Mitä ovat sukujuuria selvittävät DNA-testit? ”Menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus ovat tavallaan yhtä”

Julkaistu:

Dna-testi
DNA-tutkimus kiinnostaa yhä useampaa tavallista ihmistä.
Testipaketti saapuu kotiin. Pumpulipuikolla raaputetaan suusta poskisolunäyte, tosin jotkut firmat pyytävät sylkinäytteen puteliin.

Sitten näyte kiikutetaan vain takaisin postiin, ja se kulkeutuu amerikkalaiseen laboratorioon.

Muutaman viikon kuluttua testitulokset ilmestyvät testaajan henkilökohtaisille sivuille, ja erilaisista testeistä voi saada tietoa esimerkiksi omasta alkuperästään tai sairausriskeistä, joita DNA:ssaan kantaa.

On kyse tavallisille ihmisille tarkoitetuista DNA-testeistä, joita markkinoilla tarjoavat yhä useammat yritykset. Mielenkiinto omaa perimäänsä kohtaan tuntuu vuosi vuodelta kasvavan – myös suomalaisten keskuudessa.

Kattavat arkistot

–Meillä on aina ollut maailman parasta sukututkimusta, kun kirkonkirjat ja muut arkistot ovat niin kattavia, digitoituja ja kaikille avoimia. Ihmiset tietävät paljon suvuistaan ja osaavat analysoida tietoa, fysiikan tohtori ja geneettisen sukututkimuksen ekspertti Marja Pirttivaara toteaa.

Hän tekee vapaaehtoistyötä muun muassa Suomi DNA -projektissa ja on myös kirjoittanut Juuresi näkyvät -kirjan geneettisestä sukututkimuksesta.

Muun muassa tosi-tv-julkkis Amanda Harkimo ja valokuvaaja Meeri Koutaniemi ovat kiinnostuneet DNA:staan ja jakaneet tuloksia sosiaalisissa medioissaan.

Lue lisää:

Alle sadasta eurosta useisiin satoihin

Testeistä voi paljastua varsin monenlaista. Ne kertovat lähisuvusta, laajemmin ihmiskunnan muuttoliikkeestä ja kansojen vaiheista – tai sitten ihmisen itsensä hyvinvoinnista.

Yksi testi ei kuitenkaan kerro kaikkea sukujuurista mahdollisiin sairausgeeneihin, vaan ne ovat erillisiä testejä.

Edullisimpia DNA-testejä ovat sukulaisuutta käsittelevät, alle sadan euron testit, kun taas sairausgeenejä paljastavat testit voivat maksaa useita satoja euroja.

– Kun tilaa testipaketin, saa samalla vertailua muihin testin tehneisiin. Siksi kannattaa miettiä tarkkaan, minkä testin markkinoilta valitsee, jotta on mahdollista löytää mätsejä eli vaikka kadonneita sukulaisia, Pirttivaara pohtii.

Isä- ja äitilinjat

Tämänkaltainen sukututkimus sai alkunsa vuonna 1999 Houstonissa. Testityyppejä on nykyisin kolmea erilaista.

Etäserkkutesti tutkii kromosomipareja, jotka paljastavat yhteisiä esivanhempia sekä isän että äidin puolelta. Isälinjaa ja äitilinjaa kartoittavat testit taaset ovat riippuvaisia sukupuolesta.

– Y-kromosomiin pureutuva isälinjatesti paljastaa kaikille miehille esi-isät maailman tappiin asti. Äitilinjatesti taasen perustuu solun mitokondrioiden DNA:han, jonka jokainen lapsi perii äidiltään. Äitilinjat voidaan testata kaikilta, Pirttivaara kertoo.

Toisin sanoen mies voi saada perimästään kattavamman kartan kuin nainen. Myös naisten DNA:n tutkimus on kuitenkin tuonut esiin merkittävää tietoa.

– Leväluhdan suohaudasta on saatu kolmen naisen DNA:t, minkä jälkeen on löydetty ihmisiä, jotka ovat näille suohaudan naisille sukua, Pirttivaara mainitsee.

Leväluhdan historiasta voit lukea lisää hiljattain julkaisemastamme jutusta.

Linjojen tutkimus on osoittanut esimerkiksi sen, että suomalaiset miehet ovat enemmistönä idästä, aina Himalajan ja Pekingin tienoilta kulkeneiden jälkeläisiä.

