Hyvä olo

”Ihan kaikkea voi jännittää, mihin liittyvät ihmiset” – Psykologi neuvoo 5 tapaa jännityksen kesyttämiseen

Julkaistu:

Jännitys
Ihmiset häpeilevät ja peittelevät jännittämistä ja toivovat, ettei kukaan huomaisi. Ihan turhaan, sanoo psykologi Minna Martin.
Ensin takeltelevat sanat, sitten alkaa nolostuttaa. Pian kasvot hehkuvat punaisina. Harmittaa. Miksi taas alkoi jännittää, kun piti olla reipas?

Jännitysryhmiä ohjaava psykologi ja psykoterapeutti Minna Martin kertoo, että lähes kaikki tuntevat jännitystä toisinaan, mutta muita alttiimpia sille ovat temperamentiltaan herkät, ujot ja hitaasti lämpiävä introvertit.

– Yksi tyttö ryhmässäni kiteytti jännittämisen todella hyvin. Hän puuskahti, että ihan kaikkea sellaista voi jännittää, mihin liittyvät ihmiset. Eikä heidän tarvitse olla edes paikalla, vaan joskus jännittää kotonakin, kun vain ajattelee muita ihmisiä.

Tutkimusten mukaan suomalaisista korkeakouluopiskelijoista jopa kolmannes jännittää esiintymistilanteita niin paljon, että se häiritsee opiskelua.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Se on aika iso määrä. Vielä enemmän on niitä ihmisiä, jotka ovat joskus jännittäneet uusia tilanteita, Martin sanoo.

– Jännittäminen on stressin jälkeen toiseksi yleisin asia, joka horjuttaa henkistä tasapainoamme.

Aloitteen tekeminen voi olla jännittäjälle ylivoimaista

Minna Martin käsittelee aihetta tuoreessa kirjassaan Saa jännittää – Jännittäminen voimavarana (Kirjapaja 2017). Teos syntyi psykologin halusta kertoa, ettei jännittäminen haittaa, eikä siitä edes tarvitse päästä kokonaan eroon.

Kun yksi jännittää esiintymistilanteita ja työpaikkahaastatteluja, toista hermostuttaa arkinen sosiaalinen kanssakäyminen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Aivan mahdottomia sosiaalisista tilanteista voi tulla varsinkin silloin kun niihin liittyy romanttinen jännite.

– Jännittäjälle voi olla ylivoimaista antaa signaaleja kiinnostuksesta – puhumattakaan, että hän tekisi jonkin aloitteen.

Martin arvelee, että jännitys vaikuttaa taustalla myös monella alkoholin suurkuluttajalla.

– Tarve ottaa rohkaisuryyppyjä saattaa ryöstäytyä käsistä.

Sairaus jännityksestä tulee siinä vaiheessa, kun se voimistuu sosiaalisten tilanteiden peloksi. Tästä kärsii noin viisi prosenttia aikuisväestöstä jossain vaiheessa elämäänsä.

– Jos elinpiiri alkaa kapeutua jännittämisen ja siitä seuraavan välttelyn vuoksi eikä voi elää täyttä sosiaalista elämää, kannattaa hakea ammattilaisen apua. Muuten voi käydä niin, ettei esimerkiksi saa parisuhdetta solmittua.

Toisessa ääripäässä ovat ihmiset, jotka eivät koskaan koe epävarmuutta eikä jännittämistä. Heitä on Martinin mukaan häviävän vähän.

– Siinä joukossa saattaa olla aika suuriakin psyykkisiä ongelmia, hän huomauttaa.

Tunteita ei näytetä – eikä niistä puhuta

Lähes kaikki siis jännittävät. Miksi emme osaa suhtautua näin yleiseen ilmiöön luontevasti?

– Sitä olen yrittänyt pähkäillä ja ymmärtää meidän kulttuurissamme. Välitämme toisillemme aivan kummallista viestiä, että jännittämisen tunnekokemuksessa on jotakin outoa, ja mielellään sen voisi peittää.

Martin otaksuu, että kyse on siitä, ettei suomalaisessa kulttuurissa ole perinteisesti ollut muutenkaan tapana näyttää tunteita.

– Varsinkin silloin jos epäillään, että toiset kokevat tunteet jotenkin kielteisinä, tunteiden näkyminen ja näyttäminen on jotenkin hirveän nolostuttavaa.

Psykologin vastaanotolla tulee usein ilmi, ettei tunteista myöskään puhuta.

– Monet nuoret aikuiset sanovat, että perheessä puhutaan asioista, mutta ei tunteista. Jollei tunteista puhuta kotona eikä koulussa, niin missä ihmeessä niistä oppii puhumaan ja niitä oppii näyttämään?

Martin kannustaa jokaista kasvattamaan sietokykyä tunteille – olivat tunteet sitten omia tai toisen.

– Opetellaan hyväksymään, että tunteita on ja niitä tulee ja menee. Ei ole maailmanloppu, jos tunnemme jotain!

”Yhteiskunnassamme on paljon kovuutta ja arvostelevuutta”

Psykologin mielestä jännittämisongelma on niin suuri, että sitä pitäisi aidosti saada lievitettyä eri yhteisöissä.

– Ei jännittämisen tunne tyhjästä tule. Yhteiskunnassamme ja yhteisöissämme on paljon sellaista kovuutta, karaisevuutta, arvostelevuutta ja vaativuutta, josta se syntyy.

Martin huomauttaa, että ympäristö, joka on hyväksi jännittäjälle, on hyväksi kaikille.

– Ei ole keneltäkään pois, jos olemme hyväksyvämpiä, suvaitsevaisempia ja rauhoittavampia toisiamme kohtaan.

Erityisen tärkeässä asemassa ongelmien ennaltaehkäisyssä on koulu, joka laulukokeineen ja liikuntatunteineen on painunut monen mieleen häpäisevänä kokemuksena.

– Törmään edelleen ihmisiin, jotka jännittävät kouluvuosien vuoksi niin hirveästi esimerkiksi ruokailutilanteita, etteivät voi käydä muiden opiskelijoiden kanssa lounaalla. Jotkut pelkäävät käsien tärinää niin paljon, etteivät pysty lähtemään tyttöystävän kavereiden kanssa illalla ravintolaan.

Jokainen tarvitsee yleisötaitoja

Kouluissa korostetaan esiintymistaitojen välttämättömyyttä. Martinin mielestä moni opettaja pitää edelleen turhan pakkomielteisesti kiinni siitä, että esitelmä on pidettävä luokan edessä ilman papereita.

– Todella hienoa on ollut kuulla luovista opettajista, jotka ovat ottaneet käyttöön erilaisia tapoja: esitelmän voikin pitää selin tai kotona kännykälle, ja näin pikkuhiljaa siedätetään itseä esiintymistilanteisiin.

Martin haluaa nostaa esiintymistaitojen rinnalle yleisötaidot, joita harvemmin kouluissa korostetaan.

– Aina sanotaan, että nykyammateissa kaikki tarvitsevat esiintymistaitoja. Sehän ei edes pidä paikkaansa. On monia ammatteja, joissa ei tarvitse lainkaan esiintyä.

Sen sijaan joka ikinen tarvitsee jossain vaiheessa elämäänsä yleisötaitoja.

– On monta tapaa olla hyvä yleisö: ole kiinnostunut äläkä nuku, kuiskaile tai pyörittele silmiä, äläkä esimerkiksi palaverissa selaa puhelinta, kun toinen puhuu, Martin neuvoo.

– Jos esiintyjää jännittää huomion kohteena oleminen, ole kannustava ja myötätuntoinen. Viesti hänelle, että kestät kyllä katsella jännitystä. Ei haittaa ollenkaan!

Kesytä jännityksesi näin:

1. Harjoittele rauhoittamaan kehoasi

Ei ole väliä, käytätkö mindfulnessia vai jotain muuta menetelmää. Youtube-suoratoistosivustolla on paljon videoita, joiden avulla voit opetella rauhallista hengitystä ja lihasjännityksen rentouttamista.

2. Liiku ja sauno

Kaikki ne asiat, jotka rentouttavat ja laukaisevat stressiä, auttavat myös jännitykseen. Hyviä keinoja ylijännitteen purkamiseen ovat esimerkiksi liikunta ja saunominen.

3. Altista itseäsi jännittäville tilanteille

Sen sijaan että välttelet kontakteja, tee asteittain eteneviä harjoituksia. Ota katsekontakti vieraaseen kadulla, hymyile bussissa toiselle matkustajalle, kysele kaupassa myyjältä tuotteista.

4. Älä vaadi heti onnistumista

Muutos on hidasta aivojemme neurobiologisen rakenteen vuoksi. Ihmislaji on jäänyt henkiin, koska aivojemme hälytyskeskus hälyttää niin voimakkaasti taistelemaan, pakenemaan ja puolustautumaan. Jännittäjällä hälytyskeskus voi olla yliaktiivisessa tilassa. Vaatii paljon harjoittamista ja aikaa, että sen saa rauhoittumaan.

5. Tule kaapista ulos

Jännityksen paljastaminen on parempi keino kuin sen peittely. Kerro ensin läheisillesi. Sitten voit vaikka esitelmän aluksi tai ennen juhlia sanoa: ”Huh, nyt jännittää ihan kauheasti tämä tilaisuus”.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt