Onko positiivisuudesta oikeasti apua? Suomalaistutkijat vastaavat - Hyvä olo - Ilta-Sanomat

Onko positiivisuudesta oikeasti apua? Suomalaistutkijat vastaavat

Julkaistu: 14.12.2016 17:08

Myönteinen ajattelutapa on megailmiö. Se saa toiset jakamaan söpöjä tsemppilauseita ja toiset kiristelemään hampaitaan. Mitä sanovat tutkijat: onko positiivisuudesta oikeasti hyötyä?

Vellotko vai luovutko? Jokainen meistä on kuullut, että negatiivisissa ajatuksissa vellominen ei tee hyvää, niiden pitää vain antaa lipua ohi. Joka ilta olisi hyvä kirjoittaa kiitollisuuspäiväkirjaa, johon luettelee asioita, jotka tänään olivat hyvin: ”En palellut kovin paljon. Vaikka oli pimeää, en törmännyt autolla mihinkään.”

Meitä ympäröivät monesta tuutista tutunkuuloiset fraasit: kiitä itseäsi, löydä vahvuutesi ja ole koko ajan kaikille armollinen.

Positiivinen ajattelu on trendi, jolla on hyvä tarkoitus. Se on myös trendi, jolle on valtava kysyntä.

Kymmenettuhannet suomalaiset kuuluvat Facebookissa ryhmiin, joissa jaetaan kukkasten, kauniiden maisemien ja suloisten eläinten kuvia kuorrutettuna mukavilla mietelauseilla. Blogit, nettisivustot, vlogit, perinteinen media ja kirjat pursuavat vinkkejä, kuinka voisi muuttua positiivisemmaksi versioksi itsestään.

– Optimismissa on tärkeää, että pystytään suhtautumaan toiveikkaasti tulevaisuuteen. Se ei tarkoita, että kaikki on koko ajan kivaa ja kaunista, sanoo sosiaalipsykologi ja psykoterapeutti Krisse Lipponen.

”Huutava tarve”

Arkipäivän positiivinen ajattelu mietelauseineen sekoitetaan usein positiiviseen psykologiaan, joka on akateeminen tieteenhaara. Positiivisen psykologian asiantuntijat haluavat tehdä eron selväksi.

– Positiivinen psykologia syntyi 1990-luvulla Yhdysvalloissa. Sille oli huutava tarve, sillä edeltävät 150 vuotta psykologia oli tutkinut vain psyykkistä pahoinvointia ja sen hoitamista. Pahoinvointia on aina olemassa, sitä ei kiistetä, mutta positiivinen psykologia keskittyy tutkimaan, miten hyvinvointia voisi lisätä, Lipponen sanoo.

Positiivisen psykologian mukaan ihminen voi keskittyä vahvistamaan myönteisiä asioita itsessään ja elämässään.

– Hyvinvointi ja pahoinvointi eivät ole suoranaisessa riippuvuussuhteessa keskenään. Voi olla diagnostoitua sairauttakin, ja samalla silti hyvän elämän taitojen lisääminen auttaa.

Lipponen luettelee myönteisen asenteen perustat: ole ystävällinen, avoin, arvostava, myönteisen utelias ja aito.

Se ei tarkoita sitä, että kielteiset, kriittiset, negatiiviset ja surkeat tunteet olisivat kiellettyjä, vaan kaikki tunteet ovat hyväksyttyjä, sanoo Lipponen.

– Mutta haluaako jäädä niihin vellomaan vai todeta hetken päästä, että tunne meni ohi.

Positiivisen psykologian tutkimusten mukaan myönteisyys edistää lukuisia asioita: se lisää fyysistä terveyttä, kuten suojaa tulehdussairauksilta ja parantaa flunssanvastustuskykyä. Se kasvattaa kykyä kestää vaikeuksia ja kykyä pyytää niihin apua. Se parantaa ajattelukykyä sekä tekee sinut onnellisemmaksi ja kiltimmäksi itsellesi.

Lipposen mukaan on selvää, miksi positiiviselle psykologialle on suuri tarve juuri nyt.

– Länsimainen maailma on yltäkylläinen ja turvallinen valtaosalle, ja silti henkinen pahoinvointi on suuri ongelma. Positiivinen psykologia on lähtenyt ratkomaan tätä: miten lisäämme psyykkistä hyvinvointia aineellisen hyvinvoinnin maailmassa.

Vain hyväosaisten hypetystä?

Mutta evoluutio on rakentanut ihmisen niin, että nimenomaan negatiiviset asiat saavat meiltä helpommin huomiota.

– Lajinsäilymisen kannalta vaaran ja uhan huomaaminen on ollut tärkeää. Siksi reagoimme edelleen kehollamme vahvasti kielteisiin asioihin. Myönteiset asiat ovat evoluution kannalta olleet nollaviesti: niihin ei tarvitse reagoida, tilanne on hyvä ja turvallinen, Lipponen selittää.

Se voi olla yksi syy, miksi nykyihmiselläkin arkiset, hyvät kokemukset voivat ikään kuin vahingossa soljua ohi, eikä niiden myönteisiä hyvinvointivaikutuksia huomaa.

Siksi on inhimillistä ja luonnollista huomauttaa, että jotain mätää tällaisessa positiivisuudessa on oltava. Positiivisen psykologian teorioita on kritisoitu siitä, että ne sysäävät aivan liian suuren vastuun omasta olosta ihmiselle itselleen ja väheksyvät olosuhteita, joissa ihminen elää.

Onnellisuustutkimuksissa parhaiten menestyvät maat – Pohjoismaat, Australia ja Uusi-Seelanti – ovat maita, joissa on hyvä sosiaaliturva ja yhteiskunnan tukiverkosto. Siis kaikki ovat vastuussa toisistaan, ei vain yksilö itsestään.

– Positiivista psykologiaa on sanottu myös hyväosaisten hypetykseksi. Siihen on varaa keskittyä niillä, joilla ei ole esimerkiksi toimeentulo- tai terveysongelmia, sanoo filosofian tohtori ja erityispedagogiikan dosentti Lotta Uusitalo-Malmivaara.

Jaxuhalit!

Positiivinen asenne on ärsyttävimmillään silloin, kun sitä tuputetaan ihmiselle, joka on vaikkapa masentunut, sairas tai köyhä. Piristäväksi tarkoitetut, toisille suunnatut kannustussloganit ovat sekä Krisse Lipposen että Lotta Uusitalo-Malmivaaran mielestä huono juttu.

– Positiivinen asennoituminen on erittäin yksilö- ja tilannekohtaista, Lipponen sanoo.

– Pakotetulla positiivisuudella ei ole samanlaisia terveyshyötyjä.

Naurun pitäisi siis olla aitoa, samoin niistä arkisista asioista iloitsemisen.

Tosin sellaisen ei pitäisi olla meille mitenkään vaikeaa. Kansainvälisissä tutkimuksissa suomalaiset tosiaan ovat huomattavan onnellisia ja tyytyväisiä. Lisäksi molemmat asiantuntijat ovat huomanneet, että esimerkiksi työpaikoilla suomalaiset ovat taitavia löytämään työkavereistaan hyviä puolia ja ratkomaan ongelmia rakentavasti.

– Ei positiivisen psykologian tarkoituksena ole, että lakaistaan kaikki ongelmat maton alle, vaan että käsitellään ne ja siirrytään eteenpäin.

Ei muuta kuin tsemppihalit meille kaikille!

Lue lisää

Älä valita, ala valita! Liikuntavammaisen Nooran 8 oppia meille kaikille

Tutkitusti totta: 2 minuutin voima-asennolla uskomattomat vaikutukset – kokeile itse

14 asiaa, joilla saat paremman työpäivän alle vartissa

Kymmenen merkkiä siitä, että sinulla menee hyvin – vaikket itse tajua sitä