”En enää jaksanut nousta portaita” – raudanpuutoksesta tuli hetken kovin terveystrendi, mutta miksi se jakoi lääkärit kahteen leiriin? - Hyvä olo - Ilta-Sanomat

”En enää jaksanut nousta portaita” – raudanpuutoksesta tuli hetken kovin terveystrendi, mutta miksi se jakoi lääkärit kahteen leiriin?

Raudanpuutoksen jäljille pääsemistä vaikeuttaa se, että raudanpuute ei aina ilmene anemiana.

Julkaistu: 4.11.2018 7:35

Pelkkien väsymysoireiden perusteella ei voi sanoa varmaksi, että niiden taustalla on juuri raudanpuute.

Muun muassa tällaisista oireista raudanpuutteesta kärsineet naiset ovat kertoneet:

– Oireet alkoivat viime vuonna loppusyksystä. Olo oli kokoajan väsynyt, työpäivän juuri jaksoi, mutta kotona en oikeastaan tehnyt muuta kun nukuin. Lopputalvesta ajattelin, että on kyllä sitkeä flunssa kun edelleen olo oli nuutunut. Nukkumaan käydessä tuli rytmihäiriöitä, verenpaine nousi, työmaalla en jaksanut enää nousta portaita pysähtymättä, unohtelin asioita.

– Pääsiäisenä yöllä olo muuttui jo niin kamalaksi, että pelkäsin keuhkokuumetta taikka sydänkohtausta. Henki ei kunnolla kulkenut ja rinnan alueella oli kova kipu. Hakeuduin sairaalaan. Kerroin kärsineeni yli puoli vuotta niin sanotuista monsterimenkoista. Hemoglobiini oli 72. Seuraavan yön sain verta tipan kautta ja kotiuduin. Kolmisen viikkoa meni ennen kuin olo alkoi kohenemaan. Rautakuurista huolimatta en ole ihan vieläkään kunnossa.

– Ferritiinit olivat keväällä kolme eli menee aikaa ennen kuin se korjaantuu. Syynä olivat ne monsterimenkat, jotka ovat nyt kurissa hormonikierukalla.

Raudanpuutos vaikuttaa olevan yksi tämän vuoden kuumista terveyspuheenaiheista. Se johtunee ainakin siitä, että raudanpuutos voi aiheuttaa moninaisia oireita, jotka voivat toisaalta kertoa jostain muustakin ongelmasta.

Vaikea tunnistaa

Raudanpuutokseen liitetyt yleisoireet, kuten väsymys, turvotus ja hiusten lähtö ovat samankaltaisia myös esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminnassa. Puutos voi myös ilmetä eri ihmisillä hyvin eri tavoin.

Raudanpuutoksen jäljille pääsemistä vaikeuttaa se, että raudanpuute ei aina ilmene anemiana, jossa hemoglobiini on selvästi matalalla. Tällöin lisävaloa asiaan voidaan saada ferritiiniarvojen mittaamisesta. Se on hemoglobiinin ja perusverenkuvan tarkistamisen ohella keskeinen työkalu raudanpuutteen diagnosoinnissa.

Ferritiini kertoo raudan varastoitumisesta ja imeytymisestä elimistöön. Jos sitä on alle 30 mikrogrammaa litrassa, raudanpuutos on selvä, sanoi sisätautilääkäri Esa Soppi aiemmin jutussamme.

– Korkeammillakin arvoilla voi olla puutosta. Silloin tilanne on taas hankalampi tunnistaa. Viitearvot ovat mitä ovat, Soppi sanoi.

”Trendikästä”?

Juuri ferritiinin mittaaminen tuntuu olevan rautakeskustelun polttopisteessä. HUS:in hematologian poliklinikalta asiaa ei haluttu kommentoida lainkaan.

– Ferritiinistä ollaan laatimassa Suomen hematologiyhdistyksen ja yliopistosairaaloiden hematologien toimesta yhteistä kannanottoa Lääkärilehteen, joten tästä syystä asiantuntijamme eivät kommentoi asiaa tässä vaiheessa, HUS:in viestinnästä vastattiin.

Kliinisen hematologian dosentti Marjatta Sinisalo TAYS:ista toteaa, että raudanpuutos on todellinen ongelma, mutta siitä on tullut myös turhan ”trendikäs” tapa etsiä ratkaisua esimerkiksi väsymykseen.

– Raudanpuutoksesta on tullut yhden asian liike, josta etsitään selitystä vaikka mihin. Ei rauta ole mikään elämän eliksiiri, Sinisalo sanoo.

Lääkärilehteen aiheesta kirjoittanut Sinisalo on saanut viime aikoina haastattelu-, luento- sekä hoitopyyntöjä lähes päivittäin. Vastaavaa ei ole hänen 35 vuotta kestäneen uransa aikana tapahtunut. Raudanpuutos ei kuitenkaan ole hänen mukaansa lisääntynyt.

Tutkittavaa riittää

Sinisalon mukaan suurin pulma piilee siinä, että väsymyksen kaltaisten yleisoireiden yhteyttä matalaan ferritiiniin ei tunneta riittävän hyvin. Esimerkiksi rautatankkaus voi hänen mukaansa parantaa potilaan oloa myös lumevaikutuksen vuoksi.

– On hyvin vähän tutkimusnäyttöä siitä, mitä yleisoireita voidaan selittää sillä, että ferritiini on matala, mutta hemoglobiini vielä normaali. Ei raudanpuutos ole kaiken selittävä syy esimerkiksi väsymykseen, hän sanoo.

Raudanpuutteelle hyvin tyypillisiä oireita ovat Sinisalon mukaan esimerkiksi levottomat jalat ja halu syödä jotain kummallista, kuten jääpaloja, laastia ja liitua. Ne voivat joskus selittyä matalalla ferritiinillä, vaikka anemiaa ei olisikaan.

– Jos olisi selkeästi osoitettu näin yksinkertainen ja edullinen keino löytää ja hoitaa väsymysoireita, niin kyllä julkinenkin sektori olisi ottanut sen laajemmin käyttöön, Sinisalo sanoo ferritiiniarvojen mittaamisesta.

Joskus kyse sairaudesta

Jos matalaan ferritiiniin liittyy poikkeuksellisen korkea hemoglobiini, asia on syytä selvittää huolella. Taustalla saattaa Sinisalon mukaan olla sairaus, jossa punasoluja muodostuu liikaa.

– Raudanpuute on aina oire ja seuraus jostakin. Sen syy on selvitettävä joko haastattelemalla tai tutkimuksilla. Keskustelussa tuntuu tämä asia unohtuneen. Raudanpuutoksen taustalla saattaa olla hoidettava ja jopa pahanlaatuinenkin sairaus, hän sanoo.

Raudanpuutos voi juontaa juurensa esimerkiksi runsaista kuukautisista, sairauksista (esimerkiksi keliakia), suoliston kasvaimista, leikkauksista, verenluovutuksista, onnettomuuksista ja perintötekijöistä. Puutokseen vaikuttaa myös raudan menetys koko eliniän ajalta.

– Kuuntelen aina ensin, mitä potilas kertoo oireistaan. Pyrin selvittämään, onko hän esimerkiksi luovuttanut verta, ovatko kuukautiset olleet runsaat tai onko hän menettänyt synnytyksessä runsaasti verta, Esa Soppi kertoi.

Raudansaanti voi jäädä alle suositusten

Erityisesti naisilla raudansaanti voi jäädä alle suositusten. Esimerkiksi vegaaniruokavalion kaltaiset erityisruokavaliot tai runsas liikkuminen voivat johtaa liian vähäiseen raudansaantiin. Normaali ruokavalio sisältää yleensä riittävästi rautaa.

Joskus rautaa voi saada liikaakin. Liikasaanti ei kuitenkaan ole kovin yleistä.