Tässä menee raja – saako työpaikalla itkeä ja raivota? Psykologi vastaa

Julkaistu:

Tunteet
Jos tunteita yritetään tukahduttaa, sekä ihmiset että työpaikat eivät voi hyvin. Sen sijaan tarvitaan parempia tunnetaitoja.
Innostunut ihminen on energinen, alakuloisen tekeminen on usein hitaampaa. Kun joku suuttuu, hän saattaa käyttäytyä harkitsemattomasti ja sanoa asioita, joita katuu myöhemmin. Tunteet kuuluvat elämään.

Omat ja toisten tunteet vaikuttavat ja näkyvät myös työpaikalla – siitä hetkestä kun astuu sisään ovesta.

– Itse kuljen vastaanoton kautta työhuoneeseeni. Vastaanotossamme olevat ihmiset tervehtivät yleensä iloisesti ja toivottavat hyvää huomenta. Siinä tulee jo tervetullut olo, ja on mukava aloittaa työpäivä iloisen tervehdyksen ja mahdollisesti myös lyhyiden kuulumisten vaihdon jälkeen, kuvailee työterveyspsykologi Nina Lyytinen.

Hän tuntee kuuluvansa yhteisöön ja tulevansa huomioiduksi.

– Kokemus olisi hyvin erilainen, jos tulisin työpaikkaan missä työkaverit eivät tervehdi. Olo voisi tuntua ulkopuoliselta, ja työpaikkaan olisi todennäköisesti jo ikävä mennä.

Jo sillä, että tervehdimme toisia, on iso merkitys. Samoin tavalla, jolla tervehditään. Katsooko työkaveria silmiin vai tapittaako tietokoneen ruutua tai kännykkää. Hymyileekö, ja millainen äänensävy tervehtimisessä on.

Tunteet näkyvät ulospäin, vaikka emme sitä aina haluaisi tai huomaisikaan. Asennot, katse ja ääni kertovat paljon.

 

Työelämässä ihmisiltä odotetaan asiallista ja toista kunnioittavaa käyttäytymistä. Sitä ei ole huutaminen, toisen haukkuminen, uhkaileminen, pelottelu tai muu epäasiallinen käytös.

Rajanvetoa

Tunteet ovat totta, ja niihin liittyy myös fyysisiä tuntemuksia. Tunteiden kokeminen sekä se, miten ilmaisemme tunteita ovat kuitenkin eri asioita.

– Kun mietit tilannetta, jossa olet kokenut voimakasta stressiä, saatat pelkästään sitä miettimällä tunnistaa erilaisia kehollisia tuntemuksia: rintaa puristaa, leukaperät kiristyvät, hengitys tihenee.

Tunteiden kokemista ei voi kiistää eikä ketään voi kieltää kokemasta jotakin tunnetta.

– Työelämässä tunteita ei kuitenkaan pidä eikä voi aina ilmaista sillä tavalla kuin ne spontaanista voisivat purkautua, Lyytinen sanoo.

Jokainen hyötyy hyvistä tunnetaidoista, kuten tunnetietoisuudesta.

– Tällä tarkoitan sitä, että kykenee tunnistamaan ja sanoittamaan omia tunteita sekä ilmaisemaan niitä rakentavalla tavalla.

Jokainen on vastuussa omasta käytöksestään.

– Työelämässä ihmisiltä odotetaan asiallista ja toista kunnioittavaa käyttäytymistä. Sitä ei ole huutaminen, toisen haukkuminen, uhkaileminen, pelottelu tai muu epäasiallinen käytös.

Normaalit hyvät käytöstavat, kuten tervehtiminen, kiittäminen ja tarvittaessa anteeksi pyytäminen kantavat pitkälle.


Miten toimia, jos joku purkaa töissä tunteitaan?

Jos työkaveri raivoaa, olo voi tuntua hämmentyneeltä. Tilanteessa toimimiseen ei ole yhtä reseptiä.

– Se riippuu monista tekijöistä ja siitä, missä olet töissä. Jos olet esimerkiksi päiväkodissa, toimintasi ja vastuusi ovat erilaiset kuin esimerkiksi toimistossa, jossa olet kahden kesken raivoavan henkilön kanssa. Päiväkodissa olet vastuussa lasten turvallisuudesta, joten todennäköisesti joudut käskemään raivoavan työkaverin poistumaan päiväkodin tiloista. Jos taas olet konttorissa kahden kesken raivoavan työntekijän kanssa, joudut arvioimaan tilanteen oman turvallisuutesi näkökulmasta ja siitä, mihin raivo kohdistuu.

Usein toisen henkilön raivoaminen herättää luonnollisen taistele tai pakene -reaktion.

– Jos koet olosi uhatuksi ja turvattomaksi, voit poistua. Sinun ei tarvitse seurata ja olla läsnä toisen henkilön raivon todistamisessa. Jos taas tiedät, että henkilö on raivostunut jostakin pilalle menneestä työasiasta, raivo ei kohdistu sinuun etkä koe olevasi uhattuna, voit jäädä tilanteeseen. Pysy itse rauhallisena ja kun tilanne on rauhoittunut, asian voi käydä läpi.

Jos raivoaminen on tapahtunut vaikka päiväkodissa, sitä on jo hyvä käsitellä yhdessä esimiehen kanssa. Esimies voi tarvittaessa ohjata malttinsa menettäneen työterveyshuoltoon.

Esimiehen syytä puuttua

Huonoon käyttäytymiseen puuttuminen on ensisijaisesti esimiehen tehtävä.

– Jokainen on myös vastuussa siitä, ettei salli esimerkiksi epäasiallista käytöstä. Se, että huonoon käyttäytymiseen ei puututa, ikään kuin antaa työyhteisössä sille luvan.

Lyytisen mukaan huono käyttäytyminen on hyvä ottaa puheeksi esimiehen ja työntekijän välisessä keskustelussa. Puheeksi ottamista helpottaa se, jos työpaikalla on esimerkiksi toimintamalli ristiriitatilanteisiin puuttumisesta. Useimmilla työpaikoilla on myös yhdessä luodut hyvän työkäyttäytymisen periaatteet tai pelisäännöt.

Psykologi, valmentaja Jarkko Rantanen puhui Lyytisen Psykopodiaa-podcastissa myös tunteiden näyttämisen sallimisesta.

– Tunteiden näyttämisen keinona työpaikalla on tunteista puhuminen. Hyvä esimies luo ilmapiiriä, jossa on sallittua puhua sekä ikävistä että myönteisistä tunteista, Lyytinen sanoo.

Vihaiselta tai kiukkuiselta työntekijältä voi kysyä vaikka siitä, mikä häntä ärsyttää. Mikä suututtaa?

Lupa kysyä

Entä jos joku pillahtaa yllättäen itkemään? Itkullekin voi olla monia syitä. Yksi niistä on jonkinlainen ylikuormittuminen.

– Se kertoo usein siitä, että on hyvä tarkastella tekijöitä, jotka kuormittavat sekä mitä asialle voi tehdä. Itkun taustalla voi toki olla myös monia muita tekijöitä.

Terveessä työpaikassa on lupa kysyä ja puhua tunteista.

– Jos työkaverilla on menossa esimerkiksi avioero ja hän näyttää surulliselta, osoita hänelle enemmin myötätuntoa kuin vain yrität kiertää kaukaa ja vältellä.

Työkaverista voi tuntua tärkeältä, että työkaverit uskaltavat lähestyä häntä, vaikka hän ei olekaan pirteä ja iloinen.

”Tietoa ja energiaa”

Tunteet ovat tietoa ja energiaa, Rantanen määritteli Psykopodiaa-podcastissa. Tunne pyrkii aina kertomaan jotain ja säätelee energiatasoa. Jos vaikka innostut, energiakin kohoaa.

Työpaikkaan liittyvät myönteiset tunteet sitouttavat, lisäävät motivaatiota ja halua tehdä töitä.

– Työpaikka, jossa on hyvä tunneilmasto, on todennäköisemmin sellainen paikka, johon on mukavampi mennä ja jossa on mukavampi tehdä työtä, Lyytinen sanoo.

Negatiiviset tunnetilat puolestaan heikentävät hyvinvointia sekä kapeuttavat ajattelua.

– Uskoisin, että jokaisella meillä on kokemusta tilanteista, joissa olemme suuttuneet tai olemme epävarmuuden keskellä. Ne ovat voineet vaikuttaa esimerkiksi siihen, mitä päivän aikana on saanut aikaiseksi tai millainen vuorovaikutus kollegoiden kanssa on ollut.

Negatiivisia tunnetiloja ei kuitenkaan ole tarkoitus välttää tai väistää.

– On tärkeä puhua myös niistä ja siitä, mitä niiden takana on. Tiimit, joissa puhutaan myös negatiivista tunteista suoriutuvat usein paremmin tehtävistään. Puhuminen lisää myös tiimin yhteenkuuluvuutta.


Näin harjoittelet tunnetaitojasi – 3 keinoa

Tunteita kannattaa käyttää ja tutkia. Jos sinulla on vaikka taipumus suuttua, tarkkaille, mistä huomaat kiukun kohoamisen.

Toisten ihmisten tunneilmausten tunnistaminen puolestaan auttaa toimimaan eri tilanteissa. Hymyilevän ystävän tai työkaverin lähestyminen on yleensä turvallista ja palkitsevaa.

Tunnetaitojen harjoittelussa tavoitteena on tulla tietoiseksi omista tunteista ja reaktioista, havainnoida, miltä tunteet tuntuvat mielessä ja kehossa. Joskus tunnetilaa voi olla vaikea tunnistaa, etkä ehkä osaa nimetä mitä tunteita tunnet.

– Kun opimme tunnistamaan ja nimeään tunteita, pystymme paremmin säätelemään omaa käytöstämme, Lyytinen sanoo.

Kysy itseltäsi: mitä tunnen juuri nyt?
  1. Opi nimeämään tunteita: onko tunne, jota koen juuri nyt, miellyttävä vai epämiellyttävä, rauhoittava, innostava, energisoiva, pelottava, ahdistava?
  2. Opi tunnistamaan kehon tuntemuksia: onko hengityksen rytmi nopeaa vai rauhallista, onko puristustuksen tunnetta rinnassa, millainen on kehon lämpötila, tunnetko tärinää tai värinää?
  3. Huomaa, mihin tunne ohjaa sinua: Ohjaako se jotakin kohti vai pois jostakin? Jos joku asia töissä herättää kiukkua tai suuttumusta, se voi kertoa siitä, että olisi hyvä miettiä, millaisia muutoksia voisit työssäsi tehdä.
Voit myös pysähtyä tarkastelemaan tunteitasi miettimällä jotakin miellyttävää tai ikävää tapahtumaa. Havainnoi, millaisia tunteita ja kehon tuntemuksia tuon tapahtuman ajatteleminen sinussa herättää.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt