Vesi vanhin voitehista – hyppäisitkö sinä parantavaksi väitettyyn Spitaalijärveen? - Hyvä olo - Ilta-Sanomat

Vesi vanhin voitehista – hyppäisitkö sinä parantavaksi väitettyyn Spitaalijärveen?

Terhi Ylikoski pulahti uimaan Lauhanvuoren kansallispuistossa sijaitsevaan Spitaalijärveen.

Julkaistu: 29.7.2015 19:38

Pohjanmaalla uskotaan happamavetisen Spitaalijärven parantavaan vaikutukseen. Pulahdus vain ja ihottuma on poissa!

Isojoella Lauhanvuoren kansallispuiston sydämessä kimmeltää kaunis pikkuinen Spitaalijärvi, jonka nimi ei ihan heti houkuttele uimaan. Keittokatoksen seinässä rannalla on infotaulu, jossa kerrotaan, että järven vedellä on parannettu spitaalia ja muita ihosairauksia.

Perimätiedon mukaan Spitaalijärven ”parannusvettä” on aikoinaan viety myös Venäjän ruhtinaille. Järven vesi on hapanta, sen pH on nykyisin noin 4,7, minkä arvellaan selittävän parantavaa vaikutusta. Happamuuden taas kerrotaan johtuvan piihaposta, jota on liuennut veteen hiekkakivestä.

 Spitaalijärven parantaviin vaikutuksiin uskotaan yhä. Jotkut tulevat pitkienkin matkojen takaa vain kastautuakseen parantavassa järvessä.

Spitaalijärvi kuivattiin 1860-luvun nälkävuosina, jotta karjalle olisi saatu lisää heinämaata. Järven pohja oli perimätiedon mukaan kuitenkin kasviton ja karu eikä siitä ollut heinämaaksi. Toisen tarinan mukaan järvi kuivattiin, jotta sen kalat voitaisiin käyttää ravinnoksi, mutta kaloja ei järvessä lopulta ollutkaan.

Järvi palautettiin entiseen kukoistukseensa 1950–1960-lukujen vaihteessa patoamalla kuivauksen yhteydessä kaivettu laskuoja. Nykyään järvessä elää ahvenkanta ja siellä pesii muun muassa telkkiä ja tavi.

Yhä edelleen monet uskovat Spitaalijärven parantaviin vaikutuksiin ja käyvät siellä uimassa vaikka vain kerran kesässä. Jotkut tulevat pitkienkin matkojen takaa vain kastautuakseen parantavassa järvessä.

Yksi tuore Spitaalijärvi-fani on Järvenpäässä asuva Terhi Ylikoski, joka on varma, että järven vesi tekee hyvää hänen ihottumalleen.

 Suureksi osaksi veden parantavat vaikutukset olivat uskonvaraisia.

– Kävin ennen juhannusta tässä kastamassa kantapääni, jossa on punaläiskäinen ihottuma. Vesi todella vaikutti parantavasti, tai ainakin haluan uskoa niin. En usko, että Spitaalijärven vettä on suotta rahdattu ihoparantoloihin ja Venäjän ruhtinaille, miettii Ylikoski, joka palasi tutulle järvelle myös heinäkuun alussa. Tällä kertaa hän pulahti uimaan.

Luontaislääketieteeseen uskova Ylikoski nappasi visiiteillään mukaansa myös pullollisen järvivettä nauttiakseen sitä sisäisesti.

– Varovasti olen ottanut muutaman huikan. Ei siitä haittaa ole ollut, mitä nyt vähän on vatsassa kiertänyt hörpyn jälkeen, hän nauraa.

Lääketieteen historioitsijana tunnettu lääketieteen ja kirurgian tohtori Arno Forsius kertoo vesihoidon olleen suosittua 1600–1700-luvuilla, jolloin Suomessakin uskottiin yleisesti terveyslähteiden parantavaan vaikutukseen.

– Suureksi osaksi veden parantavat vaikutukset olivat uskonvaraisia. Esimerkiksi Runnin terveyslähteen radioaktiivisuutta pidettiin suurena etuna.

Joidenkin vesien rautapitoisuus on Forsiuksen mukaan voinut suurina määrinä nautittuna kohottaa veriarvoja, mutta sitä hän ei usko, että Spitaalijärveen liuennut piihappo olisi oikeasti parantanut spitaalia.

– Koska spitaaliin ei tunnettu erityistä lääkettä, sitä yritettiin hoitaa kaikilla tavoilla, myös lähdevesillä.

Forsius kehottaa ehdottomasti keittämään ”parantavat vedet” ennen juomista.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?