Naposteletko sinäkin öisin? Se vaarantaa hampaat, unen ja vyötärönympäryksen – professori: Johtaa painonnousuun yllättävän nopeasti

Julkaistu:

Yösyöminen
Öiset herkutteluhetket johtavat usein liikakiloihin ja univajeeseen. Yksiselitteistä syytä yösyömiselle ei tiedetä.
Heräätkö öisin herkuttelemaan? Yösyöpöttely johtaa usein painonnousuun ja yöunen laadun heikkenemiseen.

Suurin pudottaja -ohjelmassa mukana oleva Riitta Väisänen paljasti kesäkuussa Ilta-Sanomille, että yksi hänen paheistaan on yösyöminen.

Väisänen kertoi IS:n haastattelussa, että öisin hän katsoo televisiota, juo teetä ja syö pipareita. Ohjelman ensimmäisessä jaksossa hän kertoi heräävänsä kolmen maissa ja sen jälkeen syövänsä ”pipareita, irtsareita, sit ehkä suolasta väliin ja sit taas joku korvapuusti”.

Tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo, että yösyöminen voidaan jakaa kolmeen eri tapaan.

– Yösyömäri voi mennä nukkumaan ja herätä kesken unien syömään. Yösyömistä on tietenkin myös se, jos ihmisen tulee ruokailtua ennen myöhäistä nukkumaanmenoaikaa.

Kolmas ja ehkä harvinaisin tilanne Partosen mukaan on se, että ihminen syö nukkuessaan.

– Nukkuessa syöminen on harvinaista, mutta sellaistakin on olemassa.

Kello 19:n jälkeen tapahtuva ruokailu kerryttää painoa

Tutkimusprofessori sanoo, että myöhään tapahtuva syöminen altistaa ennen kaikkea painonnousulle.

– Tämä koskee tietenkin kaikkia myöhään illalla tai yöllä syöviä. Suomesta on tutkimustulosta siitä, että iltavirkuilla ihmisillä, joilla nukkumaanmeno usein tapahtuu puolenyön jälkeen, myös ruokailut tapahtuvat usein kellonajallisesti myöhemmin.

Partonen kertoo, että illalla kello 19 jälkeen tapahtuva ruokailu näyttäisi kerryttävän painoa ja haittaavan yöunta. Myöhään illalla tai yöllä syöty ruoka voi olla ravintoarvoiltaan myös epäterveellisempää. Ongelmana ovat liikakalorit.

Ihmisen elimistö säätää itsensä yöksi lepotilaan ja varastoi enemmän kaloreita eikä polta niitä samalla tavalla kuin päivällä.

– Tämä johtaa painonnousuun ja se tapahtuu yllättävän nopeasti.

Liian lyhyt yöuni ruokkii noidankehää

Jotta yöllä ei tulisi nälän tunnetta, Partonen neuvoo syömään kevyen ja terveellisen iltapalan.

– Suomalaisten ruokavaliosta tuntuu uupuvan kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Näitä voisi miettiä iltaan sijoitettavaksi.

Partonen mainitsee yhdysvaltalaistutkimuksen, jonka mukaan yösyönnin vaarana on liian lyhyeksi jäävä yöuni.

– Kun yöllä syö, niin valveaikaa tulee lisää nukkumisajan kustannuksella, jolloin helposti alkaa kertyä univajetta.


Tämä ruokkii ikävää noidankehää. Univelkaisena näläntunne iskee Partosen mukaan tavallista voimakkaammin juuri seuraavana päivänä illan suussa, jolloin voi tehdä mieli syödä paljon ja epäterveellisesti.

– Jääkaapista tulee helposti valikoitua sellaista, missä on paljon hiilihydraatteja ja rasvaa. Se helpottaa nopeasti näläntunteeseen mutta voi samalla muokata ruokavaliota epäterveelliseen suuntaan.

Katkonainen uni on ongelma

Painonnousun myötä myös diabeteksen riski kasvaa ja verenpaine nousee. Korkea verenpaine taas rasittaa sydäntä ja verisuonia.

Öinen napostelu altistaa hampaat happohyökkäykselle aina ruokailun tai juonnin jälkeen. Pitkittyessään tämä aiheuttaa reikiintymistä.

Lisäksi katkonainen uni on ongelma. Partosen mukaan ihmisen tarvitsemien eri univaiheiden sisäinen kaava ei välttämättä ehdi yön aikana toteutua, mikäli öisin heräilee syömään. Tämä voi näkyä aamulla väsymyksenä ja ihminen kokee, ettei ole yön aikana virkistynyt.

– Ei yösyönnistä ole sinänsä muuta haittaa unen laadulle, kuin että siitä voi tulla vain liian katkonaista.

Nälkä vai pelkkä tapa?

Mistä yösyöminen sitten johtuu? Yksiselitteistä vastausta ei ole.

– Se tiedetään, että myöhään illalla tapahtuva ns. lohtusyöminen voi johtua masennusoireista tai stressistä. Tuolloin usein tulee syötyä hiilihydraatteja, esimerkiksi suklaata tai leivoksia.

Kesken unien syömään heräämisellä voi olla monta syytä. Partonen mainitsee nälän ja tavan.

– Öiseen nälkään vaikuttaa tietenkin se, miten ja mitä edeltäneenä päivänä on syönyt. Mutta se voi olla myös ihan vaan tapa. Eli kun havahtuu hereille, eikä saa heti unenpäästä kiinni, niin ihminen alkaa syömään kuluttaakseen aikaa.

Tällöin kannattaa kiinnittää huomiota nimenomaan siihen mitä suuhunsa laittaa. Partonen neuvoo, että esimerkiksi pieni määrä kasviksia on hyvä vaihtoehto, mikäli jotain on pakko syödä.

– Jos kyse on tavasta, niin kasvikset eivät ainakaan lihottaisi. Toisaalta jos kyse on nälästä, niin ne saattavat viedä nälän tunteen mennessään.

Heräily on normaalia

Miten sitten pitäisi toimia jos havahtuu hereille kesken unien? Paras tapa on suhtautua rennosti. Heräily kuuluu normaalina osana unen eri vaiheisiin. Partosen neuvo on odottaa rauhassa noin 15 minuuttia.


– Jos ei 15 minuutissa ole saanut unen päästä kiinni, niin silloin voi nousta pois vuoteesta ja mennä vaikka toiseen huoneeseen jos mahdollista. Pidä silmät auki, älä laita valoja päälle ja tylsisty. Älä tee mitään virkistävää, kuten syö tai selaa puhelinta ja tietokonetta. Siirry takaisin vuoteeseen vasta kun alkaa väsyttää.

Partosen mukaan vastaavanlainen ohje osana muuta hoitoa annetaan yleensä myös pitkäkestoisesta unettomuudesta kärsiville.

Antti herää jääkaapille kolmena yönä viikossa

Tamperelainen Antti, 40, kertoo olevansa yösyöjä. Hän herää noin kolmena yönä viikossa jääkaapille.

– Ensimmäisen kerran kun herään unesta, niin käyn syömässä. Se tapahtuu yleensä siinä kello 23 ja 01 välillä. Minulla on tapana mennä ajoissa nukkumaan, sillä kotona on kaksi pientä lasta ja töihin pitää herätä aikaisin.

Antti arvelee, että yösyömisen takana saattaa olla epäsäännöllinen ateriarytmi. Välillä päivän ensimmäinen ateria saattaa venähtää yli puolen päivän.

– Isäni oli myös yösyöjä. Tiedä sitten, että onko tämä tapa jopa perinnöllistä.

Yöpalaksi kelpaa Antin mukaan mikä tahansa syötävä.

– Esimerkiksi tässä yhtenä yönä söin puolikkaan sipsipussin, lapsille tarkoitetun makeutetun eväskeksin ja join pari lasia maitoa.

Mikäli keittiön kaapeista ei löydy mitään maukasta, Antti ottaa ruisleivän ja levittää sen päälle reilusti voita.

– Kerran tai kaksi olen mennyt syömään jotain lasten herkkuja. Viimeksi taisin syödä lapsille jemmatut Puuha-Pete-karkkiaskit. Ja erään kerran söin vaimon synnytyssuklaat, mitkä piti ottaa mukaan kun lähettiin toista lasta synnyttämään.

”Pelkään, että yösyöminen johtaa lihavuuteen”

Toistaiseksi yli 20 vuotta jatkunut yösyöminen ei ole Antin elämää haitannut, mutta viime vuosina hän on alkanut kiinnittää siihen enemmän huomiota.

– Se ei se haittaa elämääni, vaikka mielestäni sen kyllä pitäisi haitata. Nyt kun ikää on tasan 40 lasissa, niin vanhemmiten siitä tulee kyllä ongelmia, jos sille ei nyt tee jotain. Ikääntyessä aineenvaihdunnalle tapahtuu yhtä jos toista ja pelkään, että yösyöminen johtaa lihavuuteen.

Antti on työterveydessä kertonut yösyömistavastaan, mutta siihen ei olla puututtu millään tavalla. Antilla ei ole väsymystä, eikä uniongelmia ja painokin on pysynyt normaalin rajoissa.

– Vyötärönympärys on pysynyt toistaiseksi ihan normaalina, joten vaimoltakaan ei ole tullut vielä noottia. Luulen, että jos yösyömisen lopettaisi, niin painoindeksini laskisi hieman.

Antti kertoo olevansa kerrallaan hereillä noin 20 minuuttia. Hän toteaa, että suurimman osan ajasta hän tajuaa olevansa hereillä, mutta estot tuntuvat olevan poissa. Hän tiedostaa tekevänsä asiaa, jota ei kannattaisi tehdä.

Yhtenä keinona Antti on miettinyt siirtymistä terveellisempään yöpalaan.

– Pitäisi syödä jotain sellaista, missä on vähän kaloreita. Esimerkiksi kasviksia tai vihanneksia ei voi syödä koskaan liikaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt