Hyvä olo

Helsinkiläinen Kirsti aloitti melonnan – niska- ja hartiasäryt katosivat

Julkaistu:

Liikunta
Tämä on toimistotyöläiselle todella hyvää liikuntaa, innokas harrastaja Kirsti Raninen suosittelee.
Helsinkiläinen Kirsti Raninen höyrähti heti ensimmäisestä kerrastaan melontaan.

– Koskaan aiemmin en ollut elämässäni melonut, mutta se oli menoa kertalaakista, Raninen kertoo meren äärellä Vuosaaressa.

– Tämä on ihan parasta kesäliikuntaa! Raninen hehkuttaa.

Kun erilaisia ulkoiluaktiviteetteja ja melontaelämyksiä tarjoava Natura Viva avasi Vuosaareen uuden toimipisteen keväällä 2016, Raninen kokeili ensimmäistä kertaa elämässään melontaa ja ihastui siihen samantien. Siitä alkaen hän on ostanut kausikortin joka vuosi ja hyödyntää sitä koko kauden ajan vapusta myöhäiseen syksyyn tehokkaasti.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Sellainen 30 kertaa tulee melottua kaudessa, harva se ilta tulee täällä oltua, Raninen sanoo.

Raninen tiesi heti, että melonta on hänen juttunsa. Hän on saanut houkuteltua muutamia ystäviäänkin mukaan lajin pariin. Nyt Helsingin edustalla, Vuosaaren saaristossa tulee vietettyä välillä öitäkin.

– Teemme parin ystäväni kanssa joskus yöretkiäkin Helsingin ihaniin saariin. Eikä kelilläkään ole niinkään väliä, jos ollaan sovittu, että mennään melomaan, niin silloin mennään, Raninen sanoo.

Melontakausi käynnistyy jo vappuna

Kirsti Ranisen melontakausi käynnistyy heti vappuna. Silloin vesillä on vielä rauhallista, veneilijöitä on vähän ja luonto heräämässä eloon.

– Meloimme yhteen kalliosaareen keväällä, niin siellä kymmeniä sorsanpoikaisia kiipeili jalkojen ylitse, kun ne eivät osanneet pelätä ihmistä yhtään, Raninen sanoo.

Ranisen mukaan luonnossa on myös hienoa se, että näkymä merellä on joka päivä erilainen.

Niska- ja hartiasäryt katosivat

Melontaa on turha pelätä, vaikka ei olisi kajakkiin aiemmin istahtanut, sanoo Kirsti Raninen. Kajakki on vakaa ja sillä pysyy hyvin pystyssä.

– Olen ollut kurssilla, jossa eskimokäännöstäkin on opeteltu, mutta enimmäkseen olin sen kahden tunnin kurssin pää alaspäin, Raninen naurahtaa.

Eskimokäännös on tekniikka, jolla meloja kääntää kaatuneen kajakin ja itsensä takaisin ylös, jos kaatuminen sattuisi tapahtumaan.

– Mutta ei kaatumista kannata silti pelätä, kajakista pääsee kyllä helposti ulos, jos kaatuu. Ja vaikka eskimokäännös minulta ei vielä oikein onnistu, niin siinä tuli paljon lisää varmuutta vesillä olemiseen, Raninen vakuuttelee.

Mutta luonnossa liikkumisen lisäksi, melonta on myös erinomaista kuntoliikuntaa. Melonnan aloitettuaan Kirsti Raninen ei ole enää kokenut niska- ja hartiasärkyjä.

– Tämä on toimistotyöläiselle todella hyvää, tässä kädet heiluvat ja liikkuvat, Kirsti Raninen sanoo.

Talvella Raninen harrastaa laskettelua, joka on myös erinomaista kuntoliikuntaa.

Oikea melontatekniikka lähtee keskivartalosta

Keskivartaloa melonta haastaa Ranisen mukaan hyvin, sillä koko ajan kanootissa istuessaan joutuu pitämään yllä tasapainoa.

Perheyritys Natura Vivan toimitusjohtaja Ilkka Lariola vahvistaa Kirsti Ranisen sanat, että melonta on todella monipuolista liikuntaa ja se sopii kaikenikäisille. Siitä on osoituksena muun muassa se, että Natura Vivan muut omistajat, Ilkka Lariolan isä Martti, 73, ja äiti Paula, 70, melovat myös säännöllisesti.

– On meillä myös heitä iäkkäämpiä melojia asiakkainakin, Lariola sanoo.

