Syötkö vitamiineja varmuuden vuoksi? Elimistö ei käsittele pillereitä ja jauheita yhtä tehokkaasti kuin oikeaa ruokaa - Hyvä olo - Ilta-Sanomat

Syötkö vitamiineja varmuuden vuoksi? Elimistö ei käsittele pillereitä ja jauheita yhtä tehokkaasti kuin oikeaa ruokaa

Tutkimus toisensa perään antaa viitteitä siitä, että ravintolisien terveysvaikutukset jäävät isossa kuvassa torsoksi.

Julkaistu: 29.4.2018 16:00

Monivitamiinivalmisteiden käyttö varmuuden vuoksi ei ole tarpeen, sanoo asiantuntija.

Tänä päivänä ei ole vaikeuksia löytää markkinoilta erilaisia vitamiini- ja hivenainevalmisteita. Lapsillekin löytyy heille räätälöidyt monivitamiinipurkit. Monivitamiinilisistä on tullut niin peruskauraa, että monet popsivat niitä jo varmuuden vuoksi.

Tutkimus toisensa perään antaa viitteitä siitä, että ravintolisien terveysvaikutukset jäävät isossa kuvassa torsoksi. Keskimäärin tarkasteltuna niistä ei näytä olevan mitään hyötyä, ainakaan vakavien sairauksien näkökulmasta.

”Ei ole näyttöä siitä, että normaalia ruokavaliota käyttävät terveet henkilöt hyötyisivät vitamiini-, hivenainevalmisteista tai muista lisäravinteista”, kirjoittaa lääketieteen tohtori Juhani Knuuti Turun Sanomien blogissaan.

Vitamiinien lisäkäyttö saattaa jopa kasvattaa murtumariskiä

Joulukuussa American Journal of the American Medical Association -lehdessä julkaistiin 33 eri tutkimuksen pohjalta tehty meta-analyysi, joissa tarkastelussa oli D-vitamiinin ja kalsiumin vaikutuksia luunmurtumien ehkäisyssä. Tutkimuksissa oli yhteensä yli 50 000 koehenkilöä, jotka olivat iältään yli 50-vuotiaita.

Tulosten mukaan ravintolisänä nautittu D-vitamiini ja kalsium eivät pienentäneet luunmurtumien riskiä. Sen sijaan niillä, joilla oli jo entuudestaan korkea D-vitamiinitaso veressä, lonkkamurtumien riski jopa kasvoi D-vitamiinin lisäkäytön myötä.

Annals of Internal Medicine -lehdessä vuonna 2013 julkaistussa tutkimuksessa tutkijat kävivät läpi kolme tutkimusta monivitamiineista sekä 24 tutkimusta yksittäisistä tai kahden vitamiinin yhdistelmistä. Yhteensä tutkimusjoukko käsitti 400 000 ihmistä. Tulosten mukaan vitamiinilisät eivät pienentäneet riskiä kuolemalle, sydänkohtaukselle ja syövälle verrattuna niihin, jotka eivät käyttäneet vitamiinilisiä.

”Käyttö varmuuden vuoksi ei ole tarpeen”

Vitamiineja käytetään vakuutuksena ajatuksella, että ne pelastavat meidät, jos olemme syöneet väärin. Näin kiteyttää teoksen Vitamania (2015) kirjoittanut tiedetoimittaja Cathrine Price Science Alert -julkaisussa. Pricen mukaan ihmiset yrittävät ikään kuin pelastaa vitamiinilisillä itsensä.

Ongelmana on, että elimistö ei käsittele pillereitä ja jauheita yhtä tehokkaasti kuin se tekee oikean ruoan kohdalla. Oikea ruoka käsittää lukuisia ravinteita, jotka vaikuttavat nykytiedon valossa olevan enemmän kuin vain osiensa summa – ne työskentelevät yhteen hyödyttäen kroppaa kauttaaltaan.

Lähtökohtaisesti on aina parempi hankkia ravintoaineet ruoasta kuin popsia pillereitä, toteaa THL:n tutkija ja laillistettu ravitsemusterapeutti Anne Riikonen.

– Monivitamiinivalmisteiden käyttö varmuuden vuoksi ei ole tarpeen. Pääsääntöisesti monivitamiinivalmisteiden käytöstä terveellä ihmisellä ei ole haittaa, mutta ei myöskään hyötyä.

– En lähtisi monivitamiinivalmisteen käyttöä suosittelemaan myöskään suoraan tietyille ihmisryhmille, vaan olisi hyvä kartoittaa ensin ruokavalio ja arvioida tarve yksilöllisesti.

Riikosen mukaan monivitamiinista voi olla silloin hyötyä, mikäli vitamiineista on puutosta.

– Esimerkkitilanteita voivat olla jotkin sairaudet, leikkauksesta toipuminen, vähäinen ruokahalu tai pitkään jatkunut laihduttaminen.

D-vitamiinilisää suositellaan

Yksittäisten ravintolisien käytöstä on annettu eri ryhmille omia suosituksia. Tällaisia ovat muun muassa D-vitamiinivalmisteen käyttö lapsilla, iäkkäillä sekä raskauden ja imetyksen aikana.

Folaattilisää taas suositellaan kaikille raskautta suunnitteleville ja raskaana oleville naisille. Lisäksi rauta- ja kalsiumvalmisteiden käyttöä ohjeistetaan yksilöllisesti raskauden aikana.

Aikuisista monet saavat D-vitamiinia riittävästi ruokavaliosta, Riikonen huomauttaa.

– Mikäli ruokavalioon ei kuitenkaan kuulu päivittäin D-vitaminoidut maitovalmisteet, D-vitaminoidut rasvalevitteet ja kalaa 2–3 kertaa viikossa, suositellaan aikuisille 18–74-vuotiaille D-vitamiinilisää 10 mikrogrammaa vuorokaudessa lokakuusta maaliskuuhun, Riikonen sanoo.

Perusterveelle ihmiselle selkeästi suosituksia suuremmalla saannilla ei näytä tutkimusten valossa olevan edullisia terveysvaikutuksia minkään ravintoaineen kohdalla, Riikonen kertoo. Sen sijaan haittoja voi ilmetä.

– Rasvaliukoiset vitamiinit (A, D, E ja K) kertyvät liikaa saatuna elimistöön, kun taas vesiliukoisten vitamiinien (B ja C) ylimäärä poistuu pääsääntöisesti kehosta munuaisten kautta.

Rasvaliukoisista vitamiineista etenkin A- ja D-vitamiinin reilusti suosituksia ylittävää käyttöä kannattaa Riikosen mukaan välttää.

Vitamiini voi myös heikentää lääkkeen tehoa

Vesiliukoisista vitamiineista Riikonen kehottaa välttämään B6-vitamiinin liikasaantia, sillä sen on todettu suurina annoksia aiheuttavan hermosto-oireita.

– Pääsääntöisesti munuaiset poistavat kehosta vesiliukoisten vitamiinien ylimäärän, mutta runsas ylimääräinen saanti on munuaisille rasite.

Hapokkaat vitamiinit kuten C-vitamiini ja foolihappo (B9-vitamiini) voivat aiheuttaa pahoinvointia nautittuna tyhjään vatsaan, kertoo New Yorkin yliopiston gastroenterologi David Popper Huffington Post -lehdessä. Joitakin puskuroivia vaikutuksia voi hänen mukaansa saavuttaa nauttimalla vitamiinit välipalojen tai pienen ruokamäärän kera.

– Toisin kuin jotkut muut vitamiinit, rasvaliukoiset vitamiinit eli A, D, E ja K saattavat imeytyä paremmin nautittuna erillään ruoasta.

Pahoinvointia voivat aiheuttaa myös vitamiinivalmisteet, jotka sisältävät paljon rautaa. Rauta imeytyy parhaiten tyhjään mahaan, mutta jos se aiheuttaa huonoa oloa, on ne Popperin mukaan järkevintä nauttia ruokailun yhteydessä.

Riikonen suosittelee varmistamaan raudan tarpeen aina laboratoriokokein ennen rautalisän aloittamista.

Asiantuntijat myös muistuttavat, että vitamiineilla voi olla haitallisia yhtenäisvaikutuksia lääkevalmisteiden kanssa. Monivitamiinivalmiste voi heikentää esimerkiksi yleisen kilpirauhaslääkkeen Thyroxin tehoa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?