Liki 30 vuotta masennusta sairastaneen Miia Moision tie toipumiseen alkoi yhdestä kysymyksestä

Kun tiedostaa tarvitsevansa kärsimystä, siitä voi vapautua.

Masennuksesta toipumiseen tarvitaan tahtoa. Kuvituskuva.

30.5.2018 15:47

– Ajattelen masennukseen sairastumisen olevan kuin kävelisi kellariin vieviä rappusia. Askel kerrallaan kuljetaan pitkiä rappusia alaspäin niin, että valo vähenee pikkuhiljaa koko ajan. Elämänilo sammuu ja elämä saa tummat sävyt. Masennus syntyy harvoin hetkessä, se kehittyy pitkän ajan kuluessa. Kellarin pohjalle, kylmälle lattialle, asettautuu turvapeiton alle makaamaan hyvin väsynyt ihminen, joka on ihan hukassa itseltään.

Näin kirjoittaa teologian maisteri, pappi ja terapeutti Miia Moisio tuoreessa teoksessaan Toivon kirja masennuksesta (Otava). Moisio sairasti masennusta lähes 30 vuotta.

– Kaikkia saamiani masennuskuvauksia yhdisti mustuus tai harmaus, toivottomuus, upottavuuden tunne ja valtava väsymys, jolle ei pysty tekemään mitään, Moisio kirjoittaa.

Moni masentunut kuulee ankaraa sisäistä puhetta. Äänen, joka vaatii ja moittii. Myönteisten asioiden sijaan mielessä pyörii vain se yksi negatiivinen asia. Tämä aiheuttaa kärsimystä, joka voi olla masentuneelle kuin polttoaine.

Moisio kuvailee ruokkineensa omaa kärsimystään monella tavalla: ajattelemalla ja analysoimalla kaikkea liikaa, pitämällä kiinni menneestä, näkemällä asiat vaikeuksien ja ongelmien kautta, puhumalla itselleen ankarasti ja vaatimalla itseltään aivan liikaa.

Käänteentekevä kysymys

Haluatko pitää kiinni kärsimyksestä vai vapautua siitä? Tämä kysymys on Moision mukaan kipeä, mutta oleellisen tärkeä. Masennuksesta ei hänen mukaansa voi toipua, jos ei halua luopua kärsimyksestä.

– Jos vastasit äskeiseen kysymykseen, että haluat vielä kärsiä, et ole vielä valmis luopumaan masennuksesta, hän kirjoittaa.

 Eräänä päivänä nousin sängystä ja sanoin ääneen kylpyhuoneen peilikuvalle, että nyt tämä helvetti saa riittää. En ollut enää itsetuhoinen, vaan olin loputtoman kyllästynyt ja väsynyt masennus-nimiseen ystävääni, joka oli ollut kuin liima minussa lähes kolmenkymmenen vuoden ajan. (Ote kirjasta)

Jos haluaa pyöriä omassa pahassa olossa, on Moision mukaan mahdotonta astua toipumisen tielle.

– Yleensä se että elää kärsimyksessä ja haluaa jäädä siihen, on täysin tiedostamaton valinta. Itse heräsin, kun tajusin olevani kärsimyksessä kiinni.

Rakasta ja hyväksy

Ensimmäinen ja ehkä vaikein askel toipumiseen on Moision mukaan toipumisluvan antaminen itselle. Toipumiseen on sitouduttava, sitä on haluttava. On myös opittava rakastamaan itseään ja hyväksymään omat tunteet.

– Tunteet eivät ole positiivisia tai negatiivisia vaan ne ovat vain tunteita, jotka kantavat mukanaan jotain itselle tärkeää sanomaa – ne ovat tie itsetuntemukseen ja oman itsen rakastamiseen. Kun hyväksyn omat tunteeni, käy niin, että alan hyväksyä itseni.

Masennuksesta toipumisessa kannattaa Moision mukaan kokeille rohkeasti kaikki apukeinoja.

– Kaikkia minulle kirjoitettuja masennuksesta toipumisen tarinoita yhdisti se, että ihmiset ovat kokeilleet useita eri hoitomuotoja ja ylipäänsä ottaneet apua vastaan.

Toivon kirja masennuksesta valaa masentuneisiin rohkeutta lähteä paranemisen tielle. Moisio hyödyntää teoksessa sekä omia kokemuksiaan että terapeuttina työskentelyään.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?