”Älykkään on helpompi saada töitä” ja 7 muuta luuloa älykkyydestä – Mensan varapuheenjohtaja vastaa - Hyvä olo - Ilta-Sanomat

”Älykkään on helpompi saada töitä” ja 7 muuta luuloa älykkyydestä – Mensan varapuheenjohtaja vastaa

Huippuälykkäitä pidetään usein sosiaalisesti tumpeloina, mutta Mensan varapuheenjohtaja Jenni Karttusen mukaan korkealla älykkyysosamäärällä varustetut ovat usein myös tunneälykkäitä.

Onko älykkö aina kuivakka tyyppi, joka loistaa koulussa ja suurkuluttaa kirjoja? Mensan varapuheenjohtajan mukaan ei.­

16.9.2017 13:11

Älykkyydestä on elämässä hyötyä ja sillä voi tehdä paljon hyvää. Älykkyysosamäärällä mitattavaan fiksuuteen liittyy kuitenkin paljon ennakkoluuloja ja kielteisiä mielikuvia. Mensan varapuheenjohtaja Jenni Karttunen kertoo, pitävätkö luulot paikkansa.

Karttunen muistuttaa, että Mensan jäsenet ovat laaja joukko. Jäseneksi pääsee, jos saa älykkyystestistä paremman tuloksen kuin 98 prosenttia väestöstä.

– Käytännössä yksi viidestäkymmenestä ihmisestä voisi olla Mensan jäsen, eli joka toisella koululuokalla on yksi, joka voisi olla jäsen.

Älykkäimpään kahteen prosenttiin mahtuu siis monenlaista kulkijaa. Mutta kuinka on, ovatko älyköt kuivakoita koulussa pärjääjiä ja sosiaalisesti toheloita? Jenni Karttunen vastaa väitteisiin.

1. Älykkäällä on elämässä helpompaa kuin muilla.

– Ei älykkyys ainakaan vaikeampaa elämästä tee. On kuitenkin varmasti olemassa merkittävämpiäkin ominaisuuksia, kuten vaikka sosiaalisuus ja ahkeruus, jotka voivat tehdä elämästä helpompaa.

2. Älykäs turhautuu jutellessaan vähemmän älykkäiden kanssa.

– Joillekin saattaa käydä näin, mutta ei se yleismaailmallista ole tai päde arkisiin keskusteluihin. Turhautuminen riippuu ihmisistä ja ympäristöstä. Jos esimerkiksi tekee samanlaisena toistuvaa työtä eivätkä omat kehitysideat mene läpi, se voi turhauttaa.

– Jotkut Mensan jäsenet ovat sanoneet, että testissä käyminen on auttanut ymmärtämään, miksi oma tajunnanvirta ei aina mene vastaanottajalle perille. Sitten he ovat osanneet hidastaa tahtia, jos ovat huomanneet, että vastaanottaja ei pysy kärryillä.

3. Älykäs on lukutoukka.

– Ei välttämättä ole. Varmasti moni mensalainen lukee keskimääräistä enemmän, mutta eivät missään nimessä kaikki. Mensassa on myös jäseniä, jotka eivät ole matemaattisesti erityisen lahjakkaita tai eivät koe sitä vahvuudekseen. Mensassa on hyvin paljon erilaisia ajattelutapoja ja lahjakkuuksia, ja varmaan ainoa yhdistävä tekijä on se testitulos.

4. Älykkään on helpompi saada töitä kuin muiden.

– Älykkyys voi tuoda kykyä oppia uusia asioita nopeasti ja sopeutua siten uusiin tilanteisiin. Voi olla, että sen ansiosta pystyy työelämässäkin luovimaan helpommin.

– Se, miten älykkyyden tuominen ilmi työhakemuksessa vaikuttaa, riippuu alasta ja hakemuksen vastaanottajista. Työhaastattelussa taas vaikuttaa se, miten osaa tuoda itseään esille ja ilmaista osaamistaan, eivätkä ne taidot välttämättä ole älykkyydestä kiinni.

5. Älykäs on kympin oppilas.

– Ei aina. Älykkyys on vain potentiaalia, laskentatehoa, joka pitää ottaa käyttöön ja jota pitää kehittää. Älykäs saattaa saada keskivertoja tai huonojakin tuloksia koulussa, jos ei näe mitään vaivaa. Kouluissa ei aina tunnisteta älykkyyttä ja patistella ottamaan potentiaalia käyttöön, koska ajatellaan, että kasi on hyvä numero. Keskimäärin älykkäät kuitenkin menestyvät koulussa hyvin.

6. Älykäs on sosiaalisesti tumpelo.

– Ei pidä paikkaansa. Tämä on varmaan suurin harhaluulo, joka älykkyyteen liitetään. On itse asiassa tutkittu, että korkea älykkyysosamäärä korreloi myös tunneälyn kanssa. Totta kai älykkäidenkin joukossa on henkilöitä, joilla on ongelmia sosiaalisuuden kanssa, mutta se ei ole älykkyydestä johtuvaa.

7. Älykäs on kuivakka ja vaikeatajuinen tyyppi.

– Ei ainakaan kuivakka! Kun liityin Mensaan, yllätyin siitä, että huumori on monia yhdistävä tekijä.

8. Älykäs on fiksu kaikilla elämän osa-alueilla.

– Ei oikeastaan. Korkea älykkyysosamäärä ei tarkoita sitä, että kaikessa onnistuisi. Kyse on siitä, miten älykkyyttä käyttää hyödyksi. Eri elämäntilanteissa pärjäämiseen vaikuttaa myös moni muu ominaisuus kuin älykkyys.

Lue lisää:

Mensan uusi puheenjohtaja Tiina Tolonen: Nämä asiat jokaisen naisen kannattaisi osata

Älykkyys, nyt helpompaa kuin koskaan! 10 fiksujen ominaisuutta

Kauneus vai älykkyys – arvaatko, kumman suurin osa naisista valitsisi?

Tarvitaanko älykkyyttä?

  • Suomen Mensa järjestää lauantaina 30.9.2017 avoimen seminaarin kansainvälisen älykkyyspäivän kunniaksi.

  • Mensan valvova psykologi Marja-Leena Haavisto puhuu tapahtumassa älykkyyden tarpeellisuudesta ja siitä, miten älykkyys näkyy arjessa. Seminaaria voi katsoa livenä myös Facebookissa Mensan älykkyystestit -sivun kautta.

  • Älykkyystestien aikataulut löytyvät Mensan testikalenterista.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?