Hyvä olo

Suuri pelko hallitsee Elviiran, 23, elämää – tilanne sai uudet mittasuhteet elämänmuutoksen myötä: ”Silloin homma räjähti totaalisesti käsiin”

Julkaistu:

Elviira pelkää oksentamista. Hän on onnistunut välttelemään sitä jo 12 vuotta.
Siinä vaiheessa kun terveysviranomaiset alkavat varoitella jokavuotisesta vatsatautiepidemiasta, porilainen Elviira Kokko, 23, lähtee suorinta tietä käsipesulle. Hän kuuraa kotiaan desinfioivilla aineilla, vaikka pöpöjä ei olisi liikkeelläkään.

Flunssakaudella ei tule kuuloonkaan, että Elviiran saisi esimerkiksi ruotsinristeilylle. Siellä lenssu leviää kulovalkean tavoin. Muut matkakohteensa hän valitsee sen perusteella, missä hygienia on riittävän hyvällä tasolla. Ravintolaillallista edeltää aina tarkka taustatyö.

– Joskus olen noussut omalta sohvaltani pelkästään kädet pestäkseni. Nyt olen yrittänyt tietoisesti rajata käsienpesun niin sanottuun normaaliin, eli pesen käteni esimerkiksi kotiin tullessani, ennen kuin alan laittaa ruokaa tai vessassa käymisen jälkeen.

Elviiran pöpökammo johtuu emetofobiasta, eli sairaalloisesta oksentamisen pelosta. Hän on onnistunut välttelemään oksentamista jo 12 vuoden ajan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Vasta muutama vuosi sitten opin, että sairaudella on myös nimi.



Usein emetofobian taustalla on ikävä muisto lapsuuden vatsataudista tai jokin muu oksentamiseen liittyvä traumaattinen kokemus. Vaikka pelko on huonosti tunnettu, sen tiedetään olevan yksi yleisimmistä fobioista.

– Kaikki emetofobiasta kärsivät eivät välttämättä edes tunnista itse, että kyseessä on hoidettava fobia, vaan he yrittävät sinnitellä ongelman kanssa itsekseen, kertoo syömisen psykologiaan erikoistunut psykologi Katarina Meskanen.
Elviira eli pitkään siten, ettei pelko juuri haitannut hänen elämäänsä – kunhan hän sai huolehtia käsihygieniastaan kaikessa rauhassa. Sairauden raju puoli selvisi vasta suuren elämänmuutoksen myötä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Silloin homma räjähti totaalisesti käsiin.

Kaksi vuotta sitten Elviira muutti uudelle paikkakunnalle ja päätyi epämiellyttävään työhön. Elämänmuutokset aiheuttivat Elviirassa jatkuvaa ahdistusta, jonka mukana tuli pahoinvointia ja oksentamisen pelkoa. Tilanne eteni siihen pisteeseen, että Elviira halusi tuskin poistua kotoaan.

– Olen aina ollut ylisosiaalinen ja pirteä, mutta yhtäkkiä en enää itsekään tuntenut itseäni. Minulla oli jatkuvasti huono olo, jonka takia aloin miettimään kaikenlaisia tauteja.

Elviira hakeutui oireidensa takia lääkärin vastaanotolle, jossa hänelle tarjottiin masennuslääkkeitä. Niitä hän ei kuitenkaan koskaan ottanut. Elviiran olo parani vasta sitten, kun hän palasi miehensä kanssa takaisin Poriin.

– En voinut uskoa epäonneani siellä Raumalla. Ne olivat todella rankat pari vuotta.

Elviira selätti ahdistusjakson lopulta Facebookista löytyneen vertaistuen avulla.

– Haluan sanoa kanssasisarilleni sen, ettei aina kannata ensimmäisenä hyökätä lääkkeiden kimppuun. Kyllä näistä yli pääsee, kun vain osaa kuunnella itseään ja ajatella asioita järkevästi.

Psykologi Katarina Meskasen mukaan oksennuspelkoon pitää hakea apua siinä vaiheessa, kun pakonomainen oksentamiseen liittyvien tilanteiden tai ihmisten vältteleminen alkaa häiritä elämää.

– Jos tulee huono olo pelkästään oksentamisen ajattelemisesta tai siitä lukemisesta, ongelmaan kannattaa hakea apua, Meskanen sanoo.

Siitä huolimatta, että Elviiran oireet helpottivat Poriin palaamisen myötä, mikään ei ole poistanut sitä, kuinka paljon oksettaminen häntä hirvittää. Samasta syystä hän ei käytä lainkaan alkoholia tai tapaa ystäviään, joiden lapset ovat vastikään olleet vatsataudissa.

Emetofobiaan liittyy vahvasti sellaisten tilanteiden välttäminen, joissa oksentaminen on tyypillistä. Emetofoobikot ovat yleensä hyviä ennakoimaan ja pohtimaan asioita jopa liiallisuuksiin saakka.

– Siihen saattaa liittyä oksentamiseen tai sen välttämiseen liittyviä pakkoajatuksia tai -toimintoja, kuten pakonomaista käsienpesua, jonkun lauseen hokemista tai ruokapakkausten pakonomaista tarkistamista, Meskanen kertoo.

– Äärimmäisessä tapauksessa fobiasta kärsivä henkilö ei voi hankkia lapsia, koska pelkää raskauspahoinvointia, psykologi jatkaa.

Elviira tunnistaa itsensä ainakin osasta edellä mainituista kuvauksista. Hän tietää varsin hyvin, ettei ylen antamiseen yleensä liity mitään vaaraa, mutta eniten häntä pelottaa oksentamisrefleksin aiheuttama kontrollin menettäminen.

– Tiedän olevani jollain tasolla kontrollifriikki.

Kun Elviiraa kuvottaa, se tuntuu pakokauhuna koko kehossa.

– Silloin tulee kylmä hiki ja ahdistava olo kurkkuun saakka, enkä tiedä, pystynkö enää nielemään. Silloin pitää keskittyä, hengittää ja siirtää ajatukset johonkin muuhun. Se kaikki on oman pääni sisällä, minun itseni luomaa kauhua.

Meskasen mukaan edellä mainitut oireet ovat varsin tyypillisiä oksennuspelkoiselle.

– Nämä tuntemukset ovat hieman samankaltaisia kuin oksentamisen ensimerkit. Silloin mieli tulkitsee tilanteessa olevan riskiä oksentamiselle, mikä pahentaa pelkokokemusta entisestään ja aiheuttaa pahimmillaan paniikkireaktion, Meskanen selittää.
Vaikka Elviira pystyy puhumaan pelostaan avoimesti, aihe herättää toisinaan ihmetystä.

– Yleisin kysymys on se, että mitä minä siinä pelkään, sehän on ihan normaali asia. Ja niinhän se onkin, tiedän kyllä. Joku saattaa joskus sanoa, että sen kun käyt oksentamassa, niin huomaat, ettei se ole niin kamalaa. En kaipaa sellaisia kommentteja.

Silloin kun tilanne oli pahimmillaan, Elviira ei uskaltanut mainita pahoinvoinnistaan muille. Koska jos hän sanoi siitä jotain, vastareaktio oli aina sama:

– Joku sanoi joka kerta, että se on varmasti vain mahatautia, mikä menee kyllä ohi. Sen kuuleminen ei todellakaan auttanut.


Nykyään Elviira voi jo huomattavasti paremmin kuin vielä vuosi sitten Raumalla. Hän kykenee jo käymään miehensä kanssa elokuvissa ja ravintoloissa – tarkan taustatyön jälkeen tietenkin.

Elviiran mukaan hänen kumppaninsa on ollut korvaamaton tuki vaikeina hetkinä. Pariskunnalla on myös salainen ase, jolla Elviira uskoo olleen vaikutusta toipumiseen.

– Vitsailu edesauttaa paranemista. Yleisesti ottaen huumori kannattaa ottaa kaikkeen mukaan. Sen kautta pystyy käsittelemään asioita ihan eri tavalla.

Psykologi Meskanen muistuttaa, että emetofobiasta voi myös parantua. Koska fobian kohde on opittu, siitä voi Meskasen mukaan myös oppia pois.

Rajoittaako erikoinen pelko elämääsi? Kerro tarinasi: erika.akman@iltasanomat.fi.