Onko sokerin liika välttely sittenkin turhaa? Ravitsemusterapeutti: ”Olin vuoden herkkulakossa enkä huomannut mitään muutosta” - Hyvä olo - Ilta-Sanomat

Onko sokerin liika välttely sittenkin turhaa? Ravitsemusterapeutti: ”Olin vuoden herkkulakossa enkä huomannut mitään muutosta”

Ihminen ei tarvitse sokeria, se tiedetään. Sokerilakkoilu on suorastaan muodissa. Mutta onko pari palaa makeaa päivässä oikeasti niin kauhea asia?

Makea on maistunut ihmiselle kautta aikojen.­

2.11.2017 7:00

Suussa sulava suklaa, kakkupala kokkareilla, iltateehen valuva hunaja. Ihana kamala sokeri. Joka paikassa sitä on, mutta mitä mieltä siitä pitäisi olla?

– Kyllä sokeri on hyvää ja sitä saa käyttää, taisi arvostettu lastenlääkäri Arvo Ylppökin lausahtaa.

Sokerin haitat ovat tiedossa. Runsas sokerin käyttö vaikuttaa muun muassa kakkostyypin diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja metabolisen oireyhtymän eli aineenvaihduntahäiriön syntyyn.

Liiallisen sokerin vähentäminen kohentaa terveyttä pitkällä aikavälillä ehkäisemällä sairauksia. Hammasterveydelle sokerin vähentäminen on erityisen hyvästä.

Mitä tapahtuu, kun luopuu sokerista?

Tiedustelin asiaa ravitsemusterapeutti Hanna Partaselta.

– Mitä tarkoitat sokerilla? Partanen vastaa.

Sokereita on monenlaisia: pöytäsokeria eli sakkaroosia, hedelmien ja marjojen omaa luontaista sokeria. Maitotuotteissakin sitä on, luonnollista sekä esimerkiksi maustetuissa jogurteissa lisättynä. Lisätty sokeri on näistä pulmallisin, mutta ei sekään sellaisenaan kaada kenenkään terveyttä.

– Määrä tekee myrkyn, Partanen sanoo.

Ongelmallista on se, jos sokeriset herkut vievät tilaa ravinteikkailta ruoka-aineilta. Virallisten ravitsemussuositusten mukaan sokeria tulisi nauttia korkeintaan 10 prosenttia päivittäisestä energiansaannista. Se on arviolta 50 grammaa päivässä. Isompi määrä voi olla haitallista.

– Liiallinen sokerin käyttö rasvoittaa maksaa, ja lisää matala-asteista tulehdusta. Se on liitetty moniin elintapasairauksiin.

Sitten Partanen heittää pommin: jos lakkaat kokonaan syömästä sokeria, ei välttämättä tapahdu yhtään mitään.

– Pidin itse herkuttoman vuoden. Se oli hirveä pettymys! En kokenut mitään muutosta, vaikka varmasti 80 prosenttia syömästäni sokerista lähti pois. Toki sokeria tuli luontaisista lähteistä, kuten hedelmistä ja marjoista. Keho ei sinänsä erota mistä sokeri on peräisin, mutta reagoi toki huonolla ololla suuriin sokerimääriin kerralla. Tulee turvonnut ja ällö olo.

Sokerin liikasaanti on siis pahasta, mutta pari palaa ei paina missään.

Sokerin ylidemonisointi ei ole järkevää edes tutkimustiedon valossa. Suurin näyttö on limppareiden ja mehujen vaikutuksesta lihavuuteen ja kakkostyypin diabetekseen. Jos niitä tulee juotua päivittäin, diabetesriski kasvaa.

Himo on korvien välissä

Sokeriin koukuttumisesta on puhuttu paljon. Sokeri ei kuitenkaan ole verrattavissa huumeeseen, mutta se voi aiheuttaa psyykkistä riippuvuutta. Tällöin sokerin pois jättäminen voi tuntua olossa selvästikin.

– Jos uskot, että sokerilakon aikana olo voi parantua ja energia lisääntyä, niin saattaa käydä.

On myös mahdollista kokea vieroitusoireita, kuten hermostuneisuutta ja lievää ahdistusta.

Ihmisellä on luontainen mieltymys sokeriin, sillä makea on tyypillisesti turvallista syötävää. Äidinmaitokin on makeaa. Toisaalta olemme yksilöllisiä: suklaa himottaa enemmän yhtä kuin toista.

Joustavuutta elämään

Omaa suuta kannattaa totutella vähemmän makeaan. Esimerkiksi limpparit ja karkit eivät tee hyvää hampaille, niissä on paljon lisäaineita ja isot latingit heiluttavat verensokeria. Ravinteita niissä ei ole laisinkaan.

Monen on helpompi olla ehdoton kuin joustava. Liika stressaaminen ei Partasen mukaan silti ole tarpeellista. Se voi vain tuottaa lisää paineita arkeen.

– Puolukoita on kivempi syödä sokerilla ja Riitan viisikymppisillä voi aivan hyvin syödä palan kakkua. Siksi suosituksissakaan ei mennä äärimmäisyyksiin ja kielletä sokeria täysin. Herkut ovat juhlissa osa ruokakulttuuriamme.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?