Herkkäuninen voi nukkua yhdeksän tuntia ja olla silti väsynyt, sanoo unihäiriöpotilaita hoitava lääkäri, dosentti Henri Tuomilehto.
Jokaisella on toisinaan huonoja öitä, mutta herkkäunisella nukkuminen kärsii säännönmukaisesti erilaisista ärsykkeistä – äänistä, valoista tai esimerkiksi stressistä.
– Kaikki eivät reagoi makuuhuoneen lämpötilaan tai kellojen siirtoon ja matkusteluun mitenkään, mutta herkkäunisilla kaikki tällaiset muutokset vaikuttavat heti. Heidän nukkumisensa on niin herkällä pohjalla.
Herkkäunisuus on osalle ihmisistä luontaista lapsuudesta lähtien, ja toisilla se liittyy kuormittaviin elämäntilanteisiin.
– Aikuisiällä kuormitus lisääntyy ja vaatimustaso nukkumiselle kasvaa. Sitten yhtäkkiä mennään jonkin rajan yli: ihminen herkistyy, ja nukkumisen taito tavallaan katoaa. Tyypillisesti näin käy ruuhkavuosina.
”Nukkuminen on niin pinnallista, että itsellä voi olla sellainen tunne kuin ei olisi nukkunut koko yönä. – Henri Tuomilehto
Herkkäunisia riittää
Tuomilehto kertoo, että herkkäunisia suomalaisia on paljon – arvioiden mukaan ongelmasta kärsii jopa joka viides.
– Tämä on ylivoimaisesti suurin potilasryhmä, joka vastaanotollani käy.
Käytännössä herkkäunisuus ilmenee niin, että unen päästä voi olla vaikea saada kiinni tai yöllä heräillään.
– Nukkuminen on niin pinnallista, että itsellä voi olla sellainen tunne kuin ei olisi nukkunut koko yönä.
Suorittajat vaarassa
Tutkimusten mukaan herkkäunisella aivojen aktiivisuus on erityisesti iltaa kohti normaalia korkeampaa. Vireystila voi olla hyvinkin matala aamulla ja päivällä, mutta illan tullen aivot alkavat aktivoitua.
Jonkin verran herkkäunisuutta selittävät myös persoonallisuuden piirteet.
– Karkeasti yleistäen voi sanoa, että usein kyseessä on tunnollinen ihminen, joka murehtii omia ja muiden asioita.
Pikkutarkat suorittajat ovat myös vaaravyöhykkeessä.
– He eivät aina tunne omia rajojaan, vaan suorittavat kunnes oma rajallisuus tulee eteen – ja vaikuttaa myös nukkumiseen.
Riskinä unihäiriöt
Herkkäunisuus ei ole sairaus, mutta unen heikon laadun vuoksi se voi muuttua sellaiseksi.
– Kun herkkäunisuus jatkuu pitkään, se muuttuu unihäiriöksi. Unettomuusdiagnoosin saaneista iso joukko on herkkäunisia, Tuomilehto kertoo.
Pahimmillaan heikosta unesta johtuva univaje voi johtaa vakavaan uupumukseen.
– Jos herkkäuninen ei tee asialle mitään, hän kohtaa erittäin todennäköisesti haasteita jossain vaiheessa elämää.
Tuomilehdon mukaan huonoon nukkumiseen ei pidäkään tyytyä, vaan nostaa uni etusijalle.
– Nukkumista pystyy aina parantamaan. Jos unen eteen näkee hiukan vaivaa, herkkäuninenkin pärjää aivan loistavasti. Tällainen ominaisuus ei missään tapauksessa tarkoita sitä, ettei ihmisen nukkumisesta tule koskaan mitään.
8 neuvoa herkkäuniselle
1. Tiedosta taipumus huonoon uneen
Ymmärrä, että nukkuminen ei ole sinun vahvuutesi – ja toimi sen mukaan.
2. Anna unelle riittävästi aikaa
Tutkimusten mukaan hyvin moni suomalainen yksinkertaisesti nukkuu liian vähän.
3. Laita uni etusijalle
Herkkäuninen joutuu panostamaan nukkumiseen hiukan muita enemmän, mutta uneen satsaaminen palkitsee. Valitse esimerkiksi iltamenojen sijaan hyvä uni.
4. Kohenna nukkumisympäristöä
Pimennä makuuhuone ja säädä lämpötilaa. Käytä tarvittaessa korvatulppia. Tee makuutilasta muutenkin miellyttävä paikka.
5. Luo hyvistä tottumuksista rutiini
Jatkuvuus on nukkumistottumuksissa yhtä tärkeää kuin kaikissa muissakin terveellisissä elämäntavoissa.
6. Hyväksy huonot yöt
Vaikka näet vaivaa hyvän unen eteen, sen laatu vaihtelee silti. Tästä ei ole mitään syytä huolestua, sillä huonoja öitä tulee välillä kaikille.
7. Älä ylianalysoi
Yksittäisten öiden perusteella unesta ei voi päätellä mitään. Katso aina isompaa kokonaisuutta: kahden viikon tai yhden kuukauden jaksoa.
8. Hae apua uniongelmiin
Jos omat keinot loppuvat, hae apua. Herkkäunisuus voi kehittyä ajan mittaan unihäiriöksi.
Lähde: Dosentti Henri Tuomilehto.