Myös Ilkka Lariolan reilun yhden vuoden ikäinen tytär on jo tottunut vesillä liikkuja, tosin hän tekee sitä vielä isänsä sylistä. Sanasto alkaa olla hallussa kuitenkin vähitellen.

– Kun joudun myös tekemään jonkun verran päätetyötä, niin säännöllinen melonta avaa kyllä hyvin hartioita.

Oikea tekniikka on Lariolan mukaan myös siksi tärkeää, että välttyy rasitusvammoilta.

Kyytiä myös vatsalle

– Oikea melontatekniikka lähtee keskivartalosta, helposti alussa lähtee vetämään pelkästään käsillä.

– Selkä, vatsa, kyljet, hartiat ja kädet vahvistuvat. Kun oikein kun lähdetään vetämään, niin melonnassa liikkeen tuottamisessa käytetään myös jalkoja, ei tietysti niin paljoa kuin jossain juoksussa, mutta kuitenkin, Lariola sanoo.

Lariolan mukaan melontaa voi harrastaa monella tapaa. Kerätä kaudessa paljon kilometrejä tai vaihtoehtoisesti liikkua vesillä kerran pari viikossa muutama tunti kerrallaan. Hän on itse harrastanut aiemmin hieman rajumpaa koskimelontaa.

– Jotkut melovat pari tuhatta kilometriä kaudessa. Toistoja tulee paljon myös pienemmällä lenkillä, vaikka eväsretkellä Helsingin edustan saariin. Halutessaan melonnalla saa myös nostatettua sykettä, mutta se vaatii hyvää tekniikkaa, Lariola sanoo.


Yllä olevalla videolla näytetään jumppaliikkeitä, jotka auttavat hartiakipuihin.


Kuntoliikuntaa ja rauhoittumista mielelle

Haasteita melonnassa tulee Lariolan mukaan esimerkiksi silloin kun tulee kovempaa. Natura Vivan edessä levittäytyvä Kallahdenselkä on kuitenkin melko suojainen edessä olevien saarten ansiosta.

– Mutta jos järki ja taidot ovat kohdallaan, niin melonta on kyllä varsin turvallista. Toki ei kukaan jaksa loputtomiin meloa kovassa vastatuulessa ja aallokossa.

Lariola toteaa, että vesi on suurimman osan vuodesta kylmää Suomessa, turvallisuutta lisää huomattavasti se, että pystyy pelastautumaan takaisin kajakkiin, joko yksin tai kaverin avustuksella. Kajakkiin pelastautumista opetellaan melonnan alkeiskurssilla.

Kuntoliikunnan lisäksi melonta tarjoaa rauhoittumista mielelle. Meloessa istutaan todella lähellä vettä ja vesi on tunnetusti rauhoittava elementti.

– Melonta on henkisesti todella rauhoittavaa, luonto tulee siinä todella lähelle ja se rauhoittaa mieltä, kun vesi liplattaa hyvin lähellä.

Kuluva kesä on ollut melontabisneksen kannalta erinomainen, parin tunnin päivävuokria on Lariolan mukaan myyty runsaasti päivittäin.

– Monet ulkomaalaiset ovat ihmeissään, että 25 minuutin päässä Helsingin keskustasta löytyy tällaista melontaluontoa.

Natura Viva järjestää luonto- ja melontaelämyksiä myös Nuuksion kansallispuistossa.

Melonta kasvattaa suosiotaan jatkuvasti kuntoliikuntamuotona. Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan melontaa harrasti Suomessa vuonna 1994 vajaa 10 000 ihmistä, kun vuonna 2010 luku oli noin 26 000 henkilöä. Suosion on arveltu tästä vielä kasvaneen runsaasti.

Ilkka Lariolan mukaan kausikortin hankkivien tasainen kasvu kertoo myös siitä, että melonnan suosio on hyvässä kasvussa.

Peruskajakkiyksikön vuokrahintoja eri puolella Suomea

  • Natura Viva, Helsinki 23 € (2h)
  • Kikkapakka, Helsinki 23 € (2h)
  • Helsingin melontakeskus 20 € (2h)
  • SE Action, Espoo/Siuntio 32 € (3h)
  • Erärenki, Tammela 30 € (päivä)
  • Hanhiniitty, Puumala 40 € (päivä)
  • Eräheppu, Rauma 45 € (vrk)
  • Aurajokisäätiö, Turku 20 € (2h)
  • Tres Hombres, Tampere 20 € (2h)
  • Melamajavat ry, Pori 10 € (2h)

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt