Hyvä olo

Tutkimus suomalaisten uskottomuudesta: Tällainen on tyypillinen tarina

Julkaistu:

Uskottomuus
Tuoreessa väitöstyössä tutkittiin suomalaisten uskottomuutta ja parisuhdemoraalia.
Uskottomuuden paljastuminen on tuoreen väitöstutkimuksen mukaan luultua traumaattisempi ja pitkäkestoisempi prosessi, arvioi pitkään pariterapeuttina työskennellyt YTM Annikki Kaikkonen väitöstutkimuksessaan.

Pariterapia näyttäisi auttavan kriisistä selviytymisessä mutta sitä on monin paikoin työläs Suomessa saada, Kaikkonen arvioi.

Kaikkosen mukaan yhä pienempien lasten vanhemmat ajautuvat uskottomuus- ja erokriiseihin. Tyypillisin suomalainen uskottomuustarina löytyy tavallisesta perheestä, jossa elämä on mennyt tietyn kaavan mukaan ja asiat ovat kaikin puolin hyvin. On käsitys: ei meille voi koskaan tapahtua mitään uskottomuuteen viittaavaa.

– Erityisesti tutkimuksessa nousi tyyppitarina petetyksi tulleista pienten lasten vanhemmista – sekä isistä että äideistä, Kaikkonen kertoo IS:lle.

Tutkimuksen aineisto on poikkeuksellisen laaja. Aineisto koostuu sekä petetyksi että pettäneeksi tulleiden suomalaisten haastatteluista. He olivat olleet asiakkaina kunnallisissa perheneuvoloissa tai kirkon perheasiain neuvottelukeskuksissa.

Kaikkonen korostaa traumaattisten kriisien hoidon olevan erityishaaste juuri nyt, kun perheiden palvelujärjestelmä uhkaa heikentyä. Traumaattinen kriisi saattaa aktivoida varhaisempia traumakokemuksia tai altistaa sairastumaan masennukseen, mutta suomalaiset ovat Kaikkosen mukaan selviytyjiä. Uskottomuuskriiseistä halutaan selviytyä.

– Uskottomuuskokemusten ja pariterapian jälkeen useimmat pääsevät edelleen luottamaan siihen, että elämä on hyvää ja sitoutunut parisuhde on mahdollinen, Kaikkonen kertoo.

Kaikkosen mukaan pettämistä selitetään usein omaan ja puolison perhetaustaan liittyvillä syillä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt