Äiti painostaa tulemaan ulkomailta jouluksi kotiin, mutta sanookin junassa jo matkaavalle tyttärelleen, että ei haluakaan nähdä. Jopa äänen kuulemisesta tulee huono olo. Tai äiti ostaa kalliita lahjoja yhdelle lapselle ja naureskelee muille.
Muun muassa tällaista käytöstä on kokenut nelikymppinen Sanna. Hän uskoo, että hänen äitinsä on narsisti tai että äidin käytöksessä on ainakin ”vahva narsistinen pohjavire”. Äiti on ollut hoidossa muun muassa mielenterveysongelmien vuoksi.
– Kun minulla oli ylioppilaskirjoitukset, äiti haastoi koko ajan riitaa. En saanut hetkeäkään rauhaa. Se tuntui pahalta. Hän sai tuntemaan, että vika oli minussa, Sanna kertoo.
Vasta aikuisuuden tuoman etäisyyden kautta Sanna alkoi ymmärtää, että hänen äitinsä käytöksessä on jotain pielessä. Äiti haluaa draamaa, jatkuvaa huomiota ja yrittää naamioida hallintapyrkimyksensä huolestuneisuudella.
– On vaikea laittaa välejä poikki, koska silloin hän alkaa raivota tai saattaa etsiä yhteisiä tuttuja, joille hän valehtelee ja joiden kautta hän yrittää päästä minuun käsiksi.
Vaikea tunnistaa
– Narsistinen persoonallisuushäiriö voi olla vaikea tunnistaa, koska ihmisen toimintakyky on esimerkiksi moneen muuhun psykiatriseen sairauteen verrattuna niin korkea, kertoo psykiatrian professori Hasse Karlsson.
Yksi esimerkki on se, että narsisteja on korkeassa asemassa olevien johtajien keskuudessa muuta väestöä keskimäärin enemmän.
Narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä pitää itseään muiden yläpuolella eikä omaa empatiaa. Hänellä voi olla suuruudenkuvitelmia ja hän haluaa olla kaiken keskipisteenä.
– Narsistinen ihminen tarvitsee huomiota ja arvostusta muilta, myös omilta lapsiltaan. Omat tarpeet menevät muiden ihmisten tarpeiden ohi, Karlsson sanoo.
Narsismi näkyy kuitenkin selvimmin suhteessa muihin aikuisiin. Niitä leimaavat muun muassa narsistin jatkuva kateus, kilpailunhalu ja tarve olla vallassa.
Miten menetellä narsistin kanssa?
Mitä neuvoja Karlsson antaisi niille, jotka eivät tiedä, miten narsistilta vaikuttavan henkilön, vaikka oman vanhemman, kanssa pitää menetellä?
– Välejä ei kannata katkaista eikä haastaa riitaa, koska ne yleensä johtavat vain isompiin vaikeuksiin. Kannattaa pitää viileää välimatkaa ja puolustaa riittävästi omia rajojaan.
Narsistiset piirteet eivät hevin muutu, koska narsistiset ihmiset eivät tavallisesti koe olevansa avun tarpeessa.
Terapia on auttanut Sannaa hyväksymään tilanteen. Hän haluaisi, että muut ihmiset eivät tuomitsisi niitä, jotka eivät ole väleissä vanhempiensa kanssa.
– Vanhemmat osaavat joskus kerätä sympatiaa varsin taitavasti. Hyvän äidin myyttiin ei voi uskoa loputtomasti, Sanna sanoo.
Haastateltavan nimi on muutettu.
