Ruokavalio, joka voisi pelastaa miljoonia ennenaikaiselta kuolemalta – ei kiellä täysin mitään - Hyvä olo - Ilta-Sanomat

Ruokavalio, joka voisi pelastaa miljoonia ennenaikaiselta kuolemalta – ei kiellä täysin mitään

Huippututkijoiden kehittämän kestävän ruokavalion pitäisi pelastaa vuosittain noin 11 miljoonaa ihmistä ennenaikaiselta kuolemalta.

Ruokavalion vaikutus sekä terveyteen että ympäristöön perustuu siihen, että se sisältää runsaasti kasviperäisiä ja vähemmän eläinperäisiä elintarvikkeita.­

1.2.2019 14:02

Kasviksia, hedelmiä, pähkinöitä ja täysviljaa tuplamäärä, lihaa ja maitotuotteita puolet vähemmän. Planetary health diet on suunniteltu siten, että ruokaa saataisiin riittämään tasaisemmin maapallon väestölle. Samalla se torjuisi tehokkaasti ilmastonmuutosta.

Planetaarisen ruokavalion resepti julkaistiin hiljattain The EAT-Lancet-komission raportissa.

Nykyiseen maailmanlaajuiseen kulutukseen verrattuna planetaarinen ruokavalio sisältää yli kaksinkertaisen määrän terveellisiksi katsottuja elintarvikkeita, kuten hedelmiä, vihanneksia, palkokasveja, siemeniä, pähkinöitä ja täysjyvätuotteita. Lisätyn sokerin ja punaisen lihan osuus on noin puolet nykyisestä.

Vaikutus sekä terveyteen että ympäristöön perustuu siihen, että ruokavalio sisältää runsaasti kasviperäisiä elintarvikkeita ja vähemmän eläinperäisiä elintarvikkeita.

Mitään ruoka-aineita ei täysin kielletä

Tavoitteena on, että planetaarinen ruokavalio olisi maailmanlaajuisessa käytössä vuoteen 2050 mennessä. YK on arvioinut maailman väkiluvun kasvavan siihen mennessä lähes 10 miljardiin.

Ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta on innoissaan planetaarisesta ruokavaliosta.

– Tässä on hienoa se, että mitään ruoka-aineita ei täysin kielletä, vaan niiden käyttöä rajoitetaan määrällisesti. Samalla optimoidaan ympäristö- ja terveysvaikutukset.

Päivittäinen energiamäärä planetaarisessa ruokavaliossa on 2 500 kilokaloria. Täysjyväviljasta saatava energiamäärä on 811 kilokaloria. Tärkeimpiä proteiinin lähteitä ovat palkokasvit ja pähkinät, joista kertyy lähes 600 kilokaloria.

Suositeltu lihan määrä on yhteensä 43 grammaa päivässä. Keskivertosuomalainen kuluttaa lihaa tällä hetkellä yli 200 grammaa päivässä. Kun kasviksia ja vihanneksia (ei perunaa) suositellaan syömään 300 grammaan päivässä, Suomessa niitä syödään tällä hetkellä noin 175 grammaa.

Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Aloita lihan vähentäminen näin

Lihan määrän vähentämisen voi Erkkolan mukaan aloittaa esimerkiksi vaihtamalla yhden liha-aterian viikossa kala-ateriaksi ja korvaamalla osan lihareseptien lihasta kasviksilla.

– Suomessa on hyviä kasvispakasteita ja kasvispuolivalmisteita, joiden käyttöä voisi monipuolistaa. Kiireisen ruoanlaittajan ei siis tarvitse aloittaa multaisista juureksista.

– Kannattaa myös rohkeasti kokeilla uusia kotimaisia kasviproteiinipohjaisia tuotteita, kuten nyhtökauraa ja härkistä, jotka soveltuvat korvaamaan lihaa ruokavaliossa. Joukkoruokailu on onneksi toiminut edelläkävijänä ja ottanut niitä resepteihinsä, eli me suomalaiset totumme niihin työpaikka- ja kouluruokailussa.

Ehkäisee myös lihomista

Raportissa huomautetaan, ettei tarkoituksena ole syödä täsmälleen samaa ruokaa maailmanlaajuisesti eikä määritellä tarkkaa ruokavaliota, vaan ruokavaliota voidaan soveltaa yksilöllisten, kulttuuristen ja maantieteellisten muuttujien mukaan.

Erkkolan mukaan tutkimuksissa on saatu vakuuttavaa näyttöä siitä, että kasvikunnan tuotteisiin painottuva, pääasiassa kasvi- ja kalaperäistä tyydyttymätöntä rasvaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin, kohonneeseen verenpaineeseen ja tiettyihin syöpätyyppeihin.

– Tällaisen ruokavalion energiatiheys on pieni, mikä ehkäisee lihomista.

Ruoantuotannolla valtava vaikutus ilmastonmuutokseen

Ruoantuotanto aiheuttaa noin viidesosan ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöstä. Vaikutus on lähes sama kuin liikenteellä ja asumisella. Suurin osa ruoantuotannon ilmastopäästöistä syntyy liha- ja maitotuotteiden tuotannosta.

Maapallon kasvipeitteisestä maapinta-alasta noin kolmasosa on eläintuotannon käytössä laidunmaina tai rehukasvien viljelyssä.

Yksi suuri ongelma on ruokahävikki. Ruokaa menee hukkaan tuotanto- ja kulutusketjun eri vaiheissa vuodessa yhteensä noin kolmasosa, 1 300 miljoonaa tonnia. Kyseisellä määrällä voitaisiin ruokkia jopa kaksi miljardia ihmistä.

Kun maapallon väestöstä noin 820 miljoonaa ihmistä näkee nälkää, vielä sitäkin suurempi ihmisjoukko syö epäterveellisesti – liikaa tai huonolaatuista ruokaa.

The EAT-Lancet-komission raportissa todetaan, että epäterveellinen ruoka tappaa enemmän ihmisiä kuin seksitaudit, alkoholi, huumeet ja tupakka yhteensä.Lähteet: The EAT-Lancet-komission raportti, WWF:n Ruokaopas, Uutispalvelu Duodecim, Wikipedia

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?