Hyvä olo

Sonja oli 43 tuntia syömättä – terveelliseksi hehkutetun paaston lopulla hän ei jaksanut edes nousta sohvalta

Julkaistu:

Paasto
Paastolla voi olla myös haittavaikutuksia.
– Kävelen portaat aina, mutta silloin piti ottaa hissi pyykkitupaan.

Näin kuvailee oloaan Sonja Sivonen – sen jälkeen kun hän oli paastonnut liki 43 tuntia. Hyvinvointi- ja ravintovalmentajana sekä personal trainerina työskentelevä Sivonen innostui paastosta, koska hän oli lukenut sen terveysvaikutuksista.

– Halusin myös saada suolistoni tyhjentymään sekä nähdä, pystyisinkö pitkään paastoon, Sivonen sanoo.

Ennen pitkää paastoa Sivonen oli pätkäpaastoillut.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että paasto voi olla hyväksi. Sen on luvattu muun muassa pidentävän elinikää sekä alentavan verenpainetta, kolesterolia sekä riskiä sairastua diabeteksen kaltaisiin kroonisiin sairauksiin. Paasto voi olla myös toimiva laihdutusprojektin alkusysäys.

– Pätkäpaastoamalla vaikka 16 tuntia päivässä voi myös parantaa insuliiniherkkyyttä ja laskea verenpainetta, alentaa elimistön hapetusstressiä ja parantaa hormonitasapainoa, Sivonen luettelee.

Aivosumua

43 tunnin paaston alkupuoliskolla Sivosella oli vielä energiaa vaikka muille jakaa.

– Söin perjantaina viimeisen aterian. Lauantaina aamulla join yhden kahvin ja tein kevyen treenin. Kovaa paastossa ei kannata treenata, sillä se on jo elimistölle stressitila, Sivonen sanoo.

Kun 24 tuntia oli kulunut, Sivonen oli edelleen pirteä. Aivojen toiminta alkoi kuitenkin olla toisena paastopäivänä heikompaa, koska lihasten hiilihydraattivarastoista ei tullut energiaa tavalliseen tapaan. Lihaksetkin tuntuivat löysiltä, koska kehon glykogeenivarastot tyhjentyivät.

– Sunnuntaina join toisen kahvin ja kävin kevyellä kävelylenkillä ja pyöräilemässä. Vähitellen väsymys alkoi painaa. Ajattelin syödä, koska elämä on tehty nauttimista varten.

Paastoamisessa voi piillä ikäviä puolia. Yksi niistä on se, että aterioiden välttäminen kiihdyttää stressihormoni kortisolin tuotantoa. Niin kävi myös Sivoselle.

– Minulla oli jo valmiiksi paljon stressiä. Liikun paljon ja olen intohimoinen yrittäjä. Kun lisäsin siihen paaston, aivoni eivät enää toimineet kunnolla.

Tämä ei urheilullista ja energistä Sivosta miellyttänyt.

– Hyvä kun jaksoin käydä kävelylenkillä ja pyörällä kaupassa. Paaston viimeiset tunnit jaksoin vain enää istuskella sohvalla.

Pätkäpaastoilulle taukoa

Ennen 43 tunnin paastoa Sivonen oli liki vuoden ajan noudattanut pätkäpaastoa, jossa ollaan syömättä 16 tunnin ajan. Nyt hän on lopettanut myös pätkäpaastoilun testatakseen, miten se vaikuttaa hänen oloonsa.

– Paastoa tulee silti yön aikana ja aamun tunteina noin 12 tuntia, joten täysin paastoilu ei ole elämästäni lähtenyt. Olen vain maltillistanut sitä terveellisempään suuntaan. Nyt nautin sen tuomasta energiasta.

Pitkästä paastosta jäi kaikesta huolimatta positiivinen mieli, koska Sivonen ylitti itsensä.

– En olisi voinut kuvitella, että pystyn pitkäänkin paastoon.

Sivonen kertoo myös hämmästyneensä, kuinka tehokkaasti suolisto tyhjeni pidemmällä paastolla – tavaraa tuli ulos vielä 40 tunnin jälkeenkin.

Paasto ei sovi kaikille

Vältä paastoa, jos sinulla on:
  • Matala rasvaprosentti
  • Stressiä
  • Väsymystä
  • Diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta tai muita kroonisia sairauksia
  • Jos olet alle 18 tai yli 70-vuotias
  • Jos olet altis syömishäiriölle
  • Olet raskaana tai imetät
  • Olet uupunut tai masentunut
Paaston vaikutukset ovat aina yksilölliset, Sivonen muistuttaa. Yksi voi olla energinen, toinen saa heti päänsärkyä.

– Keskustelisin aina ennen paaston aloittamista lääkärin tai muun asiantuntijan kanssa sekä miettisin, onko paastossa järkeä. Maltti on paastoamisessa valttia, sillä keholle on aina yllätys kun se ei saakaan ruokaa.

Ja kun paasto päättyy, jääkaapille ei kannata suin päin rynnätä ahmimaan vaan totuttaa kehoa ruoan saantiin.

Vältä paastolla nämä 7 sudenkuoppaa

1. Nestehukka

Juo vettä enemmän kuin normaalisti. Noin kahdesta kolmeen litraa päivässä voi olla riittävästi. Tarvitset nestettä muun muassa suolen tyhjentämiseen.

2. Elektrolyyttien vähäisyys

Käytä vaikka merisuolaa, jotta saat tarpeeksi elektrolyyttejä paaston aikana. Noin teelusikallinen merisuolaa päivässä voi olla sopiva määrä. Tarvitset elektrolyyttejä, kuten natriumia, muun muassa nestetasapainon säätelyyn.

3. Stressaaminen

Toteuta paasto vapaa-ajalla tai lomalla. Vältä rajua liikuntaa, koska paasto on itsessään stressi keholle: syömisen välttäminen kiihdyttää stressihormoni kortisolin tuotantoa.

4. Kofeiinibuustit

Paastoa on helppo pidentää kofeiinipitoisia juomia nauttimalla, mutta niiden liiallinen juominen kuivattaa kehoa ja nostaa elimistön stressitasoja. Kuuntele kehoasi ja juo maksimissaan noin kahdesta kolmeen kahvikupillista päivässä.

5. Väärä paaston pituus

Älä paastoa liian kauan vaan kuuntele kehoasi. Unen laatu todennäköisimmin heikkenee pidemmän paaston aikana, jos nälkä vaivaa yöllä. Muista, että elämästä pitää nauttia.

6. Kylmyys

Pidä lämmöt päällä kehossa lämpimillä vaatteilla, kevyesti kävelemällä tai säätämällä kodin lämmitysjärjestelmän nupit kaakkoon.

7. Paaston lopetus

Lopeta paasto hyvin sulavilla aterioilla. Nestemäiset ruuat voivat toimia alkuun, minkä jälkeen voi siirtyä pienempiin aterioihin. Suurta mässäystä kannattaa välttää, koska ruuansulatus ei ole siihen valmis.