että ihmiset suhtautuisivat häneen kuin keneen tahansa.

– Tututkin ovat päivitelleet, että onpa ihosi kamalan näköinen. He eivät ymmärrä sitä kivun, rasvaamisen ja kutiamisen määrää, mikä atopiaan liittyy.

Vuosien saatossa Kariitta on kuitenkin oppinut olemaan ihottumansa kanssa sinut. Atopia tuli jäädäkseen, ja välillä on parempiakin kausia.

Vaikuttaako talviaika atopiaan? Atooppinen ihottuma on aaltoilevaa. Kuiva talvi-ilma voi pahentaa oireita.

Ruusufinni: ”Iho on aiheuttanut stressiä ja häpeää”

Röpelöä, näppylöitä, voimakasta punoitusta ja arkuutta. Ne ovat ruusufinnin kiusallisia oireita, jotka voivat vaikuttaa sairastuneen elämään voimakkaastikin. Esimerkiksi ihan vain kauppaan voi olla vaikea mennä ilman peittävää meikkiä –sosiaalisista riennoista puhumattakaan.

– En ole ollut masentunut, mutta iho on ahdistanut todella paljon sekä aiheuttanut stressiä ja häpeää, tunnusti ruusufinnistä kärsivä Mirka jutussamme.

Lääkevoiteista on ollut Mirkalle apua. Hän on opetellut myös suhtautumaan ihoonsa rennommin. Stressi on yksi asia, joka vaikuttaa heti sen kuntoon.

– Olen jotenkin antanut periksi. Ruusufinni tulee ja menee niin kuin huvittaa ja stressaaminen vain pahentaa sitä.

Kun naama helottaa ja itkettää, voi tuntua pahalta, mutta Mirkan mielestä ruusufinni kannattaa asettaa ajatuksissa taka-alalle. Kyse ei kuitenkaan ole vaarallisesta sairaudesta.

Vaikuttaako talviaika ruusufinniin? Ruusufinni on herkkä kaikenlaisille muutoksille. Iho haihduttaa viileässä enemmän kosteutta ja viima sekä lämpötilan vaihdokset voivat ärsyttää ihoa.

Urtikaria: ”En halunnut käydä ulkona”

Kutisee. Niin paljon, että uni ei tule. Vaatteiden kosketus iholla sattuu, kireitä farkkuja ei voi edes ajatella. Koko keho on täynnä paukamia, joiden koko vaihtelee nyrkistä hyttysenpuremaan. Mieliala valuu päivä päivältä matalammalle.

Tällaiselta voi tuntua, jos kärsii kroonisesta nokkosihottumasta ei urtikariasta, kuten Jonna, 32. Pahin oli loppumaton kutina. Se oli kuin kroonista kipua. Häiritsevää ja jatkuvasti läsnä.

Kärsimystä kesti yli puoli vuotta. Välillä Jonna oli sairaslomalla, välillä hän teki etätöitä. Ja eristäytyi.

– En halunnut käydä ulkona, koska naamani näytti niin kammottavalta.

Kun ihottumaa oli paljon, oli vaikea olla yleisissä tiloissa, koska ihmiset tuijottivat ja karttoivat. Ystävien kanssa oli vaikea sopia tapaamisia, sillä ihottuma saattoi olla yhtenä päivänä parempi, ja lehahtaa toisena läpi kropan. Kortisonit turvottivat, niistä tuli jatkuva nälkä, ja Jonna lihoi liki 20 kiloa.

Nokkosihottuma hävisi yhtä nopeasti ja mystisesti kuin se oli ilmaantunut sen jälkeen, kun Jonna ja hänen miehensä muuttivat ulkomaille. Sairastumisen myötä Jonna oivalsi, kuinka tärkeää terveys on. Toisaalta Jonna oppi, että kroonisten iho-oireiden kanssa on vain pärjättävä.

– Ihottuma voi tulla uudelleenkin, mutta yritän vaalia elämässä asioita, jotka ehkäisevät sen puhkeamista. Vältän stressiä ja pyrin pitämään elämän tasapainoisena.

Vaikuttaako talviaika urtikariaan? Urtikarian oireet voi laukaista jokin ulkopuolinen ärsyke, kuten hikoilu tai iholle kohdistuva hankaus tai kylmyys. Silloin puhutaan fysikaalisesta urtikariasta. Krooninen nokkosihottuma on sisäsyntyinen autoimmuunitauti.
Lähteitä: Psoriasisliitto, Allergia-, Iho- ja astmaliitto, Terveyskirjasto, Allergia.fi

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt