Hannu, 58, ymmärsi vasta hiljattain olevansa erityisherkkä – ”Ajattelin, että miehenä minun olisi pitänyt olla rohkea ja aktiivisempi” - Hyvä olo - Ilta-Sanomat

Hannu, 58, ymmärsi vasta hiljattain olevansa erityisherkkä – ”Ajattelin, että miehenä minun olisi pitänyt olla rohkea ja aktiivisempi”

Erityisherkkyys voi olla myös vahvuus.

Herkkyyden tunnistaminen perustuu omaan arvioon ja kokemukseen.­

5.2.2018 15:56

Ihan ensin ajatus taisi tulla jostain kirjasta. Sitten Hannu Sirkkilän, 58, ystävä kertoi kurssista, jolla puhuttiin erityisherkkyydestä. Erityisherkkyys on ominaisuus, joka on viime vuosina herättänyt keskustelua myös julkisuudessa. Sillä tarkoitetaan esimerkiksi tunteiden, äänien ja tapahtumien kokemista erityisen voimakkaasti

– Sain vihdoin selityksen sille, millainen persoona olen ja millainen on temperamenttini, Hannu sanoo.

Hannu liittyi Erityisherkät ry:hyn. Tänä päivänä hän on yhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja.

Uudenlainen itseymmärrys laittoi raamit monille kivikoille, jotka Hannu oli aikaisemmin elämässään joutunut ylittämään.

– Lapsena olin omasta mielestäni arka ja ujo. Miehenä ajattelin, että minun olisi pitänyt olla rohkea ja aktiivisempi. Jätin tuomatta esiin sen, mitä tunnen ja ajattelen enkä osannut sanoa ei.

Vahva sisäinen maailma

”Elämyshakuinen erityisherkkä” on Hannun luonnehdinta itsestään.

– Sisäiset kokemukseni ovat voimakkaat, mietin paljon asioita omassa päässäni ja arvioin omaa käyttäytymistäni. Vaikka sitä, miksi en uskalla toimia tietyllä tavalla tai miksi jotkut sosiaaliset tilanteet ovat vaikeita. Olen myös herkkä reagoimaan toisten energioihin.

Kovin tunneherkkänä hän ei itseään pidä.

– Uudet tilanteet ovat pikemminkin tuntuneet vaikeilta. Monesti olen halunnut olla rohkeampi. Toisaalta olen pärjännyt ja ollut sopeutuva. Olin esimerkiksi aktiivinen politiikassa ja ay-toiminnassa. Se oli pätemisen tarvetta ja elämyshakuisuutta, koulutusalalla kansanopistossa ja ammattikorkeakoulussa uransa tehnyt Hannu sanoo.

Herkkyys ei ole ollut helppo ominaisuus työelämässä. Yksi elämänvaihe päättyi lähestulkoon loppuunpalamiseen.

– Palaudun hitaasti työmatkoista ja aistien kuormittumisesta. Olen onneksi oppinut, miten voin ylläpitää hyvinvointiani. Jo 20 vuotta olen harrastanut joogaa ja 15 vuotta erilaista meditaatiota. Ne ovat tosi tärkeitä. Tarvitsen myös paljon omaa palautumisaikaa.

Aisteja rasittavia tilanteita ja ääniä tulee myös välteltyä.

– En mene isoille festareille. Tai jos on kovasti sosiaalista hälinää, mietin, miten voin jättää jotain väliin ja miten toivun.

Jooga on yksi Hannu Sirkkilän voimanlähteistä.­

Erityisherkkyydestä voimavara

Hannu ei ole tällä hetkellä parisuhteessa eikä hänellä ole lapsia. Erityisherkkyys on joissakin parisuhteissa tuonut omat hankaluutensa.

– Yksi naisystävistäni oli hyvin ekstrovertti ja hän halusi olla menossa. Itse tarvitsen sisäistä rauhaa, vetäytymistä ja latautumista.

Hannua harmittaa, että kaikki eivät ota erityisherkkyyttä vakavasti. Sitä ei myöskään aina osata tunnistaa.

– Toisaalta erityisherkkyyttä ei minusta saisi liikaa korostaa. Erityisherkkien joukkoon mahtuu monenlaisia tyyppejä.

Erityisherkkyydessä on hienotkin puolensa.

– Olemme hyviä tarkkailijoita. Itse olen kiitollinen siitä, että minulla on kykyä tunnistaa omia mielentiloja ja ajatuksiani sekä ihmisten välisiä suhteita ja energioita. Silloin voin auttaa toisiakin.

Näiden kysymysten avulla voit päätellä, oletko sinäkin erityisherkkä.

Mitä on erityisherkkyys?

  • Erityisherkkyys on ominaisuus, ei sairaus tai vamma.

  • Herkkyyden tunnistaminen perustuu omaan arvioon ja kokemukseen.

  • Ominaisuutta on tutkinut etenkin yhdysvaltalainen psykologi Elaine Aron.

  • Erityisherkkä reagoi voimakkaasti esimerkiksi ympäristön ääniin, valoihin tai omiin tunteisiinsa.

  • Herkäksi itsensä kokeva voi olla ujo ja introvertti, mutta myös ulospäinsuuntautunut.

– Herkkä ihminen jaksaa tehdä paljon työtä, venyy ja on hyvin tunnollinen työntekijä ja kestää vaativiakin paineita, mutta herkkyys voi altistaa voimakkaalle väsymiselle. Esimiehen tehtävä on tällöin ottaa tämä henkilökohtaisena ominaisuutena huomioon esimerkiksi työn suunnittelussa ja mitoittamisessa, sanoo työ- ja organisaatiopsykologi, psykoterapeutti Erja Kemilä Työterveyslaitoksen Työpiste-lehdessä.

Lähteet: Erityisherkät ry; Työterveyslaitos

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?