Psykoterapeutti kertoo, miksi viha voi olla hyvä asia

Julkaistu:

Viha
Sekä vihan hautominen että sen purkaminen raivoamalla aiheuttavat terveysriskejä.
Nuoria vihaisia miehiä neuvottiin vielä kymmenisen vuotta sitten purkamaan ärsyyntymistään puhelinluetteloa repimällä.

Nyt puhelinluetteloita ei enää ole, ja ohjeistus vihan käsittelemisestäkin on muuttunut, kertoo psykoterapeutti Katja Myllyviita.

– Aiemmin vihan ajateltiin olevan kuin jokin erillinen säiliö, jota voisi tyhjentää. Nykyhetken suositukset taas liittyvät enemmän rauhoittumiseen ja näkökulman vaihtamiseen.

Myllyviita kertoo, että tutkimusten mukaan vihainen käyttäytyminen itse asiassa lisää vihaisuutta.

– Mekanismi voi toimia niin, että vihan purkamisesta tuleva fyysinen helpotus on palkitseva kokemus, mikä lisää vihan tuntemista myöhemmissäkin tilanteissa.

– Saattaa myös käydä niin, että jos keskitymme vain vihaan, alamme yhä enemmän kokea tilanteita vihan kautta.

”Tunteet eivät ole hyviä tai huonoja”

Viha on ihmiselle jo varhaisessa kehitysvaiheessa syntynyt perustunne.

– Yksi tunteidensäätelyjärjestelmistämme on uhkajärjestelmä. Ihmiselle on lajityypillistä, että kun koemme uhkaa, tunnemme sen vihan ja pelon tunteina.

Yleinen väärinkäsitys Myllyviidan mukaan on, että viha olisi huono tunne ja ilo hyvä tunne.

– Vihaan voi liittyä häpeää ja ajatus, että se on paha tunne, jota ei saa ilmaista millään tavoin. Näin ei kuitenkaan kannata ajatella, koska tunteet eivät ole hyviä tai huonoja, vaan liittyvät aina tilanteeseen, jossa ne koetaan.

– Tunne on hyvä silloin, kun se auttaa meitä toimimaan mielekkäällä tavalla, Myllyviita kertoo.

 

Taistele tai pakene -reaktio vaikuttaa elimistöön hyvin kokonaisvaltaisesti.

Pitkittyessään viha kuitenkin on uhka paitsi ihmissuhteille myös omalle hyvinvoinnille. Sekä vihan hautominen että sen purkaminen raivoamalla aiheuttavat molemmat suoranaisia terveysriskejä.

– Jos purat vihaa kovasti ulospäin, se voi vahvistaa vihaisuuttasi seuraavissakin tilanteissa. Jos taas tukahdutat vihasi ja koetat peitellä sitä, pidät tunnetta yllä pidempään. Näin molemmat strategiat aiheuttavat sydän- ja verisuonitauteja, kun verenpaineet pysyvät koholla pitkään.

Uhkajärjestelmän jääminen päälle pidemmäksi aikaa voi aiheuttaa useita muitakin ongelmia.

– Taistele tai pakene -reaktio vaikuttaa elimistöön hyvin kokonaisvaltaisesti. Jos se jumittaa pitkäksi aikaa päälle, tulet helposti kipeäksi etkä pysty nukkumaan. Hapensaanti heikkenee, kun hengitys ei ole syvää. Ruoansulatus heikkenee, ja niska-hartiaseudulle voi tulla kipuja. Vaikutuksia voi tulla myös naisten kuukautiskiertoon sekä miesten ja naisten lisääntymiskykyyn, Myllyviita luettelee.

Vihasta voi olla hyötyäkin

Joskus vihasta voi olla hyötyäkin. Mitä varhaisemmassa vaiheessa vihan tunnistaa, sitä paremmin saa kiinni siitä, mistä viha kertoo.

– Voit miettiä, miksi sinua tietyssä tilanteessa alkaa ärsyttää. Onko kyse esimerkiksi siitä, että dominoivassa porukassa et saa ääntäsi kuuluville? Viha voi toimia hyödyksesi, jos se ikään kuin tuuppaa sinua eteenpäin ja auttaa ylittämään epävarmuuden.

 

On fyysisesti vaarallista olla koko ajan vihainen.

Viha voi myös selkeyttää huomaamaan, mitä oikeasti ajattelet ja mikä todellinen mielipiteesi on.

– Kovin miellyttämishaluisilla, sopeutuvaisilla ja empaattisilla ihmisillä – jotka usein ovat naisia – voi olla vaikeuksia tunnistaa omaa ääntä. Viha usein auttaa tässä, koska se kertoo myös siitä, mikä sinulle on tärkeää ja mikä herättää sinussa tunteita.

Myllyviita neuvoo, että vihaa kannattaa opetella käyttämään kuten suolaa, säästeliäästi.

– Molemmat ääripäät ovat huonoja. On fyysisesti vaarallista olla koko ajan vihainen, mutta toisaalta on harmi, jos ihminen ei tunnista tällaista voimaannuttavaa tekijää itsessään.

Näin kesytät vihan:

1. Pysähdy

Jos tunnet vihan nousevan niin voimakkaaksi että menetät oman käyttäytymisesi hallinnan, ota aikalisä. Jos pysäytät tilanteen ja lähdet siitä pois, et saa enää vihaa tuottavia ärsykkeitä.

2. Neutraloi tunteesi

Kun keskityt aktiivisesti johonkin neutraaliin asiaan ja lopetat vihan ruokkimisen katkerilla ajatuksilla, tunnereaktio laantuu itsestään. Keskity vaikka katsomaan, miltä puut näyttävät ulkona, tai laske vastaantulevia autoja.

3. Vaihda näkökulmaa

Kun fysiologinen reaktio on vähän laantunut, voit palata tilanteeseen. Mieti sitä vastapuolen näkökulmasta. Mikä hänen tilanteensa oli, kun hän sanoi tai teki jotain, minkälainen päivä hänellä oli mahtanut olla, ja niin edelleen. Näkökulman vaihtaminen edesauttaa oman reaktion laantumista.

4. Onko vihan alla muita tunteita?

Viha on usein sekundaaritunne, eli jonkin toisen tunteen herättämä tunne. Esimerkiksi omaan tarvitsevuuteen liittyvät tunteet voivat olla kasvualusta vihareaktioille. Onkin kiinnostavaa pohtia, mitä vihan alla on. Mieti, mitä toivot ja tarvitset ihmiseltä, joka herättää sinussa näin voimakkaita reaktioita. Mitä muuta kuin vihaa tunnet tätä ihmistä kohtaan?

5. Jaa nämä tunteet toiselle

Jos huomaat, että jollakin ihmisellä ja hänen sanomisillaan on sinulle muita suurempi painoarvo, nämä tunteet on hyödyllistä jakaa toiselle. Tällä tavalla vihareaktio voi auttaa parantamaan ihmissuhdetta.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt