Miksi julkaisemme jatkuvasti kuvia itsestämme? Sometutkija tietää syyt selfien takana - Hyvä olo - Ilta-Sanomat

Miksi julkaisemme jatkuvasti kuvia itsestämme? Sometutkija tietää syyt selfien takana

Selfie on viesti, jolla halutaan kertoa jotain omasta itsestä.

Selfiet eli omakuvat ovat sosiaalisen median valtavirtaa.

20.9.2019 6:00

Ilta-Sanomat käsittelee juttusarjassa ulkonäköpaineita, jotka varjostavat monen nuoren elämää.

Rakas, rasittava selfie. Sosiaalinen media pullistelee oma­kuvia. On koko­vartalo­kuvia, lähi­kuvia, filttereitä. Käsiteltyjä ja ei niin käsiteltyjä.

Mikä meitä niissä kiehtoo?

– Selfie on viesti, jolla halutaan kertoa jotain. Kommunikaatio on muuttunut kuvalliseen suuntaan ja teknologia tekee kuvien ottamisesta ja jakamisesta helppoa, vastaa sosiaalista mediaa ja kehopositiivisuutta tutkiva Kaisu Hynnä.

Usein halutaan viestiä tietystä tilanteesta, paikasta ja tunteesta. ”Olen nyt paikassa X ja tältä minusta tuntuu.”

Filtterit ja muut kuvankäsittelytyökalut tekevät omakuvien ottamisesta myös leikillistä. Omat kasvot voi kehystää vaikka kissankorvilla.

Suoraa palautetta

Potretteja ja muotokuvia on otettu ja maalattu läpi ihmiskunnan historian. Niitä on palvottu ja kunnioitettu, toisinaan kritisoitu, jopa vihattu. Kautta rantain, salaa tai suoraan.

Selfiestä saatava palaute on varsin välitöntä. Peukkuja nousee tai sitten ei. Tykkäyskulttuurissa on varjopuolensa: negatiivinen palaute voi osua syvälle sisimpään.

Toisaalta runsas peukkuluku voi antaa tunteen siitä, että tämähän kannatti! Sain tuotua itseni esiin ja sanomani kuuluviin. Tämä voi olla hyvin tärkeää monelle.

"Olen nyt paikassa X ja tältä minusta tuntuu", voi olla yksi selfien viesti.

Itsetutkiskelun keino

Kehopositiivinen selfie on ennen muuta keinoa tarkastella omaa kehoa. Kuva on voimaannuttamisen väline

– Aika usein ajatellaan, että kuvaa ei ainakaan hirveästi muokata. Että siinä on sellainen kuin on.

Kehopositiivisilla kuvilla on yhteiskunnallinenkin ulottuvuutensa. Mitä useampi niitä ottaa ja jakaa, sitä näkyvämmäksi ihmiskirjo tulee.

– Toivon ja haluan ajatella, että selfiet tuottavat monipuolista kuvamateriaalia ja erilaisia tapoja olla nainen, Hynnä sanoo.

 Lähde liikkeelle siitä, että tutkit omia rajojasi, ja alat ottaa kuvia ilman ajatustakaan niiden jakamisesta.

Määrittele säännöt itse

Milloin kuvien postaaminen ei enää anna vaan enemmänkin ottaa?

– Rajanveto on vaikeaa, ei ole yhtä sääntöä. Jos itsestä alkaa tuntua ongelmalliselta tai koko ajan tulee vain paha mieli, sosiaaliseen mediaan kannattaa ottaa etäisyyttä.

Kuvaa ei myöskään ole pakko jakaa.

– Kun tein väitöskirjaani haastatteluja, moni haastateltava korosti, ettei hän jaa kuvia somessa. Kuvan ottaminen itsessään on ollut positiivinen kokemus. He ovat kuvien avulla totuttaneet itseään katsomaan itseään eri kulmista.

Selfien ottamisen säännöt saa itse määritellä, toisin kuin vaikka tilanteessa, jossa joku toinen ottaa kuvan.

Selfieitä ei ole mikään pakko ottaa, mutta ne voivat olla myös itsetutkiskelun keino ja voimaantumisen väline.

Tutki ja tuota hyvää mieltä

Jos oman kehon tai sen osan näkeminen tuntuu kovin epämukavalta, selfieitä ei toki ole mikään pakko ottaa.

– Lähde liikkeelle siitä, että tutkit omia rajojasi, ja alat ottaa kuvia ilman ajatustakaan niiden jakamisesta, Hynnä ehdottaa.

Omasta Instagram-kuvavirrastaan voi myös rakentaa hyvää mieltä tuottavan. Sellaisen, että sovelluksen avatessaan ruudulle pärähtää positiivisia ja inspiroivia kuvia.

Jos toisen ihmisen itsestään postaamaa kuvaa haluaa kommentoida tyylikkäästi, kannattaa muistaa muutama asia. Ensinnäkin se, että painon ruotiminen ei ole korrektia.

– Jos kommentoi vaikka että oletpa sinä laihtunut, toiselle voi tulla olo, että vasta hoikkana hän kelpaa.

Aina voi vain tykätä tai laittaa sydämen.

Voimauttavia kuvia ja viisaita sanoja tavallisilta suomalaisilta löydät somesta aihetunnisteella #oonhyvänäin. Jaa myös omasi!

Lue kaikki Oon hyvä näin -juttusarjan jutut täältä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?