Anne, 57, vältti avioriidat laittamalla lapasen oikeaan käteen – suuntien sotkeminen on yleinen vaiva

Julkaistu:

Hyvä olo
Annen haarukat ja veitset menevät kattaessa väärin päin. Oikean ja vasemman sotkeminen on yleistä, mutta voi kertoa myös hahmotushäiriöstä.
Helsinkiläinen Anne, 57, on välttänyt monta avioriitaa erikoisella tavalla. Hän on laittanut lapasen oikeaan käteen.

Hän nimittäin sotkee koko ajan oikean ja vasemman.

– Ennen kun navigaattoreita oli, mieheni ajoi ja itse luin karttaa. Etten neuvoisi miestäni väärin, neuvoin häntä kääntymään seuraavasta risteyksestä tumppukäden suuntaan, hän muistelee.

Vaiva on kiusannut häntä arjessa monin tavoin: kun kotiin tulee vieraita, Anne kattaa haarukat ja veitset väärin päin.

– Tämä on musta aukko mun mielessä, se ei vaan aukea, hän kuvailee.

Annen kaltaisia, eli heitä, joilla on usein vaikeuksia erottaa oikeaa ja vasenta, on paljon.

Satu, 40, kertoo, että ongelmat alkavat hänellä silloin, kun pitää sanoa onko joku oikealla vai vasemmalla.

– Pahimpia ovat ne tilanteet, kun pitäisi antaa jollekin vaikka ajo-ohjeita. Sanon taksikuskille että seuraavasta vasemmalle ja kun kuski sitten alkaa kääntyä, niin ulvaisen että ei sinne! Kuski ihmettelee että sinnehän sinä käskit mennä, vasemmalle. Niinhän minä käskin, mutta kun tarkoitin oikealle.

– Nykyään minä vaan huidon kädelläni, että käänny tuonne. Tulee vähemmän väärinkäsityksiä.

Usein haitta on ”kosmeettinen”, mutta saattaa olla myös osa hahmotushäiriötä.

– Jos suuntien sekaantumisesta aiheutuu jatkuvasti vakavaa riskiä esimerkiksi liikenteessä, on syytä huoleen, sanoo vastuullinen tutkija Pekka Räsänen Niilo Mäki -instituutista. Hän on jo 25 vuoden ajan tutkinut erilaisia oppimisvaikeuksia.

Hänen mukaansa oikea ja vasen ovat haasteellisia suuntakäsitteitä, koska ne riippuvat aina näkökulmasta, toisin kuin ”alapuolella” ja ”yläpuolella”, koska niissä painovoima määrää suuntaa. Vasen ja oikea itsessä ja vastapäätä istuvalle ihmiselle ovat erit. Jos vasemmalla puolellani istuu vielä kolmas ihminen, niin kummassa suunnassa olen hänestä katsottuna? Yksi haaste on näiden suuntakäsitteiden käyttö ympäristössä suunnistaessa. Käänny ensin kahdesti kadunkulmasta vasemmalle ja kerran oikealle ja vielä vasemmalle. Mihin suuntaan nenä nyt osoittaa?

Anne on kuullut oikean ja vasemman sekoittamisesta paljon ”blondiläppää”. Että sillä olisi tekemistä sukupuolen kanssa.

Tätä tukevat myös tutkimukset, joissa on kysytty vasemman ja oikean sekaantumisesta.

– Naisista joka kuudes ja miehistä joka kymmenes sanoo, että ne menevät jatkuvasti tai usein sekaisin, Räsänen kertoo.

Syitä sukupuolieroon on etsitty niin aivoista kuin kulttuuristakin. Räsäsen mukaan mukaan ilmiötä on yritetty selittää kolmella eri tavalla.


Yksi on evoluutioselitys, joka linkittää erot aivojen rakenteeseen. Sen mukaan miehille on kehittynyt enemmän avaruudellista hahmotuskykyä, koska heillä on ollut metsästäjinä suurempi reviiri.

– On pitänyt tietää, että pitää kääntyä seitsemännen puun jälkeen vasemmalle, että pääsee takaisin kotiin. Naisilla ei olisi kehittynyt vastaavaa kykyä, sillä he ovat olleet sidottuna pienemmälle reviirille hoitamaan lapsia, Räsänen kertaa.

– Se on vähän naiivi teoria, sillä naistenkin aivot ovat kehittyneet ennen lastensaantia, Räsänen kuittaa.

Hän huomauttaa, että aivojen rakennetekijöillä voidaan selittää pääosa yksilöiden välisistä eroista näissä taidoissa.

Toinen teoria liittyy siihen, että poikia ohjataan enemmän leikkeihin, jotka vaativat enemmän suuntien hahmottamista: kuten urheiluun. Kolmas teoria liittyy suoraan siihen, että kulttuurisesti naisia opetetaan tuomaan virheensä enemmän esille kuin mitä miehille.

 

Naisten osuus suuntien sotkemisessa on suurempi tutkimuksissa, jossa sitä kysytään itseltä, eikä mitata kokeellisesti.

– Naisten osuus suuntien sotkemisessa on suurempi tutkimuksissa, jossa sitä kysytään itseltä, eikä mitata kokeellisesti. Miehet herkemmin piilottavat osaamattomuutensa, Räsänen toteaa.

Anne tuntee muutamia muitakin oikean ja vasemman sekoittavia henkilöitä. Yksikään heistä ei ole mies.

– Voi olla, että tämä on naisten juttu. Tai miehet eivät avaudu omista kokemuksistaan, Anne kertoo.

– Oli helpotus, kun alkoi tulla vastaan ihmisiä, jotka ovat ihan täyspäisiä, mutta heillä on sama vaiva.

– Ennen ajattelin, että tämä johtuu siitä, etten ole matemaattinen henkilö, vaan enemmän kielellisesti suuntautunut. Mutta se ei ole siitä kiinni. Ystäväni on matemaattisetsi lahjakas, mutta ei hahmota oikeaa ja vasenta.


Vaikka suurella osalla väestöstä oikean ja vasemman sotkeminen menee stressin tai muun ohimenevän tilan piikkiin, osalla on laajempia hahmotushäiriötä.

– Hahmotushäiriöiden taustalla on aivotoiminnan poikkeavuus. Ne vaikuttavat arkeen massiivisesti ja ne kapeuttavat todella valtavasti elämänpiiriä, Räsänen sanoo.

Hahmotushäiriöissä ei ole kyse aistitoiminnan häiriöistä, vaan kysymys on nimenomaan vaikeuksista käsitellä ja muokata informaatiota mielessä sekä luoda mielikuvia.

– Oikea ja vasen ovat sanoja, joilla on suuntamerkitys, Räsänen muistuttaa.

Hahmotushäiriöt eivät kuulu viralliseen tautiluokitukseen, eli se ei ole virallinen diagnoosi. Neuropsykologin lausunnossa voi kuitenkin olla maininta hahmotushäiriöistä, minkä myötä saattaa olla oikeutettu esimerkiksi neuropsykologiseen kuntoutukseen, kerrotaan Hahkun kotisivuilla.

Annella ei tietääkseen ole hahmotushäiriötä.

Haastateltaessa hän tämän tästä nostaa oikean käden ylös ja vatkaa sitä ilmassa. Niin hän muistaa, että tämä on kirjoittava käsi eli oikea.

Päivittäin pitäisi töissä ja liikenteessä tietää, kumpi suunta on kumpi. Silloin vatkaaminen auttaa.

Voit lukea lisää hyvinvoinnista Ilta-Sanomien erikoisjulkaisusta Elä hyvin ja nauti!

Ota kantaa

Tiedätkö heti, kumpi on vasen ja kumpi oikea?

Kyllä 59% En 41%
Ääniä yhteensä 3269

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt