Kohta ne ovat taas täällä! – Näin tunnistat ja hoidat eri hyönteisten pistot

Kesä on ihmisen – ja itikoiden – parasta aikaa. Nappaa vinkit pistosten ja paukamien tunnistukseen ja hoitoon.

9.6.2015 15:39

Juhannus, mökkikausi, festarikesä... Inisevät kiusantekijät keräilevät kesäksi jo joukkojaan kasaan. Ensimmäiset hyttysenpistot ilmestyvät iholle viimeistään juhannuksena.

Hyönteistutkija Reima Leinosen mukaan viime kesinä hyttysiä on ollut suhteellisen vähän. Tulevasta kesästä hän ennustaa normaalia hyttyskesää, joten hyttysmäärä saattaa tuntua runsaalta. Erot ovat kuitenkin paikallisia: siellä missä on kosteaa, on hyttysiä.

– Sää ratkaisee hyttysten määrän ja ilmestymisen ajankohdan. Paarmoja ja mäkäriä tulee joka tapauksessa, sillä ne kehittyvät kosteikoissa, joihin sää ei sinänsä vaikuta, Leinonen kertoo Pfizerin tiedotteessa.

Hyönteisten pistot aiheuttavat tuttuja punoittavia, kutisevia paukamia. Ne häviävät tavallisesti itsestään, mutta herkimmät voivat kärsiä niistä pitkään. Ihotautilääkäri Ari Karppisen mukaan hyönteisten puremat ja pistot tarvitsevat harvoin lääkärin hoitoa, mutta niitä ei pidä raapia, sillä silloin ne tulehtuvat helposti.

Tulevana kesänä hyttysiä saattaa olla enemmän kuin parina viime vuonna.

Myös hyönteisten pistoja ja puremia hoitaessa täytyy huolehtia, etteivät bakteerit pääse aiheuttamaan tulehdusta. Hyönteisten puremien kotihoitona voi käyttää erilaisia voiteita ja puikkoja. Mökin lääkekaappia päivittäessä kannattaa satsata täsmätuotteisiin. Helppo vaihtoehto on esimerkiksi Terracort-yhdistelmävoide, jossa on sekä hydrokortisonia että oksitetrasykliini-antibioottia.

Pistosten takia kannattaa hakeutua lääkäriin, mikäli pistoksia on erittäin paljon, jos allerginen reaktio leviää laajalle alueelle, jos tajunnantaso laskee tai jos hengitysteissä ilmenee turvotusta.

Näin tunnistat eri hyönteisten pistot ja puremat:

Hyttynen – Pistoskohta on punainen ja kutiava. Hyttyset pistävät ihoalueille, joita ei ole suojattu vaatetuksella. Kutisevat paukamat voivat ilmestyä tuntien tai päivien päästä tai heti, jolloin ne yleensä häviävät jo vartin kuluttua.

Mäkärä – Puremat ovat pienen verenpurkauman kaltaisia näppyjä. Niitä löytyy yleensä jaloista, sillä mäkärät nousevat maastosta. Mäkärän puremat kutisevat voimakkaasti, ja ne voivat raapimisen seurauksena haavautua ja tulehtua.

Ampiainen ja mehiläinen – Myrkyn takia jokaiselle tulee pistosta turvonnut ja kipeä paukama. Mehiläisen piston tunnistaa ihoon jäävästä piikistä.

Paarma – Purema muistuttaa ampiaisen pistoa ja siitä jää selvä, melko suuri puremajälki. Purema tekee kipeää ja seurauksena on usein turvotusta ja kipua sekä ankaraa kutinaa aiheuttava paukama, jonka keskelle voi tulla vetistävä näppylä.

Hirvikärpänen – Hirvikärpäset hakeutuvat hiuspohjaan ja vaatteiden alle, joten puremat sijaitsevat lähinnä pään alueella ja selässä. Puremakohtaan tulee näppy, joka voi märkiä useita vuorokausia, ja osalle kehittyy kyhmyjä jopa kuukausiksi.

Kirppu ja lude – Lutikan ja kirppujen puremat aiheuttavat kiinteitä, voimakkaasti kutisevia näppyjä, joiden keskellä näkyy puremajälki ja verenpurkauma. Puremat ovat usein jonomaisessa muodostelmassa, sillä yksi kirppu voi pistää useita kertoja.

Punkki – Puutiaisen pisto on kivuton ja saattaa jäädä huomaamatta. Tyypillisin oire on piston ympärille noin viikon aikana ilmaantuva punoitus. Muutamien päivien tai viikkojen aikana se laajenee usein 5–10 senttimetrin laajuiseksi, minkä jälkeen se voi hävitä itsestäänkin. Mikäli puremakohdan ympärille alkaa muodostua rengasmaisesti laajeneva ihottuma, voi kyseessä olla borreliainfektio, joka vaatii lääkärin hoitoa.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?