10 hyvin arkista asiaa voivat kertoa, että stressitasosi on hälyttävän korkealla – merkit esimerkiksi vatsassa, lihaksissa ja päässä

Julkaistu:

Stressi
Univaikeudet, iho- ja vatsavaivat sekä jatkuvat säryt voivat kertoa kovasta stressistä.
Olisipa jo kesäloma! Mitään ei enää jaksaisi, haluaisi vain romahtaa ja päästä nukkumaan. Tuntuuko tutulta? Saatat olla ylikuormittunut.

Pitkittyneen stressin kokeminen on niin yleistä, että sitä pidetään liki nykyelämänmenoon kuuluvana tekijänä. Riesana, jonka kanssa on vain pärjäiltävä.

Voimavarojen ylittyminen synnyttää fyysisiä oireita

Haitalliseksi äityessään stressi kohdistaa ihmiseen niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että omat voimavarat ovat tiukoilla tai ylittyvät. Mikään yksittäinen asia tai tapahtuma ei sinänsä stressaa, vaan stressi riippuu ihmisen reaktiosta niihin.

Stressin oireet ovat usein fyysisiä. Ylirasittuneen ihmisen kroppa joutuu niin sanotusti hätätilaan.

Listasimme 10 stressin merkkiä, joiden pitäisi saada hälytyskellot soimaan.

1. Yllättävät iho-ongelmat

Onko ihosi mennyt kuin salakavalasti huonoon kuntoon? Kun ihminen on stressaantunut, hän alkaa erittää stressihormoni kortisolia. Ruuansulatus hidastuu ja keho keskittyy selviytymiseen. Ihosta huolehtiminen ei silloin ole kropalle se tärkein asia.

Pitkittynyt stressi kiihdyttää talineritystä ja voi aiheuttaa näppyjä. Lisäksi iho voi punoittaa ja ärtyä. Atopia tai ruusufinni voivat voi puhjeta pitkittyneen stressin seurauksena.

2. Päänsärky toistuu toistumistaan

Päänsärky on yksi stressin tyypillinen oire. Kun pitää monta kanavaa auki samanaikaisesti ja käyttää jatkuvasti elektronisia laitteita, rauhoittumisen, pimeän ja unen aikaa jää herkästi vähemmälle.

Kovasta henkisestä kuormituksesta voi aiheutua myös jännityspäänsärkyä. Sen yleisin oire on vähitellen iltaa kohti paheneva tasainen, puristava tai kiristävä särky. Särky tuntuu Terveyskirjaston mukaan useimmiten molemmilla puolilla päätä ja se voi toistua monta kertaa kuussa.


3. Särkee ja kolottaa muutenkin

Stressaantuneena kroppa menee helposti jumiin: tulee istuttua kyyryssä, jännitettyä hartioita ja leukaperiä. Ei siis ihme, jos lihaksia särkee ja ohimoita jomottaa.

Stressistä kärsivillä on havaittu esimerkiksi hermostoperäistä rintakipua, jonka lähde on tutkimuksissa jäänyt epäselväksi.

4. Flunssat iskevät herkästi

Kun elimistö uupuu, vastustuskyky laskee. Siksi stressaantuneet ihmiset ajautuvat helposti flunssakierteeseen.

5. Koko ajan väsyttää, mutta unta ei tule

Riittävät yöunet ovat stressin hallinnassa äärimmäisen tärkeä asia, sillä liian vähäinen uni nostaa stressihormoneja.

Monella yöunet jäävät jatkuvasti liian lyhyiksi, jolloin kuormittavaa arkea ei pääse lainkaan lepäämään pois. Aikuinen ihminen tarvitsee keskimäärin 7–9 tuntia unta yössä.

6. Sydän oireilee

Kova stressireaktio voi kuormittaa sydäntä. Stressi voi esimerkiksi nostaa verenpainetta ja sitä kautta edistää sydän- ja verisuonitautien kehittymistä. Stressi voi myös aiheuttaa rytmihäiriöitä.

7. Muisti pätkii

Auto oli aina hukassa kun nelikymppinen Susanna tuli kaupasta. Hän ei yksinkertaisesti löytänyt sitä parkkipaikalta. Muitakin outoja merkkejä oli ilmassa. Väsytti, hiuksia lähti ja tulehdukset iskivät jatkuvasti.

Onko sinulla vastaavia kokemuksia? Susannalla todettiin lopulta traumaperäinen stressihäiriö ja työuupumus sekä masennus.
Stressi aiheuttaa muistihäiriöitä jo työikäisillekin.

8. Seksi ei kiinnosta

Stressi on tehokas halujen tappaja. Pitkäaikainen stressi järkyttää hormonitasapainoa ja autonomisen hermoston toimintaa. Miehille voi tulla erektio-ongelmia ja naisilla voi olla vaikea kostua.

Stressi vaikuttaa kyvyn lisäksi haluun, koska testosteronin määrä laskee. Pitkäaikainen stressi myös altistaa uupumiselle, jolloin seksi ei yleensä ole mielessä.

9. Suolisto tuittuilee

Stressivatsa ei ole urbaania legendaa – monilla paineet tuntuvat ensimmäisenä sisuskaluissa.

Suolisto on tahdosta riippumatonta lihasta, johon stressi vaikuttaa. Se voi saada suolen jämähtämään tai saada aikaan ripulia. Stressaantuneena turvotuksen voi kokea paljon voimakkaammin.

Suoliston mikrobistolla on osansa pelissä, sillä suoliston ja aivojen välillä on tiivis yhteydenpito. Stressissä ja sen lievityksessä suolistobakteerit voivatkin olla keskeisiä kapellimestareja.

10. Olet masentunut

Onko olosi tyhjä, turta ja tunnoton? Eivätkö asiat, jotka ennen toivat kasvoille hymyn tai kyyneleitä, saa aikaan värähdystäkään? Voit olla masentunut, ja se voi juontaa juurensa stressistä.

Stressi muokkaa aivojen rakennetta ja toimintaa, vaikka vaikutus saattaakin näkyä vasta viiveellä. Ihmisen tarvitsee stressitilanteissa kortisolia, mutta pitkän päälle se on myrkkyä aivoille.

Masennuksen merkkejä ovat muun muassa uniongelmat, keskittymiskyvyn heikkeneminen, ärtyneisyys ja tunteettomuus.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt