Jännitätkö? Ramppikuume on yhä ongelma lähes jokaiselle suomalaiselle - Hyvä olo - Ilta-Sanomat

Jännitätkö? Ramppikuume on yhä ongelma lähes jokaiselle suomalaiselle

Sosiaalisesta fobiasta kärsii yli viisi prosenttia suomalaisista.

Sosiaalisesta fobiasta kärsii yli viisi prosenttia suomalaisista.

Julkaistu: 24.4.2017 16:04

Sosiaalisissa peloissa ympäristö ja ihmiset vääristyvät. Sosiaalisesta fobiasta kärsii yli viisi prosenttia suomalaisista.

Kaikki me synnymme maailmaan sosiaalisina olentoina, mutta silti sosiaaliset tilanteet ovat yksi tavallisimmista ahdistuksen kirvoittajista.

Sosiaalisesta fobiasta kärsivä ihminen pelkää tai jännittää jotakin tiettyä sosiaalista tilannetta tai suoritusta, jossa hän joutuu tekemisiin vieraiden ihmisten kanssa tai mahdollisesti toisten tarkkailun kohteeksi. Hän pelkää, että toiset läsnäolijat pitävät häntä jotenkin ”heikkona”, ”hulluna”, ”jännittäjänä” tai ”tyhmänä”.

Pelko voi läikkyä yli esimerkiksi silloin, kun pitäisi soittaa puhelimella, asioida virastoissa, ruokailla suuressa ryhmässä, kohdata uusia ihmisiä tai esiintyä muille. Pelosta kärsivä voi ajautua välttelyn kierteeseen, joka pahimmillaan johtaa kotiin eristäytymiseen ja vakavaan toimintakyvyn menetykseen. Terveyskirjaston tietojen mukaan sosiaalisten tilanteiden pelosta eli sosiaalisesta fobiasta kärsii yli viisi prosenttia suomalaisista.

Sisäinen jännite on vahvinta, kun emotionaalinen nälkä on vaativimmillaan, kertoo psykiatrian erikoislääkäri Juhani Mattila teoksessaan Herkkyys ja sosiaaliset pelot (2014).

– Ajattelen niin, että kaikkien sosiaalisten ahdistusten takana on esillä olemiseen liittyvä jännitys, ”ramppikuume”. Se on vielä nykyisinkin ongelma lähes jokaiselle suomalaiselle, ainakin joissain erityistilanteissa.

Sosiaalisiin pelkoihin voi nivoutua myös niin kutsuttu ”kahvikuppineuroosi”, jossa tunnusomaista on vapina jännittävissä tilanteissa.

Sosiaalisuuden peloissa oireina voivat olla muun muassa ahdistus, ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden tunne, sydämen tykyttely, paniikin tunne, hikoilu, puheen takeltelu tai tunne, ettei saa sanaa suustaan, hengenahdistus, tunnottomuuden tunteet kehossa ja punastuminen.

”Tärkeämmäksi nousee epäonnistumisen välttely”

Teoksen Irti esiintymisjännityksestä ja sosiaalisista peloista (2015) kirjoittanut neuropsykiatrinen valmentaja ja tietokirjailija Mervi Juusola valaisee, että sosiaalisista peloista kärsivällä voi esiintyä myös turvakäyttäytymistä. Pelosta kärsivä esimerkiksi kääntää pään pois, kun joku katsoo häntä, katsoo maahan ja istuu kyyryssä pää alaspäin.

– Tilanteiden välttely ja turvakäyttäytyminen saavat aikaan sen, ettei ihminen näe, mitä ympärillä oikeasti tapahtuu ja miten ihmiset heitä oikeasti katsovat, Juusola kertoo.

Mitä sitten sielun syvyyksistä löytyy sosiaalisia tilanteita pelkäävillä?

– Mielestäni salatuin ja samalla särkyvin osa ihmisen minuutta eivät ole pelot eivätkä jännitykset vaan halut ja toiveet. Henkilökohtaisimmat kaipaukset ovat kaikkein särkyvintä. Niiden ympärille rakennetaan näkymätön linnoitus, jota nimitin ujouskirjassani ujousmittariksi, kirjoittaa Mattila.

Mattilan mukaan useimmat ihmiset, varsinkin herkät ja introvertit, kiinnittävät huomiota vaaroihin, jolloin pelot voivat saada vahvan yliotteen.

– Silloin käy niin, että ihminen luopuu tavoittelemasta jotain hyvää ja sitä tärkeämmäksi motiiviksi nousee epäonnistumisen välttely. Kuvitelmat alkavat painottua enemmän uhkiin kuin tyydytyksiin.

Terapiassa potilas altistetaan pelkotilanteelle

Pelkojen syövyttäessä päivittäistä elämää on viisasta kääntyä lähikuukausien aikana psykiatrin tai psykologin puoleen ainakin, jos erilaiset itsehoitokeinot eivät tuota toivottua tulosta.

Terapiassa potilas altistetaan pelkotilanteelle, ja tähän yhdistyy kielteisten mielikuvien muuttaminen. Potilas oppii, miten hän ajattelullaan voi vastata pelottaviin tilanteisiin mielekkäällä tavalla.

Juuri altistuminen eli harjaantuminen jännittäviin tilanteisiin näyttäisi vaikuttavuustutkimusten perusteella nousevan tärkeimmäksi erilliseksi menetelmäksi, kertoo HUS:n erikoispsykologi Jan-Henry Stenberg. Hän on yksi omahoito-oppaan Irti sosiaalisesta jännittämisestä (2016) kirjoittajista.

– Altistuksen avulla voidaan tehokkaasti lievittää ikäviä kehollisia tuntemuksia ja tunteita, joita esiintyy sosiaalisten tilanteiden yhteydessä, Stenberg kertoo Terveyskirjastolle.

Avuksi voidaan ottaa myös esimerkiksi masennus- tai ahdistuslääkkeet. Ne estävät tehokkaasti kohtausten toistumista tai tilanteisiin liittyvää ennakkopelkoa.

Esimerkiksi vapinaa, punastelua tai sydämentykytyksiä voi lievittää verenpaineen hoidossa käytettävillä beetasalpaajilla.

Sosiaalisia pelkoja varten on saatavilla HUS:n Mielenterveystalon nettiterapiaa. Siihen pääsee lääkärin lähetteellä kaikkialta Suomesta ja se on asiakkaalle ilmaista.

Mielenterveystalon 2016 vuoden tietojen mukaan nettiterapiaan osallistuneista 80 prosenttia on ilmoittanut nettiterapiasta olevan hyötyä.

Nettiterapiassa asiakas etenee osio kerrallaan ja opetellee rakentavampia toimintamalleja erilaisten tietojen ja harjoitteiden avulla. Samalla pääsee seuraamaan kolmen esimerkkihenkilön etenemistä omien sosiaalisten pelkojen voittamisessa.

Seitsemän viikkoa kestävän terapiajakson aikana edetään viikoittain seuraavaan vaiheeseen. Noin tunnin mittaisen istunnon voi käydä itselle sopivana ajankohtana.

Lähde: www.mielenterveystalo.fi

Tuoreimmat osastosta