Irtisanottu Rosa, 46, ei enää pelkää työttömyyttä: ”Ei titteli kerro ihmisestä mitään” - Hyvä olo - Ilta-Sanomat

Irtisanottu Rosa, 46, ei enää pelkää työttömyyttä: ”Ei titteli kerro ihmisestä mitään”

Rosa Wrightin arvot muuttuivat irtisanomisen jälkeen, kun uutta työtä ei meinannut löytyä. Enää tulevaisuus ei pelota.

Reilu vuosi sitten Rosa Wright sai uuden työn, joka päättyy maaliskuussa.­

26.1.2017 19:00

Helsinkiläinen Rosa Wright, 46, on onnellinen juuri nyt: töitä on jäljellä vielä pariksi kuukaudeksi. Maaliskuun jälkeisistä töistä ei ole vielä tietoa, mutta sitä Rosa ei murehdi.

Rosalla on kokemusta työttömyydestä. Lähes neljä vuotta sitten yt-neuvotteluissa hän oli se, joka sai lähteä. Hän oli työskennellyt yrityksessä, joka liittyi viranomaisverkkoihin, ja vastannut erilaisista projekteista.

– Ymmärsin, miksi minut irtisanottiin, mutta tuntui epäreilulta että se olin juuri minä, vaikka olin sitoutunut töihini ja yritykseen täysillä. Irtisanominen osui muutenkin vaikeaan vaiheeseen elämässäni, Rosa sanoo.

Työttömyyttä kesti käytännössä kaksi ja puoli vuotta. Sinä aikana Rosa toimi hetken kiinteistövälittäjänä ja myi vakuutuksia. Ne eivät elättäneet, ja Rosa palasi kortistoon.

 Olin aluksi ihan levoton ja tapasin ystäviäni päivittäin.

Ensimmäinen kevät työttömänä oli henkisesti vaikein.

– Syyttelin itseäni, miksi en ollut nähnyt tätä ja etsinyt uusia töitä jo silloin, kun olin vielä töissä. Näin, ettei yrityksellä mennyt hyvin, mutta uusien töiden etsiminen olisi tuntunut yrityksen pettämiseltä. Siltä, etten enää luota työpaikkani pysyvyyteen.

Rosa oli kuitenkin tarkka siinä, ettei päästänyt itseään synkkyyteen.

– Ajattelin, että voin suhtautua tähän realistisesti, että näin minulle nyt kävi, tai sitten katkeroitua. Olen itse vastuussa omasta elämästäni, joten ei se katkeroituminen olisi auttanut minua yhtään.

Yllättäen työttömäksi joutuminen opetti Rosa Wrightille, etteivät tittelit kerro ihmisestä mitään. Nyt hänestä on kiinnostavampaa se, millaisia ihmiset ovat kuin se, mitä he tekevät.­

”Tässä maassa ei alanvaihtoon kannusteta”

Voimaa Rosa sai miesystävältään, tyttäreltään, ystäviltään ja koiriltaan.

– Olin aluksi ihan levoton ja tapasin ystäviäni päivittäin. Kotona silloin vielä asunut tyttäreni joutui sekä kuuntelemaan että tukemaan minua.

Koirien eduksi hän sanoo sen, että ne pakottavat ulos kolme kertaa päivässä. Ulkoilu tekee mielelle hyvää, koiranomistajat ovat sosiaalisia, ja muiden kanssa tulee juteltua.

– Koirille saa myös lässyttää. Ei kaikki ole niin vakavaa, huumori auttaa jaksamaan, Rosa nauraa.

 Jos kaikki tekisivät lyhyempää työaikaa, töitä riittäisi useammille.

Rosa yritti pysyä vireänä myös työnhaussa, mutta hakemusten kirjoittaminen tuntui mahdottomalta: mitä ja miten kertoa itsestä paperin verran? Että tässä on nyt tradenomi ja rakennuspiirtäjä, joka haluaisi tehdä mitä vain?

– Hain apua työvalmentajalta, mutta sain hänen kanssaan lähinnä lyhennettyä ansioluettelon kahdesta sivusta yhteen.

– Huomasin myös, että samoihin paikkoihin kanssani haki korkeasti koulutettuja 25-vuotiaita, joille kelpasi 2 000 euron palkka. Heidät otettiin, minua ei.

Rosa olisi ollut valmis myös vaihtamaan alaa. Häntä kiinnostaa isännöinti ja hän olisi ottanut oppisopimuspaikan, jos olisi saanut.

– Kahteen haastatteluun pääsin, mutta sehän ei auta, jos ei saa paikkaa.

– Tässä maassa ei alanvaihtoon paljon kannusteta: koko ajan minulle toitotettiin, että isännöintiala on hyvin sisäänpäin lämpiävä ja vaikea. Jos samaa toistetaan koko ajan, sitä alkaa helposti uskoa itsekin. Eikö tarkoituksena olisi kannustaa eikä lamaannuttaa?

”Titteli ei kerro ihmisestä oikeasti mitään”

Reilu vuosi sitten Rosaa onnisti: hän sai it-opettajan ja hankevalmistelijan töitä Helsingin Työttömistä. Työ on palkkatuettua ja päättyy maaliskuussa.

Mitä sitten?

– En tiedä. Haen uusia töitä jo nyt, mutta pitkän työttömyyden koettuani ajatus työttömyydestä ei myöskään pelota. Edellinen kerta oli kova kolahdus ja sellainen oppimatka itseen, että huomasin, ettei identiteettini rakennu työn varaan.

 Jos joku sanoo olevansa manager, häneen suhtaudutaan heti paremmin.

– Nykytyössä harva tuntee itseään muutenkaan, kun on aina kiire eikä aikaa pysähtyä miettimään, kuka minä olen. Jos kaikki tekisivät lyhyempää työaikaa, töitä riittäisi useammille, työntekijät oppisivat tuntemaan itsensä ja väsyisivät töissä vähemmän. Näin työn laatu olisi kaikin puolin parempaa, Rosa miettii.

Työttömyyden aikana Rosan arvot ehtivät muuttua myös suhteessa muihin. Häntä kiinnostaa, millaisia toiset ihmiset ovat eikä se, mitä he tekevät.

– Meillä suomalaisilla on aina tapana kysyä ensimmäisenä uudelta ihmiseltä, mitä hän tekee, ja arvottaa hänet sen mukaan. Jos joku sanoo olevansa manager, häneen suhtaudutaan heti paremmin. Ei titteli kerro ihmisestä oikeasti mitään.

Rosan vinkit työttömäksi joutuvalle:

1. Muista, että et ole arvoton, vaikka olisit työtön.

2. Elä tätä hetkeä. Älä murehdi mennyttä ja tapahtunutta äläkä pelkää tulevaa. Onni pitää löytää jokaisesta uudesta päivästä. On turha valittaa ja katkeroitua.

3. Henkinen itsensä valmentaminen on hyvin tärkeää. Manipuloi itseäsi positiivisesti: kirjoita vaikka kaikki hyvät puolesi paperille ja lue listaa joka päivä niin kauan, että uskot siihen. Aivot toimivat niin, että mitä niille jankuttaa, sitä ne alkavat myös uskoa.

4. Hae apua, jos huono olo jatkuu useita viikkoja. Jos antaa huonon mielen olla vallalla liian kauan, se pahenee, sillä kierre toimii myös toiseen suuntaan. Katkaise tilanne jo ennen kuin joudut huonoon kierteeseen.

5. Muista, että tämä on juuri sinun elämäsi. Kukaan muu ei ole siitä vastuussa, vain itse voit nostaa itsesi. Kukaan ei tule esimerkiksi hakemaan töihin kotoa, sieltä pitää itse lähteä ulos.

Psykologi: ”Löydä merkityksellisyys toiselta elämän osa-alueelta”

Työttömyyteen liittyy häpeän tunteita, joita työttömyyttä kokemattoman voi olla vaikea ymmärtää. Ulkopuolinen ei useinkaan näe työtöntä osaamattomana vaan tilanteen uhrina. Työtön taas voi tuntea, että on osaamaton, viallinen ja huono. Oman arvon tunne heikkenee ja epävarmuus tulevasta kalvaa. Tämä kannattaa ymmärtää molemmin puolin.

Työttömäksi joutuessa on tärkeää löytää oman elämän merkityksellisyys ja osaamisen kokemukset joltakin muulta elämän osa-alueelta. Voi olla hyvä vanhempi, hyvä jossakin harrastustoiminnassa tai saada itselleen merkityksellisyyden tunteen auttamalla muita esimerkiksi vapaaehtoistöissä. Hyvän tekeminen lisää tutkitusti hyvinvointia.

Jos tekeminen tuntuu keinotekoiselta tai liian vaikealta, oman mielen hyvinvointia voi etsiä miettimällä, mikä kaikki on hyvin. Myönteiset ajatukset ja kiitollisuuden kokemukset kohentavat tutkitusti mielialaa.

Myös läheiset sosiaaliset suhteet ehkäisevät kääntymistä sisäänpäin.

Neuvot antoi psykologi Johanna Stenberg.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?