Suomalaisnaisten perimä taasen johtaa länteen.

– Se on vähän outo dilemma. Lännen naiset ja idän miehet ovat kohdanneet täällä, eivätkä he ole tuoneet puolisoja lähtömaasta mukanaan, Pirttivaara sanailee.

Ei syytä tappajageenihysteriaan

DNA-testit voivat myös kertoa terveydestä, siis esimerkiksi siitä, millaiset riskit testaajalla on sairastua rintasyöpään.

Pirttivaara kuitenkin korostaa, että syytä hätään ei ole, vaikka tuloksista ilmenisi todennäköisyyksiä sairauksiin.

– On hyvä, että tunnistaa riskinsä, jotta osaa tarkkailla terveydentilaansa, käydä vaikka seulonnoissa. Tämä ei silti tarkoita, että automaattisesti sairastuu.

Viitasaaren tappajageenien ympärille syntyneeseen hysteriaan Pirttivaara suhtautuukin varauksella.

– Toisaalta testeistä saa muutakin tietoa. Ne voivat auttaa paljastamaan, mikä hoitomuoto tai lääke sinulle sopii. Jotkut kolesterolilääkkeet aiheuttavat käyttäjilleen lihaskipuja, ja DNA:n tutkimuksella saa selville tämän epäsopivuuden, Pirttivaara lisää.

Myös Ilta-Sanomien toimittaja kokeili DNA-testiä pari vuotta sitten. Jutussa Kannattaako itsetehty geenitesti, pohditaan myös sitä, että sairauksiin liittyvät testit saattavat tuoda mukanaan turhia pelkoja ja ahdistusta. Ennen testin teettämistä on hyvä miettiä, mitä tulokselta haluaa.

– Osa periytyvistä sairauksista on tärkeää diagnosoida varhain, mutta onko tieto riskistä huolen väärti? Riski ei ole koskaan absoluuttinen. Vaarana on, että ihmiset tulkitsevat itselleen hirveän suuren riskin johonkin sairauteen, vaikka todellisuuden asia ei olisi niin, akatemiaprofessori Lauri Aaltonen Helsingin yliopistosta totesi artikkelissa.

Voiko testeihin luottaa?

Joitakuita oman DNA:nsa lähettäminen kauas tuntemattomaan saattaa huolettaa. Pirttivaaran mukaan siihen ei ole kuitenkaan aihetta.

– Kaikkia firmoja sitovat tietyt salassapitovelvollisuudet, eivätkä ne voi noin vain luovuttaa tietoa kenelle tahansa kysyjälle.

DNA-testit ovat kuitenkin bisnestä. Myös Ylen Kuningaskuluttajan artikkelissa todettiin jo vuonna 2016, että huijareitakin on liikkeellä. Testin tekemistä suunnittelevan kannattaa varmistaa, että testiä tarjoava yritys on tunnettu.

Lisäksi Kuningaskuluttajan artikkelissa todetaan, että maallikolle tulosten tulkitseminen saattaa olla haasteellista.

”Sukututkimusmatkoja”

Kokonaisuudessaan Marja Pirttivaara kuvailee DNA:ta valtavaksi tietovarannoksi – mutta myös monelle rakkaaksi harrastukseksi ja seikkailuksi.

– Suomalaiset ovat tässä aikamoisia nörttejä, ja DNA-harrastajia on tuhansia. Tilastoja osataan tulkita, ja ne kiinnostavat. DNA-testailu on lisäksi äärimmäisen yhteisöllistä: sen parissa saa uusia ystäviä ja voi tehdä sukututkimusmatkoja, Pirttivaara luettelee.

– Menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus ovat tavallaan yhtä. DNA:n avulla pääsee pohdiskelemaan syntyjä syviä vuosisatojen takaa tai tuoreimpia ilmiöitä tieteen eturintamassa. On ihmeellistä, millaista historiankirjaa jokainen meistä itsessään kantaa.

Oletko tehnyt DNA-testin? Onko siitä paljastunut jotain iloista, ikävää, yllätyksellistä? Kommentoi alle tai lähetä tarinasi osoitteeseen oona.laine@iltasanomat.fi.



Juttua muokattu 28.6.2018 klo 15:34: Korjattu, että naiset ovat kulkeneet Suomeen lännestä ja miehet idästä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt