”En muistanut yksinkertaisia sanoja” – onko sinunkin arkesi tällaista? Tunnista selvät uupumisen merkit

Julkaistu:

Uupumus
Liiasta paineesta voivat kertoa esimerkiksi herkkuhimot tai se, että jumpat jäävät väliin. Jos voimat alkavat hiipua, apua kannattaa hakea heti.
Auto oli aina hukassa kun nelikymppinen Susanna Tiljander tuli kaupasta. Hän ei yksinkertaisesti löytänyt sitä parkkipaikalta.

Muitakin outoja merkkejä oli ilmassa. Väsytti, hiuksia lähti ja tulehdukset iskivät jatkuvasti.

Ulkoisesti kaikki oli kunnossa. Susannalla oli unelmien työpaikka media-alalla. Hän sai ylennyksen, ja toisen perään. Työmäärä ja vastuu kasvoivat.

Vauhti kiihtyi, mutta palautuminen jäi matkasta, lopulta myös työn ilo.

– En missään vaiheessa tajunnut pysähtyä siihen, että asioita voisi delegoida. En halunnut kuormittaa muita, Susanna sanoo.

Lopulta Susanna sai ”miniromahduksen” ja pääsi kolme kertaa työterveyspsykologille.

– Syksyn 2014 jaksoin vielä painaa, mutta kun psykologi halusi nähdä minut jouluna kysyäkseen mitä minulle kuuluu, se oli siinä. Itkin koko ajan.


Työstä oli luovuttava

Diagnooseiksi tulivat työuupumus sekä siitä johtuvat masennus. Traumaperäinen stressihäiriö todettiin, kun Susanna oli yrittänyt tuloksetta palata tehtäviinsä.

– Palasin monta kertaa takaisin töihin, mutta uuvuin aina uudestaan. Lopulta oli valittava, jätänkö työpaikkani vai vaihdanko tehtäviä.

Tehtävät vaihtuivat ja Susanna alkoi pikku hiljaa ymmärtää olleensa vuosia oravanpyörässä.

Työ oli sanellut koko elämää. Liikuntakin oli loppunut kuin huomaamatta, koska yksin ollessa pää ei antanut rauhaa työasioilta. Muuta tietoa mieleen ei silti mahtunut.

– Neurologi sanoi, että aivosi ovat kuin vanha tietokone. Sinne ei pysty tallentamaan mitään, koska se on niin täynnä.

Susannan piti itse keksiä, miten tyhjentää kovalevynsä.

”Rytinällä alas”

Jos Susanna voimat hiipuivat hiljalleen, hänen ystävänsä, kolmekymppisen Laura Ruotsalaisen energia romahti vuodessa rytinällä.

– Haalin koko ajan lisää töitä ja ihailin kiireisiä ihmisiä. He tuntuivat tärkeiltä, Laura kertoo.

Työt veivät aamut ja illat, yöt ja lomat. Virtaa piti silti riittää myös 3- ja 5-vuotiaille lapsille sekä polkujuoksuharrastukselle, jossa lyhytkin sprinttimatka on 30 kilometriä. Kaiken päälle Laura aloitti hyvinvointivalmentajan opinnot, joiden parissa hän vietti viikonloppunsa.

– Todellisuudentaju sekä työntekoon että urheiluun hämärtyi täysin. Ihmettelin vain, että miksi olen niin väsynyt koko ajan. Lapset nauroivat kotona kun en muistanut yksinkertaisia sanoja, kuten haarukka ja lusikka.

Seinä tuli vastaan kun Laura alkoi hakea viisasten kiveä ruokavaliosta. Hän turvautui nettivalmennukseen, joka kannusti luopumaan hiilihydraateista. Sitä kroppa ja mieli eivät enää kestäneet. Hiilihydraatit ovat tärkeää polttoainetta aivoille ja kropalle.

– Puhuin eräänä sunnuntaina äidin kanssa puhelimessa ja aloin itkeä, että en halua mennä töihin.


Surutyötä

Uupuneen voimavarat ovat nollilla eikä niiden saaminen takaisin käy yhdessä yössä. Toipuminen voi olla hidasta, kuin surutyötä. Ihminen joutuu luopumaan asioista, kuten Susanna rakastamastaan työstä.

Voimia Susanna ja Laura ovat saaneet terapiasta, ystävistä ja perheestä.

– Minua auttoi suhde luontoon sekä se, että aloitin health coach -koulutuksen ja aloin ymmärtää sitä kautta mielen toimintaa. Luin, mietin ja menin metsään. Nojasin puuhun ja itkin, Laura kertoo.

Metsä oli paikka, missä pahaa oloa sai rauhassa purettua.

Susannaa puskivat eteenpäin ystävät, jotka jaksoivat pyytää ulos lenkille. Niidenkin kertojen jälkeen kun hän oli peruuttanut ja pahoitellut.


Vertaistukea

Alati jaksava ihminen on helposti ihailun kohde. Vaikka hän voi toimia kuin kone ja tehdä asioita omia rajoja koetellen miettimättä miksi.

Kun maailma romahtaa, voi tuntua siltä, että kukaan muu ei ole kokenut samaa.

– Kaikki jännitti, lääkärikäyntikin. Tuntui, että vertaistuki puuttui, Susanna sanoo.

Toipumisen päästessä käyntiin Susannalle syntyi ajatus tehdä videoita, jotta muut saisivat niistä apua. ”Laitoin sulle hullun idean sähköpostiin”, hän viestitteli WhatsUpissa Lauralle.

Idea oli se, että videoiden lisäksi ystävykset perustaisivat Facebook-sivun. Ja sen he myös tekivät.

Uskalla pysähtyä

Tuli selväksi, että Susanna ja Laura eivät suinkaan ole ainoita uupuneita. Ex-suorittajat -nimisen Facebook -sivun videoita on katsottu kymmeniä tuhansia kertoja.

– Olemme yllättyneitä, että ihmiset ovat uskaltaneet kommentoida aihetta omalla nimellään.

Voisiko tämä kertoa siitä, että mielenterveysongelmiin liittyy aiempaa vähemmän häpeää? Sitä Laura ja Susanna toivovat.

– Uskalla pysähtyä ja hae apua ajoissa. Uupumusta ei tarvitse hävetä, kuuluu heidän sanomansa.

Uupuneen on myös osattava antaa anteeksi itselleen ja muille. Väsyminen ei ole kenenkään syy.

 

Tavoitteeni on se, että olisi siistiä mennä hakemaan apua. – mental health coach Heli Rautjärvi

Heivaa häpeä

Työterveyspsykologi Heli Rautjärvi kiertää terveyspalveluyritys Heltin asiakkaissa pitämässä pop up -vastaanottoa.

– Tarjoan pistäytymispaikan, jonne voi varata ajan tai astua vapaasti sisään, jos ovi on auki. Kynnys on monelle matalampi kuin se, että ottaisi puhelimen käteen ja soittaisi työterveyteen.

Vastaanotolla ratkotaan tietotyöläisten tyypillisimpiä pulmia: oman työn johtamista, jaksamista sekä työkuorman- ja ajanhallintaa. Moni kaipaa omaan työhön tukea, mutta ei kehtaa ottaa asiaa esille. Sen Rautjärvi haluaa muuttaa.

– Tavoitteeni on se, että olisi siistiä mennä hakemaan apua. Eihän ketään nolota mennä personal trainerin luo, jotta saisi itsensä hyvään fyysiseen kuntoon. Minä olen henkinen personal trainer, joka tekee samaan tapaan ohjelman, mutta punnertaminen jää ihmiselle itselleen, hän vertaa.

”Lounaspalaveri-indikaattori”

”Lounaspalaveri-indikaattori” kertoo Rautjärvelle itselleen, milloin työ on vienyt liikaa mennessään.

– Jos viikon aikana kolme viidestä lounaasta on työpalaveri, se kertoo, että en ehdi työltäni syödä rauhassa.

Jokainen voisi miettiä, mikä tällainen indikaattori voisi olla itselle. Liiasta paineesta voivat kertoa esimerkiksi herkkuhimot tai se, että jumpat jäävät väliin.


Avuksi voi ottaa vaikka tällaiset liikennevalot:

1. Vihreä eli antaa mennä vaan: nukun hyvin, työ motivoi, minulla on töiden jälkeen energiaa harrastaa ja olla perheen kanssa.

2. Keltainen eli pysähdy pohtimaan, mitä voisit tehdä toisin: työpäivät venyvät, en jaksa aina mennä treeneihin, unet tuppaavat jäämään lyhyiksi, lounaat jäävät välistä.

3. Punainen eli hae välittömästi apua: kaikki kaatuu päälle, työ ahdistaa, en jaksa töiden jälkeen mitään.

– Koko ajan ei kuulu olla stressaantunut. Mieti millainen tunne sinulla on keskellä kesäloman. Siltä pitäisi tuntua arjessakin.

Näyttääkö arkesi tältä? Tunnista uupumuksen 7 hälytysmerkkiä

  1. Aamut alkavat aina kiireessä ja stressissä.
  2. Työ ei enää tunnu kivalta, se on lähinnä selviytymistä.
  3. Kärsit muistiongelmista, jatkuvista flunssista tai muista oudoista terveyspulmista.
  4. Kotona et ole enää läsnä, etkä jaksa töiden jälkeen mitään.
  5. Et pidä huolta itsestäsi. Liikut liikaa tai liikunta jää kokonaan, syöt korostetun terveellisesti tai et välitä siitä, mitä syöt.
  6. Työasiat pyörivät koko ajan mielessä.
  7. Et elä arvojesi mukaista elämää – jos sanot, että arvoissasi perhe on etusijalla, näkyykö se ajankäytössäsi oikeasti?

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt