10 x atsiih! – Lääkäri kertoo, mitä aivastaessa oikeasti tapahtuu - Hyvä olo - Ilta-Sanomat

10 x atsiih! – Lääkäri kertoo, mitä aivastaessa oikeasti tapahtuu

Aivastus johtuu nenässä majailevasta ärsykkeestä ja on kehon puolustusmekanismi.

­

14.6.2015 11:38

1. Mitä tapahtuu aivastaessa?

– Aivastaminen on reaktio nenän ärsytykseen. Se on kehon puolustusmekanismi. Kun nenää kutittaa tai on esimerkiksi flunssa, ärsytys aiheuttaa refleksin, jolla elimistö yrittää poistaa ärsytystä nenästä, allergia- ja astmalääkäri Timo Vanto sanoo.

– Aivastuksessa pallea supistuu voimakkaasti, kurkun lihakset rentoutuvat ja ylemmät hengitystiet aukeavat, jolloin tulee voimakas uloshengitys. Ilmaa tulee ulos nenänkin kautta, jossa ärsytys on, vaikka ihmiset yleensä kuvittelevat aivastavansa suu auki.

2. Mikä laukaisee ärsytyksen?

– Se voi olla mekaaninen ärsyke nenässä, kuten pöly tai flunssavirus. Jotkut raportoivat kirkkaan valon ärsytyksestä, mutta minä en ole potilaissani törmännyt heihin.

– Pelkkä voimakas maku ei laukaise aivastusta, vaikka maku liittyy hajuun, mutta vahva tuoksu voi laukaista ärsytyksen.

 Aivastaminen jatkuu niin kauan kuin ärsytystä on. Jos sitä ei saa pois kerralla, kuten vaikkapa flunssassa tai allergiassa, keho haluaa jatkaa aivastamista.

3. Miksi erityisesti aamuisin aivastuttaa?

– Se johtuu usein siitä, että nenän limakalvot kuivuvat nukkuessa. Sinne voi kuivua myös sitä ärsytystä. Ärsytys loppuu vasta, kun elimistö pääsee eroon kuivasta limasta, ja siksi aivastuttaa. Näin käy varsinkin talvisin, kun on lämmityskausi.

4. Miksi aivastamista ei voi joskus lopettaa?

– Aivastaminen jatkuu niin kauan kuin ärsytystä on. Jos sitä ei saa pois kerralla, kuten vaikkapa flunssassa tai allergiassa, keho haluaa jatkaa aivastamista.

– Varsinkin allergia voi teettää sellaisen aivastusputken. Sitä ei voi lopettaa mitenkään, eikä auta kuin aivastella. Lääkkeet auttavat vasta noin puolessa tunnissa. Joskus voi kokeilla hetken nenästä kiinni pitämistä, mutta ei sekään auta, kun ärsyke on jo nenässä.

5. Miksi aivastuksen jälkeen tulee hetkeksi hyvä olo?

– Se johtuu siitä, että ärsyke on lauennut. Kun nenän limakalvot supistuvat ja ilma kulkee taas, se tuntuu hyvältä. Tämä tosin pätee ehkä yhteen aivastukseen: eivät allergiset ihmiset raportoi mitään hyvänolontunnetta aivastellessaan. Putkeen aivastelu tuntuu tuskaiselta.

 

6. Voiko ärsykkeen yksinkertaisesti aivastaa ulos?

– Osittain voi. Aivastus vähentää esimerkiksi nenässä olevaa flunssavirusmäärää ja limaa. Kyllä se allergiassakin vie allergian aiheuttajia nenän limakalvoilta, mutta ei riittävästi, ja siksi aivastus ei vie allergista taipumusta.

7. Miksi aivastaessa on mahdotonta pitää silmiä auki?

– Se kuuluu refkleksiin. Hermoston toiminnalle ei voi mitään. Sehän on hurjaa esimerkiksi autoillessa, kun tietää, että kohta silmät menevät kiinni. Silloin kannattaisi ajaa autolla tien reunaan, mutta harvapa niin tekee.

8. Miksi joskus aivastus ei tulekaan, vaikka siltä tuntui?

– Ärsyke ei olekaan riittävän voimakas vaan jää siihen rajalle eikä saa refleksiä aikaan. Ei sitä tarvitse laukaista mitenkään erikseen. Jos ei aivastuta, ei aivastuta. Eihän aivastella kannata turhaankaan.

9. Miksi aivastuksen ääntä ei voi hallita?

– Se liittyy refleksiin. Kurkunpää rentoutuu ja ilma tulee täydellä teholla. Minullakin tulee aina niin kauhea huuto, että vaimo huomauttelee.

10. Aiheuttaako aivastus samaa tunnetta kuin orgasmi, kuten väitetään?

– Väitteet eivät pidä paikkansa. Toki nenässä ja sukuelimissä on samaa paisuvaiskudosta, joka kerää verta itseensä ja saa limakalvot paisumaan. Ehkä väitteet johtuvat siitä.

– Molempia toimintoja ohjaa myös autonominen hermosto, mutta sama hermosto säätelee myös esimerkiksi suolistoa. Aivastus ja orgasmi eivät liity mitenkään toisiinsa.

Allergia voi teettää pitkän aivastusputken. Sitä ei voi lopettaa, eikä auta kuin aivastella.­

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?