Näin valmentaja syö itse – katso rehelliset ateriakuvat: ”Ei se syöminen ole ihan niin justiinsa”

rac

Julkaistu:

Syöminen
Fiksun syömisen ydin tiivistyy hyvinvointivalmentaja Joni Jaakkolan mukaan kahteen asiaan: joustavuus ja kokonaisuuden huomiointi.
”Koska minä tykkään siitä ja se maistuu hyvältä.”

”Koska sitä sattuu olemaan jääkaapissa kun tulin iltamyöhällä kotiin.”

”Koska sitä sai lähikaupasta päiväyksen takia 30 prosentin alennuksella.”

”Koska lounasruokalassa sattui olemaan sitä tarjolla.”

”Koska olin sukulaisilla kylässä ja he laittoivat bravuuriaan.”

”Koska en ollut nähnyt moista ennen kaupan hyllyllä ja ajattelin testata miltä maistuu.”

”Koska mielestäni joskus irtokarkki ja limppari on parempi leffaeväs kuin porkkana ja lähdevesi.”


Tässä joukko hyvinvointivalmentaja, tietokirjailija Joni Jaakkolan vastauksia lukuisiin ”miksi syöt juuri tuota?” -kysymyksiin.

Jaakkola haluaa osoittaa, että syömisen ei ole syytä olla rakettitiedettä – ja silti voi olla erinomaisessa kunnossa.

– Kun keskustelen ihmisten kanssa ruokavalinnoista, moni automaattisesti olettaa, että valintojen taustalla on päätöksiä, jotka on tehty optimoimalla makro- ja mikroravinteet kvanttimekaniikan voimin. Todellisuudessa esimerkiksi minä syön suurimmilta osin ihan normaalia kotiruokaa ja koska olen paljon tien päällä, niin sitä mitä kulloinkin sattuu olemaan tarjolla.


Yksinkertaiset kulmakivet toimivat

Fiksun syömisen ydin tiivistyy Jaakkolan mukaan kahteen asiaan. Ne ovat joustavuus ja kokonaisuuden huomiointi.

Joustavuus

– Terveyttä ja hyvinvointia tukevaa ravintoa ei kannata ajatella mustavalkoisesti malliin ”joko minä onnistun syömään terveellisesti tai sitten minä epäonnistun syömään terveellisesti”.

Ota sen sijaan käyttöön sekä että -ajattelu. Syön sekä perusterveellistä kotiruokaa että herkkuja silloin tällöin.

Kokonaisuus

– Ennen kuin pohtii perunan ja bataatin glykeemisen indeksin eroa, kannattaa laittaa kuntoon energiansaanti, ateriarytmi, ja kasvisten määrä.

Mieti myös millainen olisi sellainen ravitsemusfilosofia, johon pystyisit sitoutumaan ympäri vuoden dieettien sijaan.

– Kun jaksaa vähän pitää valoja päällä sen kanssa, mitä suusta menee alas viikkotasolla ja syö suurimmilta osin fiksusti, niin usko tai älä, ei se syöminen ole ihan niin justiinsa. Muista vielä riittävä uni eli noin 7–9 tuntia yössä sekä juuri päivitettyjen liikuntasuositusten mukainen aktiivisuus, niin kokonaisuus toimii erinomaisesti.
Tämä on monelle paras tapa pysyä ympäri vuoden hyvässä kunnossa ilman kohtuutonta stressiä ja murehtimista.


Entäs se ateriakoko?

Hyvä runko, jolla lähteä liikkeelle esimerkiksi lounaalla tai päivällisellä on tämä:
  • puoli lautasta kasviksia
  • 1/4 lautasta riisiä / perunaa / pastaa
  • 1/4 lautasta lihaa / kanaa / kalaa / tofua
  • loraus oliiviöljyä salaatin päälle
Säädä tarpeen mukaan annoskokoja. Riittääkö ateria pitämään nälän loitolla? Tuntuiko se liiankin tuhdilta?
  • Voit käyttää aterioiden koostamiseen myös kämmenmittoja. Katso ohjeet artikkelin yllä olevalta videolta!

7 muistisääntöä syömiseen

  1. Nuku riittävästi laadukasta yöunta. Silloin kehon luontaiset kylläisyyden ja nälän säätelymekanismit toimivat paremmin ja ”oman kehon kuuntelu” on helpompaa, samoin herkkujen kohtuukäyttö.
  2. Varmista, että kodin kaapeissa on valmiina terveellisen ravinnon raaka-aineita. Jos tekee mieli syödä fiksu iltapala ja sen raaka-aineet ovat sillä hetkellä kahdeksan kilometrin päässä kaupassa, sinä iltana tuskin tulee sitä syötyä.
  3. Pidä hyvä liikuntarytmi. Säännöllinen, suositusten mukainen liikunta parantaa mm. suoliston toimintaa ja aineenvaihduntaa ja lisää päivittäistä energiankulutusta. Silloin ei tarvitse niukistella ateriakokojen kanssa tai kroonisesti koko ajan pelätä, että syö liikaa.
  4. Taltuta arjesta turha kiire. Stressatessa ateriarytmi voi unohtua ja ateriaväli venyä kahdeksaan tuntiin. Silloin ilta voi luiskahtaa mässäilyksi eikä epäsäännöllinen syöminen muutenkaan tue hyvinvointia.
  5. Aseta jokin selkeä ja konkreettinen tavoite. Ajatus siitä, että ”alkaa syödä säännöllisesti ja monipuolisesti” on tietenkin hyvä asia, mutta se ei aina saa muutosta yhtä hyvin aikaan kuin se, että ”päätän syödä aamupalaksi puuron raejuustolla ja marjoilla”.
  6. Ruoka on tarvittaessa yksinkertaista ja nopeaa. Usein terveyttä ja hyvinvointia tukeva ravinto onnistuu myös kätevästi ja nopeasti: uunissa, pannulla, tehosekoittimella ja hyvällä kokkiveitsellä valmistuu hyvä ateria 5–20 minuutissa.
  7. Ruoka myös maistuu hyvältä. Kolme viikkoa kukin syö päättäessään vaikka männynkäpyjä maitorahkalla, mutta pysyvän painonhallinnan ja hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että ruoka myös maistuu hyvältä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt