Ruoskitko itseäsi virheistä? Huippupsykologi: ”Itsekritiikki on kuin itsetuhoa” - Hyvä olo - Ilta-Sanomat

Ruoskitko itseäsi virheistä? Huippupsykologi: ”Itsekritiikki on kuin itsetuhoa”

Emma Seppälän mukaan suorittajat kärsivät myötätuntovajeesta. Jo pieni lisäys myötätuntoa voi tuoda terveitä elinvuosia.

Emma Seppälän mukaan suorittajat kärsivät myötätuntovajeesta. Jo pieni lisäys myötätuntoa voi tuoda terveitä elinvuosia.

Julkaistu: 26.9.2016 17:18

Itseruoskinta ei kehitä, vaan masentaa. Siksi meidän pitäisi aloittaa myötätunnon vallankumous, sanoo Stanfordin yliopiston onnellisuustutkija Emma Seppälä.

Kuvittele mielessäsi seuraava tilanne: Olet vastuussa tärkeästä, työläästä projektista. Sitten teet kiirepäissäsi huolimattomuusvirheen. Koko ryhmän työpanos valuu kaivoon.

Miten reagoit? Puheletko itsellesi lempeästi: Kaikki mokaavat joskus!

Vai manailetko omaa typeryyttäsi? Mitä oikein luulet tekeväsi! Älä ikinä enää ota vastuuta, kun et kerran osaa!

Sitten käsi sydämelle: saako itseruoskinta sinut suoriutumaan seuraavalla kerralla paremmin vai alatko vain pelätä mokaamista kahta kauheammin?

– Itsekritiikki ei tutkitusti auta kasvamaan ja kehittymään, vaan päinvastoin. Se lisää ahdistusta ja masennusta ja estää kehittymästä, sanoo Stanfordin yliopiston onnellisuustutkija, psykologian tohtori Emma Seppälä.

Hän kehottaa ryhtymään myötätunnon vallankumoukseen. Jo pieni muutos voi tuoda lisää terveitä elinvuosia.

Rottakin osoittaa myötätuntoa

Puren hammasta ja selviydyn yksin, jotta opin virheistäni. Tuohon ajatusvirheeseen Seppälä törmää usein. Moni suorittaja ajattelee, ettei pehmoilu ei vie eteenpäin. Oma moka pidetään visusti omana tietona, ei haluta olla vaivaksi.

– Se menee oikeasti päinvastoin. Kun pyydät apua, kaikki voittavat. Haavoittuvuuden näyttäminen on myös loistotapa luoda läheinen yhteys toiseen ihmiseen, Seppälä sanoo.

Suomalaistaustainen Seppälä johtaa yhdysvaltalaisessa huippuyliopistossa Myötätunnon ja altruistisen elämäntavan keskusta.

Tutkimusten mukaan antelias elämäntyyli lisää hyvinvointia ja terveitä elinvuosia. Kun annat toiselle mahdollisuuden auttaa, hänkin tuntee olonsa paremmaksi.

– Muista se ensi kerralla, kun tuntuu, että et voi pyytää apua.

Seppälä kertoo saksalaistutkimuksesta, joka on hellyttävä esimerkki siitä, kuinka verissä myötätunto meillä on. Tutkimuksessa oli mukana aikuisia ja taaperoikäisiä. Aikuiset pudottelivat lattialle tavaroita ja esittivät, että eivät ylety noukkimaan niitä.

– Näky oli huikea: taaperot ryömivät parhaan taitonsa mukaan auttamaan ja ojentamaan tavaroita. Jopa rotta astuu sivuun auttamaan kärsivää lajitoveria. Miksi me emme elä niin?

Avaa suu, suomalainen

Vapaaehtoistyö on parhaita tapoja levittää iloa, mutta pienempikin asennemuutos auttaa.

– Hymyile ihmisille. Vaihda sananen kassaneidin kanssa. Katso ympärillesi: tee asenteessasi ja olemuksessasi muutos, jolla osoitat, että haluat olla avuksi.

Sitten suomalaiselle vaikeampi neuvo: kun mieleesi tulee kohteliaisuus, rohkaise mielesi ja lausu mielipide ääneen. Ajattelemme hiljaa mielessämme, että onpa tuo ihminen kaunis tai fiksu, mutta harvoin sanomme mitään.

– Kun kehaisen jotakuta vaikkapa, että oletpa kaunis, reaktio on usein yllätys, jopa järkytys: hyvänen aika, kukaan ei ole ikinä sanonut minulle noin!

Seppälä ei tarkoita imelän epäaitoa small talkia, vaan sitä, että sanoo ääneen pienen kohteliaisuuden, jonka tuntee sisällään.

– Elä niin, että kun kävelet ympäriisi, kohotat aina pikkuisen muidenkin mielialaa.

Kumman kyltin valitset?

Seppälä kehottaa kuvittelemaan vielä toisen ajatusleikin: Juokset ensimmäistä maratoniasi. Olet treenannut kuukausia, olet innoissasi ja jännittynyt. Matkalla kaadut pahasti ja joudut keskeyttämään.

Näet tien vieressä on kaksi kylttiä. Vasemmanpuolisessa lukee: Olet häviäjä. Et ole oikea juoksija. Mitä oikein teet? Mene kotiisi.

Oikeanpuoleinen kyltti sanoo: Jokainen kaatuu joskus. Se on ihan normaalia! Nouse ylös ja jatka.

– Tämä on myötätuntoa: kyky kohdella itseä kuin kohtelisi ystävää. Se voi kuulostaa pehmeältä sanalta, mutta se ei ole. Nuo kaksi ääntä kamppailevat päässämme jatkuvasti, Seppälä toteaa.

Myötätunto ei tarkoita, että olisit itsellesi pehmo ja luistaisit vastuusta. Se tarkoittaa, että et ruoski itseäsi yhtään enempää.

– Se on avain menestykseen. Ei kärsimys, vaikka niin moni haluaa ajatella päinvastoin.

Tuoreimmat osastosta