Hyvä olo

Itsensä rumaksi kokeminen voi sairastuttaa henkisesti tai fyysisesti – Kokeilimme, koheneeko itsetunto ihanuuskurssilla

Julkaistu:

Itsetunto
Itsensä kauniiksi kokeminen on psykologin mukaan yhteydessä itsensä hyväksymiseen ja hyvään itsetuntoon.
Helsingin aikuisopiston tiloihin on kokoontunut parikymmentä 20–70-vuotiasta naista. He ovat tulleet Olet ihana! -iltakurssille, jonka tarkoitus on nostattaa itsetuntoa ja jakaa pukeutumisvinkkejä.

– Meidän yhteiskuntamme on täynnä kauneuskäsityksiä, jotka eivät sovi tosielämään ollenkaan, stylisti ja kouluttaja Sohvi Nyman sanoo.

Hän muistuttaa, että vain pienellä osalla ihmisistä on mallin vartalo. Joukkoon kuulumattomuudesta saa kuulla jatkuvasti. Ihanne pakenee kauas, yritti mitä tahansa.

– Naistenlehdet kirjoittavat juttuja siitä, kuinka herkutellaan. Sitten rangaistaankin kesäkuntoon ruoskimisella. Toisessa artikkelissa taas neuvotaan, kuinka hyväksyä itsensä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ei ihme, että kokemus omasta ulkonäöstä ja riittävyydestä voi tuntua ristiriitaiselta.

Nyman sairasti teini-ikäisenä anoreksiaa. Hän haluaa jakaa kuulijoille viestin: itsestään on pidettävä nyt, ei vasta sitten kun on viisi tai kymmenen kiloa laihempi.

– Olin pullukka lapsi, minua kiusattiin koulussa rumaksi ja lihavaksi. Kasvupyrähdyksen jälkeen hoikistuin ja aloitin liikunnalliset harrastukset. Päätin, ettei kukaan enää koskaan haukkuisi minua lihavaksi. Vuosien haukkumisen ja laihduttamisen jälkeen painoin vain 45 kiloa, ja äiti vei minut lääkäriin. Sairaus vei viisi vuotta elämästäni, Nyman kertoo.

Hänen missionsa on parantaa suomalaisten itsetuntoa. Luennon aikana toistuu useaan kertaan ajatus, jonka mukaan pukeutumisen ei tule piilottaa ihmistä, vaan tuoda hänet esille.

Osanottajat nyökyttelevät. Mutta miten kauniiksi ja ihanaksi itsensä kokeminen liittyy terveyteen?

Itsensä kokeminen hyvännäköiseksi voi olla hyväksi verenpaineelle

On vanha klisee, että kaunis ihminen on myös terve. Niin ajateltiin jo antiikin Kreikassa, ja pitkin länsimaista historiaa rumuus on ollut siksi ei-toivottua.

Ruma ihminen oli paha tai jollain lailla sairas, ja sairaus oli merkki synnistä, pahuudesta. Samalla kauneus ja hyvyys olivat vahvasti nuorten ihmisten puuhaa. Vanhemmiten ulkonäkö alkoi rapistua, eikä yli kolmekymppinen juuri enää kelvannut kauneusihanteeksi.

Kauneus- ja komeusihanteet ovat aina koskeneet ihmisiä sukupuoleen katsomatta. Siksi kauniiden missien on loogista mennä kimppaan sporttisten jääkiekkoilijoiden kanssa.

Psykologi Heli Heiskanen on huomannut työssään, että itsensä kauniiksi kokeminen on yhteydessä itsensä hyväksymiseen ja hyvään itsetuntoon. Hyvä itsetunto heijastuu positiivisesti ihmissuhteisiin, ja mielialakin paranee.

– On hyvin yksilöllistä, miten kokemus omasta ulkonäöstä vaikuttaa itsetuntoon, sillä kaikki eivät laita yhtä paljon arvoa ulkonäölle.

Itsensä kokemisella hyvännäköiseksi ja kauniiksi on Heiskasen mukaan paljon välillisiä terveysvaikutuksia.

– Ihminen saattaa olla rennompi ja hänen koko elimistönsä on silloin rauhoittuneessa tilassa. Se voi näkyä esimerkiksi alhaisempana verenpaineena.

Tyytymättömyys omaan ulkonäköön voi heijastua fysiikkaan ryhtiongelmina ja lihasjännityksenä.

– Kielteisiin itseä kohtaan koettuihin tuntemuksiin menee paljon energiaa ja siitä voi aiheutua stressiä, ahdistusta ja mielialan laskua.

Itseensä tyytymätön ihminen saattaa arkailla mielipiteensä esittämistä muille tai eristyä ryhmästä. Silloin hän on alttiimpi sairauksille, jotka liitetään yksinäisyyteen: masennukselle ja ahdistukselle.

Omien alemmuuskompleksien jakaminen voi auttaa

Ihmisen ulkonäkö muuttuu iän myötä. Murrosikä, raskaudet, sairaudet ja ikääntyminen muuttavat kehoa. Miten suhtautua muutoksiin lempeästi?

– Itsensä hyväksyvää asennetta ja tunnetta on hyvä harjoittaa. Tietoisuusharjoitukset eli mindfulness on käytännön keino tähän, sanoo psykologi Heli Heiskanen.

Mindfulness tähtää kunkin asiantilan hyväksymiseen sellaisena kuin se tällä hetkellä on.

– Hyvän huolen pitäminen itsestään helpottaa itsensä hyväksymistä. Voi tehdä harjoituksia, joissa katsoo itseään peilistä ja pyrkii hyväksymään sen miltä näyttää, ja mikä siinä on hyvää ja kaunista.

Kosketuksella – omalla ja toisten – on myös ratkaiseva merkitys.

– Voi opetella koskettamaan itseään hyväksyvästi ja lempeästi. Voi olla paljon apua siitäkin, jos joku toinen katsoo tai koskee hyväksyvästi, esimerkiksi puoliso, ystävä tai hieroja.

Keskusteleminen omista alemmuuskomplekseista muiden kanssa voi myös auttaa.

– Silloin huomaa, että moni muukin on tyytymätön omaan ulkonäköönsä.

Kauneudenhoito, terveellinen ruoka ja urheilu voivat myös auttaa.

– Ne lisäävät mielihyvää omaa kehoa kohtaan. Konkreettinen kauneudenhoito saattaa auttaa jonkin verran mielen piristämiseksi, mutta mikäli ihmisellä on syvempiä ongelmia, ei ehostautuminen korjaa niitä.

Tietyssä tilanteessa on myös aiheellista harkita ammattiauttajan apua.

Tältäkö tuntuu, kun tuntee itsensä ihanaksi?

Olet ihana! -kurssi on tulossa päätökseensä. Takana on muun muassa käytännön opetusta siitä, miten opetellaan kehumaan toisia ihanaksi ja opetellaan myös ottamaan kehuja itse vastaan. Olemme kävelleet ympäri luokkaa sanoen vastaantulijalle ”Olet ihana”, johon hän on opetellut sanomaan ”kiitos!” ja lopulta ”olen, olen”.

Harjoitus tuntuu vähän hassulle. Silti minua hymyilyttää niin, että naamaan koskee. Tältäkö tuntuu, kun tuntee itsensä ihanaksi? Ehkä.

Toisten on helpompi katsoa kehun sanojaa suoraan silmiin kuin toisten ja ottaa ajatus vastaan. Pakko myöntää, että harjoitus myös uuvuttaa: on katsottava toista ja todella nähtävä hänessä jotain hienoa, ennen kuin häntä voi rehellisesti suoraan silmiin katsoen sanoa ihanaksi.

Raskas harjoitus palkitaan. Lähden kurssilta pois yllättävän hyväntuulisena.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt