Tiedätkö, mistä painajaisunet tulevat? ”Kokemus voi olla peräisin niin kaukaa lapsuudesta, ettei sitä pysty itse jäsentämään”

Julkaistu:

Painajaisunet
Mikä saa meidät heräämään keskellä yötä hikisenä ja paniikissa?
Putoat kuiluun, olet takaa-ajettuna tai mokaat itsesi peruuttamattomasti – painajaiseen herääminen säikäyttää joka kerta yhtä paljon.

– Painajaisia nähdessä pelkomuistikeskus aktivoituu unen aikana. Havahdumme, koska taistele tai pakene -hermosto on aktivoitunut, kertoo unihoitaja ja toiminnanjohtaja Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikalta.

Herätessä vallalla on sama, kauhistuttava tunnetila kuin unessa, ja samaan aikaan verenpaine, hengitystiheys ja syke ovat nousseet.

– Painajainen on negatiivinen ja hyvin voimakas fyysinen sekä emotionaalinen kokemus.

Painajainen voi tulla hyvin pitkän ajan takaa

Painajaisten näkeminen on hyvin tavallinen ilmiö.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan painajaisunia näki viimeksi kuluneen kuukauden aikana yli 30-vuotiaista aikuisista peräti 49 prosenttia naisista ja 45 prosenttia miehistä.

– Painajaiset eivät ole mikään sairaalloinen tila, Huutoniemi sanoo.

– Kaikki näkevät painajaisia, ja lapsuudessa niitä nähdään aika useinkin. Yleensä ne liittyvät elämän muutosvaiheisiin, kuten työpaikan vaihtamiseen, muuttoon vieraalle paikkakunnalle tai avioeroon.

Jos selvää elämänmuutosta ei ole nähtävistä, painajainen voi kummuta myös pidemmän ajan takaa.

– Traumaattinen kokemus voi olla peräisin niin kaukaa lapsuudesta, ettei sitä pysty itse jäsentämään.

Myös sotaveteraanien kokemukset voivat nousta pintaan myöhemmällä iällä.

– Jotkut tilanteet ovat niin järkyttäviä, ettei ihminen sillä hetkellä pysty niitä käsittelemään. Sitten kun elämässä tulee tasaisempi vaihe, ne alkavat välähdellä mieleen.

– Se voi tarkoittaa sitäkin, että nyt olisi otollinen hetki, jolloin voisi alkaa käsitellä asioita.

”Ihminen menettää joko kasvonsa tai henkensä”

Unien sisältö on kulttuurisidonnaista, mutta symboliikka on aina sama.

– Ihminen menettää joko kasvonsa tai henkensä tai on ainakin uhkana, että näin käy. Sikäli painajaiset ovat hyvin samansisältöisiä.

Toisinaan voi käydä niin, että painajaiset jäävät päälle pidemmäksi aikaa. Huutoniemi kertoo, että uniklinikalle on joskus tullut potilaita, joilla painajaiset ovat jokaöinen riesa.

– Jatkuvat painajaiset saattavat aiheuttaa päiväaikaista väsymystä, mielialan laskua ja alitajuista jännittämistä. Vaikka kuinka ajattelisi, että nyt pitää nukkua, alitajunnassa kytee pelko, näkeekö taas niitä hirveitä kuvia.

– Tällainen vaikuttaa nopeasti toimintakykyyn ja terveyteenkin.

Mihin tarvitsemme painajaisunia?

Lopullista selvyyttä siihen, miksi ylipäätään näemme painajaisia, emme saa ehkä koskaan.

– Hirveän houkutteleva hypoteesi on, että me jollain tavalla tarvitsemme painajaisia – esimerkiksi vaaratilanteiden simuloimiseen etukäteen.

Tämä biologinen selitysmalli lähtee siitä, että kaikella on lajin säilymistä palveleva tarkoitus.

– Enää ei tarvitse tappaa mammuttia, mutta ehkä nykyään tarvitsemme samanlaista uhkaharjoittelua sosiaalisten tilanteiden varalle.

Näin voit välttää painajaiset:

  1. Vältä raskaita ja huonosti sulavia aterioita myöhään illalla tai yöllä.
  2. Älä nauti illalla runsaasti alkoholia.
  3. Lopeta jännittävien ja väkivaltaisten ohjelmien katsominen.
  4. Jos menneisyydessäsi on traumaattisia tekijöitä tai tapahtumia, niiden tietoinen käsittely auttaa.
  5. Mikäli arkielämä häiriintyy pahasti painajaisunien vuoksi, hoitona voidaan käyttää myös psykoterapiaa.
  6. Huomaa, että lääkkeet voivat aiheuttaa painajaisia. Esimerkiksi masennuslääkkeiden käytön lopettamiseen saattaa liittyä jakso, jolloin nähdään paljon painajaisia.
  7. Painajaisunien näkemistä voidaan myös estää lääkkeillä. Niitä käytetään kuitenkin lähinnä vain silloin, kun hoidetaan ihmistä, joka kärsii muutenkin vaikeasta ahdistuksesta.
Lähde: Markku Partinen ja Anne Huutoniemi: Uniterveyskirja – Nuku hyvin, voi hyvin (Docendo, 2018).

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt