Suomi-Venäjä: Huuhkajien bileet olivat jo käynnissä, kun tuomari näytti kirvelevän käsimerkin - Huuhkajat - Ilta-Sanomat

Bileet olivat jo käynnissä, kun tuomari näytti kirvelevän käsimerkin – synkkä hetki murensi Huuhkajien nappiin menneen suunnitelman

Suomen puolustustaistelu murtui avausjakson lopussa Venäjän jatkuvan paineen alla. Venäjä voitti EM-ottelun niukasti 1–0.

Joel Pohjanpalo ehti jo tuulettaa maalia ennen kuin Var-tarkastus paljasti paitsion: no goal, offside.

16.6. 20:18

Pietari

Se meni juuri, kuten päävalmentaja Markku Kanerva oli pelin käsikirjoittanut. Selkä seinää vasten Suomea vastaan jalkapallon EM-kisojen alkulohko-otteluun lähtenyt Venäjä haki alusta alkaen vimmatusti maalia, ja Suomen tehtävä oli vesittää juhlat nopealla yllätysiskulla.

Kolmas peliminuutti, ja pallo oli Venäjän maalissa. Taas Joel Pohjanpalo. Taas puskumaali. 1–0, herraisä sentään.

Koko Suomen joukkue juhli kannattajiensa edessä. Pietarin Gazprom-areenan venäläisyleisö istui hiljaa, järkyttyneenä.

– Kaikki hyppäsivät kovaa pystyyn. Aikamoiset tuuletukset oli kentällä ja penkillä, keskikenttäpelaaja Joni Kauko kuvailee parinkymmenen sekunnin mittaista euforiaa.

Sitten erotuomari Danny Makkelie näytti karmivan käsimerkkinä: maali tarkastetaan videolta.

– Kun videotaululla näytettiin Var niin sitten ajattelin, että ei perkele, mahtaako se vielä hylätä sen. Ilmeisesti se oli paitsio, Kauko kirosi.

Kanerva alleviivasi samaa pelin jälkeen. Hän oli aivan yhtä varma maalista.

– Jalkapallon dramatiikka näkyi tänään aika lailla. ”Varri” tuli mukaan. Minä ja moni muu oltiin varmoja, että se oli maali. Se meni suunnitelman mukaan, että pyritään järkyttämään venäläisiä heti alussa. Pienestä kiinni, Kanerva harmitteli.

Viheliäinen VAR vei Suomelta maalin.

Kivuliaan Var-hetken jälkeen avausjakso oli Huuhkajien kannalta turhan yhtä päätä. Belgialle kärsityn murskatappion jälkeen Suomi oli voitettava, ja se näkyi isäntäjoukkue Venäjän pelissä. Puolustajia myöten joukkue nousi heti pallon saatuaan joka kerta voimakkaasti ylöspäin ja vyörytti paikkoja Suomen maalille.

Puolustus Lukas Hradeckyn ja Paulus Arajuuren johdolla kesti esimerkillisesti, mutta noin 40 minuutin pelin jälkeen Suomen otteissa alkoi näkyä selviytymistaistelun henki. Kunhan tauolle päästäisiin maalittomassa tilanteessa.

Mutta ei. Pato murtui.

– Kuusi minuuttia annettiin lisäaikaa, ja se on katastrofaalinen paikka, kun vastustaja siinä rokottaa. Alkoiko jalka painaa, siinä olisi pitänyt pystyä hoitamaan se kuusi minuuttia paremmin. Tosi ikävään paikkaan tuli maali, puolustaja Jukka Raitala manasi.

Maalia edelsi karkea virhe. Venäjä voitti pallon Rasmus Schüllerin menetyksen jälkeen ja eteni vauhdilla kohti Suomen maalia. Aleksei Mirantshuk pelasi nopean yhdistelmän jättiläishyökkääjä Artjom Dzjuban kanssa, pääsi vapaaksi ja laukoi upeasti maaliin Daniel O’Shaughnessyn edestä.

Suomen joukkue valoi yhteishenkeä ennen peliä.

Mirantshukin maali pakotti Suomen muuttamaan suunnitelmaansa. Toisella jaksolla oli hyökättävä, ja sitä Suomi tekikin. Osin toki siksikin, että aiemmin kovaa prässännyt Venäjä vetäytyi vapaaehtoisesti puolustusasemiin.

Paikkoja syntyi. Pohjanpalo, Teemu Pukki ja Robin Lod joutuvat miettimään, että Venäjän hallinnasta huolimatta tämä ottelu olisi vielä voinut kääntyä ja tuoda sen pisteen, jonka turvin Suomi olisi puolentoista jalan verran jatkossa alkulohkostaan.

– Emme onnistuneet alkuun samalla tavalla kuin halusimme. Pikku hiljaa loppua kohden tuntui siltä, että saimme enemmän hallintaa. Peli oli enemmän heidän puoliskollaan, Kauko jatkoi.

Kaukoa harmitti senkin vuoksi, että hän pääsi kertaalleen erinomaiseen laukaisupaikkaan. Kuten mies itse sanoi, hän on joskus tuollaisesta paikasta laittanut pallon maaliinkin.

Joni Kauko kamppaili rajusti tultuaan vaihdosta kentälle.

Jos ensimmäisessä pelissä, lauantain Tanska-voitossa, Suomen tehot olivat täydelliset – ainoasta laukauksesta maali – nyt joukkue jäi harmittelemaan Var-osuman lisäksi muutamaa hukattua paikkaa. Totuuden pelistä kuitenkin tiivisti Kanerva.

– Ehkä Venäjä oli sen maalin verran parempi.

Puolustuspadon murtuminen ei silti johtanut tulvaan, vaikka tappio toikin kuvainnollisesti lunta tupaan. Takalinjat kestivät toisella jaksolla, ja se voi vielä auttaa jatkopaikkaa ajatellen.

Tappio oli karvas muistutus siitä, miten pienten marginaalien joukkue Suomi on. Mitä vähemmän joukkue pystyy hallitsemaan palloa ja luomaan paikkoja, sen vähemmän on toisessa päässä varaa virheisiin. Ja nyt niitä sattui.

Kanerva ja Kauko kumpikin olivat silti tyytyväisempiä Suomen hyökkäämiseen kuin Tanskaa vastaan, ja se antaa aihetta uskoa parempaan huomiseen.

Helppo tehtävä ei kuitenkaan ole edessä, koska jos viime viikolla Suomi kaatoi maailmanrankingin kympin Tanskan, maanantaina vastaan tulee ykkönen Belgia.

– En ole vielä ehtinyt näin pian pelin jälkeen miettiä jatkoa. Kopissa oli paljon pettyneitä kasvoja, mutta olemme ennenkin olleet vaikeissa paikoissa ja nousseet. Tulemme käsittelemään tämän ja nousemaan taas ylös, Kauko sanoi ja valoi uskoa.

Joukkueen seuraava askel on paluu arkeen ja keskiviikkona Tanska–Belgia -ottelun katsominen porukalla.

Sitten ollaan taas viisaampia siitä, mitä historiallinen jatkopaikka vaatisi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?