Muistatko koulusta piinaavan Cooperin testin? Terho juoksee niitä vapaaehtoisesti – näin paljon sinun pitäisi saada - Hyvä olo - Ilta-Sanomat

Muistatko koulusta piinaavan Cooperin testin? Terho juoksee niitä vapaaehtoisesti – näin paljon sinun pitäisi saada

50 vuotta sitten kehitetty Cooper-testi on monille piinallinen muisto koulusta ja armeijasta, vaikka aikaa siihen menee vain 12 minuuttia.

Se on niin hirveä, että se on jo hyvä, Cooperin testiä suitsutetaan.­

10.5.2018 11:58

Kun koulussa piti suorittaa Cooperin testi liikuntatunnilla, se ahdisti jo monta päivää aikaisemmin. Cooper-testissä pitää juosta 12 minuutissa mahdollisimman pitkä matka, mutta happi tuntui loppuvan jo paljon aikaisemmin.

Jotkut ovat kuitenkin innostuneet aikuisenakin tekemään Cooper-testiä, jonka suorittamiseen tarvitaan vain tasaista maata. ”Se on niin hirveä, että se on jo hyvä”, testiä suitsutetaan.

Oikein suoritettuna Cooper-testillä voidaan tehdä melko luotettava arvio vauhdista, jolla saavutetaan maksimaalinen hapenkulutus, mikä on tärkein mittari kestävyyskuntoa arvioitaessa.

Cooper-testin kehitti 1968 yhdysvaltalainen tohtori Kenneth H. Cooper (s.1931) armeijalle. Cooper oli silloin vielä ilmavoimien everstinä. Sama mies on kehittänyt 10 000 askelta päivässä -villityksen.

Cooper huomasi, että 12 minuutin juoksu on tehokas tapa testata ison ihmisjoukon kunto. Se ei myöskään maksa mitään.

50 vuotta sitten Cooper julkaisi myös kirjan Aerobics kohentaaksen ihmisten verenkiertoelimistön kuntoa. Joitakin vuosia myöhemmin hän teki The New Aerobics -kirjan.

Cooper jätti armeijauransa muuttaessaan vaimonsa kanssa Dallasiin, jossa hän perusti hyvinvointikeskuksen sekä The Cooper Instituten.

”Cooper-kieltoa ei ole olemassa”

Suomeen Cooper-testi rantautui parissa vuodessa niin tehokkaasti, että siitä tuli vakio-ohjelma koulujen liikuntatunneille. Vasta 2016 alkoi Move!-mittaus, joka on osittain syrjäyttänyt Cooper-testin.

”Emme mene opettajien pedagogisen toimintavallan alueelle. Cooper-kieltoa ei ole olemassa”, opetusneuvos Matti Pietilä totesi Ilta-Sanomissa 2016 – ehkä monen oppilaan kauhuksi.

Suomen puolustusvoimissakin Cooper-testiä pidetään toimivana, kun testataan kestävyyskuntoa. Lähes kaikki armeijan käyneet tuntuvat muistavan Cooper-testin tuloksensa, ainakin jos se oli hyvä.

Huolta on kannettu varusmiesten Cooper-tulosten alamäestä. 1970-luvulla varusmiesten keskiarvo Cooper-testissä oli 2 760 metriä. 2015 varusmiehet juoksivat testissä keskimäärin vain 2 423 metriä.

Hiihtäjä Harri Kirvesniemi juoksi armeijan Cooper-testissä 4 010 metriä, mutta hän olikin urheilija.

Cooper-testien mukaan 2015 huonokuntoisia varusmiehiä oli 25 prosenttia. He juoksivat alle 2 200 metriä. 1970-luvulla rapakuntoisia oli armeijassa vain viisi prosenttia.

On arveltu, että varusmiesten Cooper-testien tulokset laskevat edelleen. Miten sitten kävisi todellisessa maanpuolustustilanteessa? Kenties tekniikan kehitys korvaisi fyysisen kestävyyden laskua, mihin tekniikan kehitys ei ole myöskään syytön.

UKK-kävelytesti on turvallisempi vaihtoehto

Mutta tehdään hyviäkin Cooper-tuloksia. Kun Alexander Stubb oli 2008 ulkoministerinä, hän teki Brysselissä Cooper-testin. Tulokseksi tuli 3 230 metriä, mikä oli Stubbin henkilökohtainen ennätys.

Arvostelua Cooper-testi on saanut siitä, että siinä mitataan lähinnä vain maksimikestävyyttä. Se ei myöskään sovi huonokuntoiselle. Kenen tahansa ei kannata juosta täysillä edes lapsille kehitettyä kuuden minuutin puoli-cooperia. Turvallisempi vaihtoehto on UKK-kävelytesti.

Cooperin testistä selviää parhaiten tasaisella vauhdilla ”kaikkensa antaen”, mutta juuri se kaikkensa antaminen on aika tuskallista.

Aikuisten naisten alarajana Cooper-testissä on pidetty 1 800 metriä. Miehille alaraja on 2 200 metriä. Urheilua aktiivisesti harrastavat voivat saada yli 3 000 metrin tuloksia, hyvät juoksijat ylittävät 3 700 metriä.

Vuosien varrella huippu-urheilijat ovat paljastaneet Cooper-testiensä tuloksia, mitkä vaihtelevat melkoisesti. Uimari Hanna-Mari Seppälä juoksi 2 730 metriä kesällä 2000 Helsingin Sanomien Nyt-liitteen juttusarjassa.

Hiihtäjä Krista Pärmäkoski on kertonut tuloksekseen 3 440 metriä. Kimi Räikkönen on juossut Cooper-testissä 3 500 metrin matkan. Valtteri Bottas on kirmaissut jopa 3 550 metriä.

Maajoukkuetason juoksijat etenevät jopa yli 4 200 metriä Cooper-testissä. Lasse Viren juoksi Montrealin 5 000 metrin kultajuoksussaan hiukan yli 4 500 metriä 12 minuutissa ennen loppukiriä.

Monille Cooperin testi on vain piinallinen koulumuisto, mutta mitään merkkejä ei ole myöskään siitä, että testaaminen loppuisi.

Terho Norjan paras Cooper-testitulos on nyt 3300 metriä.­

”Kun juoksun jälkeen hetken hengittelee, tulee todella hyvä olo”

Ohjelmistoalan yrittäjä Terho Norja, 54, testaa kuntoaan Cooper-testeillä lähinnä syksyisin, jolloin juoksukunto on kesän jäljiltä paras mahdollinen.

– Kun aloin kuntoilla joskus 2010–2011, keksin, että Cooper-testin 3 000 metrin tavoitteen voisi vielä saavuttaa, Norja kertoo.

Norjalle oli jäänyt ”mitalinälkä” armeijasta, jossa 3 000 metrin Cooper-tuloksesta sai jonkinlaisen kultaisen kuntomerkin. Norja muistelee, että lomaakin olisi irronnut tavoitetuloksesta.

– Cooper-testi tehtiin Oulussa loka-marraskuussa, jolloin rata oli liukas lumen takia. Tulokseni jäi sitten 50 metriä vajaaksi, Norja muistelee harmittavaa takaiskua.

Norjan ensimmäiset Cooper-muistot ovat kouluajalta Alavudelta. Hän ei ollut hyvä Cooper-testissä, joka ”aiheutti jengissä yleistä ahdistusta”. Cooper-inho oli niin yleinen koululaisilla, että olisi ollut jopa rohkeata ilmoittaa pitävänsä Cooper-testistä.

– Se onkin rasittavaa, kun tulee sellainen olo, että nyt happi loppuu. Mutta kun juoksun jälkeen hetken hengittelee, tulee todella hyvä olo, Norja tietää nyt Cooper-testin valoisaksi puoleksi.

”Onhan tämä aika perverssi harrastus”

Ensimmäisen Cooper-testin armeijan jälkeen Norja teki, kun työpaikalla alettiin järjestää keväisin tapahtuma, jossa juostiin Cooper-testi.

– Siitä ollaan luovuttu, osa koki sen liian ahdistavaksi.

Norja on viime vuosien aikana jopa ylittänyt Cooper-testeissään alkuperäisen tavoitteensa. 48-vuotiaana hän sai tulokseksi hiukan vajaa 3 300 metriä, mikä on loistava tulos sen ikäiseltä tavalliselta kuntoilijalta.

– Viime kesänä tuli sama tulos, Norja kertoo.

Syksyllä hän haastoi joitakin kertoja itsensä ylittämään henkilökohtaisen tuloksensa. Se ei onnistunut.

– Onhan tämä aika perverssi harrastus. Puolivälissä tuntuu aina siltä, että alkaa henki loppua. 12 minuuttia on kuitenkin lyhyt aika, maraton kestäisi pidempään, Norja naureskelee.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?