Kysy itseltäsi ihan ensiksi nämä:
Teetkö usein montaa asiaa yhtä aikaa?
Oletko kadottanut kykysi rauhoittua?
Onko nukkumaan rauhoittuminen illalla vaikeaa?
Huomaatko toistuvasti räplääväsi kännykkää elokuvan katselun aikana?
Tuntuuko kirjan lukeminen niin tylsältä, että mieli harhailee jo ennen kuin olet
päässyt ensimmäisen sivun loppuun?
Tulviiko mieleesi jatkuvasti uusia hoitamattomia asioita?
Huomaatko sählääväsi arjessa tai tekeväsi töissä toistuvasti huolimattomuusvirheitä?
Mikäli kyllä-vastauksia napsahtaa useampia, keskittymiskykysi ei taida olla aivan terässä.
Jos hektistä elämää ja asiasta toiseen poukkoilua on jatkunut pitkään, tarkkaavaisuutesi on voinut herpaantua samaan tapaan kuin esimerkiksi ADHD:ta sairastavilla. Tällöin voidaan puhua ADT:stä eli tarkkaavaisuushäiriötä muistuttavasta käytösmallista, kertovat Minna Huotilainen ja Mona Moisala kirjassaan Keskittymiskyvyn selviytymisopas (Tuuma-kustannus).
– ADT:stä kärsivällä ihmisellä keskittymiskyky on heikko. Kun hän yrittää keskittyä, hän alkaa hyvin nopeasti ajatella muita asioita. ”Ai niin, sekin asia on hoitamatta! Taidanpa tarkistaa tässä välissä sähköpostit. Nyt pitääkin muistaa laittaa se viesti naapurille.” Huotilainen ja Moisala kuvailevat.
Heidän mukaansa tarkkaavaisuuden herpaantumisen tunnistaa etenkin itsensä keskeyttämisestä. Jos ADT:stä kärsivä ihminen saa esimerkiksi rauhallisen työskentelytilan eikä häntä keskeytetä, hän keskeyttää itse itsensä. Yhtä asiaa tehdessään hänen mieleensä tulvii aivan muita asioita.
Ei muuta kuin toipumaan
Jos olet alituisesti levoton, ei hätää: kirjoittajat uskovat, että keskittymiskykyä voi ja kannattaa kehittää. Sitä paitsi se palkitsee – kukapa ei haluaisi tuntea itseään virkeäksi ja tehokkaaksi.
Huotilainen ja Moisala antavat muun muassa tällaisia täsmävinkkejä tarkkaavaisuusongelmista toipumiseen:
Hanki päivittäinen hyvä tapa. Jätä vaikka kiire-sana kokonaan pois sanavarastostasi tai ota itsellesi jokin hidas homma. Miltä kuulostaisi vaikka rauhaisa paitojen silittäminen?
Vapauta itsesi asioiden muistamisen pakosta: hanki esimerkiksi muistikirja, johon kirjaat hoidettavat asiat. Silloin ne eivät alvariinsa pyöri mielessäsi.
Pimennysverhot tai kirkasvalolamppu – mitkä keinot tahansa ovat hyväksi, jos ne auttavat sinua nukkumaan riittävästi. Harrasta myös liikuntaa ja syö säännöllisesti. Ne edesauttavat unen saantia. Rauhoita illan viimeiset kaksi tuntia.
Hanki harrastus, jossa opit uutta. Se vaatii keskittymistä, mutta myös opettaa sitä.
Pyri löytämään arjessa mieltä rentouttavia hetkiä. Se voi olla saunomista, joogaa tai vaikka tietoisia mindfullness-harjoituksia.
Opettele kiitollisuutta. Iloinen mieli on toimivampi ja keskittyvä mieli.
Käytä älylaitteita viisaasti: pidä kännykkää äänettömällä aina kuin mahdollista ja kokonaan piiloon esimerkiksi ruokailun ajaksi. Voit myös kokeilla muuttaa näytön mustavalkoiseksi. Silloin laite ei ehkä tunnu yhtä houkuttavalta. Parkkeeraa älylaitteet lentomoodiin tunti ennen nukkumaanmenoa.
